Lehdistötiedotteet

25. lokakuuta 2017: Lukemattomat galaksit kilpailevat huomiosta tässä jättimäisessä kuvassa Fornaxin galaksijoukosta. Jotkin näyttävät vain valopilkuilta kun taas toiset hallitsevat etualaa. Yksi näistä on linssimäinen galaksi NGC 1316. Tämän paljon tutkitun galaksin myrskyisä menneisyys on jättänyt siihen hienovaraisten silmukoiden, kaarien ja renkaiden rakenteita, joita tähtitieteilijät ovat nyt kuvantaneet aikaisempaa suuremmalla tarkkuudella käyttäen VST-teleskooppia. Tämä ällistyttävän syvä kuva paljastaa myös koko joukon himmeitä kohteita heikon galaksijoukkojen välisen valon lisäksi.

16. lokakuuta 2017: ESO:n teleskooppilaivasto Chilessä on havainnut ensimmäisen näkyvän vastineen gravitaatioaaltolähteelle. Nämä historialliset havainnot antavat ymmärtää, että tämä ainutkertainen kohde on kahden yhteensulautuvan neutronitähden tulos. Tällaisen yhteensulatumisen mullistavat seuraukset, kilonoviksi kutsutut pitkään ennustetut tapahtumat, levittävät kullan ja platinan kaltaisia raskaita alkuaineita ympäriinsä maailmankaikkeutta. Tämä useassa tutkimusjulkaisussa Nature- ja muissa julkaisusarjoissa julkaistu havainto tarjoaa myös vahvimman tähänastisen todisteen siitä, että lyhytkestoiset gammapurkaukset ovat seurausta neutronitähtien yhteensulautumisesta.

2. lokakuuta 2017: ALMA-teleskoopilla (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) ja ESA:n Rosetta-luotaimella tehdyt havainnot ovat paljastaneet orgaanisen halogeenin, metyylikloridin olemassaolon sekä vauvatähteä että komeettaa ympäröivässä kaasussa. Orgaaniset halogeenit muodostuvat Maapallolla orgaanisten prosessien kautta, mutta tämä on kautta aikojen ensimmäinen havainto niistä tähtienvälisessä avaruudessa. Tämä havainto antaa ymmärtää, että orgaaniset halogeenit eivät kenties ole niin hyviä elämän merkkejä kuin oli toivottu, mutta ne saattavat olla merkittäviä rakennusosasia planeettoja muodostavassa materiassa. Tämä tulos, joka ilmestyy julkaisusarjassa Nature Astronomy, alleviivaa Maapallon ulkopuolisen elämän merkkeinä toimivien molekyylien löytämisen haasteellisuutta.

27. syyskuuta 2017: Näyttävä planetaarinen sumu NGC 7009 eli Saturnus-sumu ilmaantuu pimeydestä kuin sarja oudonmuotoisia kuplia, jotka loistavat upeissa vaaleanpunaisen ja sinisen sävyissä. Tämä värikäs kuva otettiin ESO:n VLT-teleskoopin tehokkaalla MUSE-havaintolaitteella osana tutkimusta, joka kartoitti planetaarisen sumun sisäistä tomua ensimmäistä kertaa. Muun muassa kuoria, halon ja kiehtovia aaltomaisia rakenteita käsittäviä tomun runsaita, monimutkaisia rakenteita paljastava kartta auttaa tähtitieteilijöitä ymmärtämään kuinka planetaariset sumut kehittävät oudot muotonsa ja symmetriansa.

20. syyskuuta 2017: Tähtitieteilijät ovat käyttäneet ALMA:a taltioidakseen hätkähdyttävän kauniin kuvan eksoottisen punaisen tähden, U Antliae, ympärilleen sylkemästä materiasta muodostamasta herkästä kuplasta. Nämä havainnot auttavat tähtitieteilijöitä ymmärtämään paremmin kuinka tähdet kehittyvät elämänsä myöhäisempien vaiheiden aikana.

13. syyskuuta 2017: ESO:n VLT-teleskooppia käyttäneet tähtitieteilijät ovat havainneet ensimmäistä kertaa titaanioksidia eksoplaneetan kaasukehässä. Tämä havainto kuuma jupiter -planeetasta WASP-19b hyödynsi FORS2-havaintolaitteen tehokkuutta. Se tarjoaa ainutkertaista tietoa tämän epätavallisen ja hyvin kuuman maailman kaasukehän kemiallisesta koostumuksesta sekä lämpötilan ja paineen rakenteesta. Tulokset ilmestyvät tänään julkaisusarjassa Nature.

1. syyskuuta 2017: Xavier Barconsista tuli ESO:n kahdeksas pääjohtaja 1. syyskuuta 2017. Hän seuraa virassa Tim de Zeeuwia, jonka virkakausi alkoi 2007. Barcons aloittaa tehtävässä ESO:n eläessä jännittäviä aikoja. ELT-teleskoopin rakennustyöt etenevät vauhdilla ja sen odotetaan saavan ensivalonsa vuonna 2024.

30. elokuuta 2017: ALMA:a on käytetty havaitsemaan etäisiä tähtiryöppygalakseja ympäröiviä kylmän kaasun turbulenttisia varastoja. Havaitsemalla molekyyliä CH+ ensimmäistä kertaa etäisessä maailmankaikkeudessa tämä tutkimus avaa uuden ikkunan tähtienmuodostuksen kriittisen aikakauden tutkimukseen. Tämän molekyylin läsnäolo luo uutta valoa siihen kuinka galaksit kykenevät jatkamaan niiden nopean tähtienmuodostuksen vaihettaan. Tulokset ilmestyvät julkaisusarjassa Nature.

23. elokuuta 2017: Käyttäen ESO:n VLT-teleskoopin interferometriä tähtitieteilijät ovat koostaneet kaikkien aikojen yksityiskohtaisimman kuvan tähdestä — punaisesta ylijättiläisestä Antares. He ovat myös tehneet ensimmäisen kartan muun tähden kuin Auringon kaasukehässä olevan materian nopeuksista paljastaen odottamattomia turbulensseja Antareksen valtavassa laajentuneessa kaasukehässä. Tulokset julkaistiin julkaisusarjassa Nature.

16. elokuuta 2017: ESO:n VLT-teleskoopilla tehdyt havainnot meduusagalakseista ovat paljastaneet aikaisemmin tuntemattoman tavan syöttää supermassiivisia mustia aukkoja. Vaikuttaa siltä, että näille galakseille niiden lempinimen antavien kaasusta ja vastasyntyneistä tähdistä muodostuneiden lonkeroiden muodostumismekanismi saa myös mahdolliseksi kaasun kulkeutua galaksien keskusosiin syöttäen kunkin ytimessä piilottelevaa mustaa aukkoa ja saaden sen loistamaan kirkkaana. TUlokset ilmestyvät tänään julkaisusarjassa Nature.

2. elokuuta 2017: ESO:n VLT-teleskoopin Yksikköteleskooppi 4 (Yepun) on nyt muutettu täysin adaptiiviseksi teleskoopiksi. Reilun vuosikymmenen suunnittelun, rakentamisen ja testaamisen jälkeen uusi Adaptive Optics Facility (AOF) on nähnyt ensivalon MUSE-havaintolaitteen kautta, taltioiden ällistyttävän tarkkoja kuvia planetaarisista sumuista ja galakseista. AOF:n ja MUSE:n yhteenliittäminen muodostaa yhden kehittyneimmistä ja tehokkaimmista milloinkaan maan päältä havaintoja tekevään tähtitieteeseen rakennetuista teknologisista järjestelmistä.

27. heinäkuuta 2017: ESO:n VST-teleskoopin uusia havaintoja käyttäen tähtitieteilijät ovat löytäneet kolme erilaista vauvatähtien populaatiota Orionin sumun tähtijoukosta. Tämä odottamaton löytö lisää hyvin arvokasta uutta tietoa ymmärtämykseemme tällaisten tähtijoukkojen synnystä. Se antaa ymmärtää, että tähtienmuodostus saattaa edetä purskeina, joissa kukin purske tapahtuu paljon nopeammassa aikaskaalassa kuin aikaisemmin oletettiin.

19. heinäkuuta 2017: MASCARA-tutkimusasema (Multi-site All-Sky CAmeRA) ESO:n La Sillan observatoriolla Chilessä on tehnyt ensivalohavaintonsa. Tämä uusi tutkimuslaitos etsii ylikulkevia planeettoja niiden kulkiessa kirkkaan emotähtensä editse ja muodostaa kohteista luettelon tulevia eksoplaneettojen luokitteluhavaintoja varten.

11. heinäkuuta 2017: Tänään Canberrassa, Australiassa pidetyssä seremoniassa allekirjoitettiin sopimus kymmenvuotisesta strategisesta kumppanuudesta ESO:n ja Australian välillä. Kumppanuus vahvistaa edelleen ESO:n ohjelmaa, sekä tieteellisesti että teknisesti, ja antaa australialaisille tähtitieteilijöille ja teollisuudelle pääsyn La Silla Paranal -observatoriolle. Se saattaa myös olla ensimmäinen askel Australian tulevalle ESO-jäsenyydelle.

5. heinäkuuta 2017: ESO:n VLT-teleskooppi (Very Large Telescope) on taltioinut upean kuvan päältä päin nähdystä sauvaspiraaligalaksista Messier 77. Kuva tekee oikeutta galaksin kauneudelle esitellessään sen säkenöiviä spiraalihaaroja, joita tomukaistat halkovat, mutta epäonnistuu välittämään Messier 77:n myrskyisän luonteen.

14. kesäkuuta 2017: Kaksi taivaan kuuluisaa asukasta jakaa näyttämön vähemmän tunnetun naapurin kanssa tässä valtavassa uudessa ESO:n VST-teleskoopin kolmen gigapikselin kuvassa. Kuvassa oikealla näkyy nimellä Sharpless 2-54 tunnettu himmeä, hohtava kaasupilvi. Ikoninen Kotkasumu on kuvassa keskellä ja Omegasumu vasemmalla. Tämä kosminen kolmikko koostaa vain osan valtavasta kaasun ja tomun kasaumasta, jossa uusia tähtiä herää eloon valaisemaan ympäristöään.

8. kesäkuuta 2017: ALMA on havainnut Auringon kaltaisia tähtiä hyvin varhaisessa vaiheessa niiden kehitystä ja löytänyt jälkiä metyyli-isosyanaatista, joka on elämän kemiallinen rakennusosanen. Tämä on kautta aikojen ensimmäinen havainto tästä prebioottisesta molekyylistä lähellä Auringon kaltaisia prototähtiä, joiden kaltaisista omakin aurinkokuntamme kehittyi. Löytö saattaa auttaa tähtitieteilijöitä ymmärtämään kuinka elämä kehittyi Maapallolle.

30. toukokuuta 2017: Sopimukset ESO:n ELT-teleskoopin 39-metrisen pääpeilin valmistamisesta allekirjoitettiin tänään lähellä Müncheniä sijaitsevassa ESO:n päämajassa järjestetyssä seremoniassa. Saksalainen yritys SCHOTT valmistaa peilin osien aihiot ja ranskalainen yritys Safran Reosc hioo, kiinnittää ja testaa osat. Sopimus peiliaihioiden kiillottamisesta on ELT-teleskoopin valmistamisen toiseksi suurin sopimus ja kolmanneksi suurin ESO:n milloinkaan myöntämä sopimus.

26. toukokuuta 2017: ESO:n ELT-teleskoopin (Extremely Large Telescope) peruskiven muuraukseen osallistui tänään Chilen tasavallan presidentti Michelle Bachelet Jeria. Seremonia järjestettiin ESO:n Paranalin observatoriolla Pohjois-Chilessä, lähellä tulevan jättiläisteleskoopin sijaintipaikkaa. Tämä virstanpylväs juhlistaa maailman suurimman optisen teleskoopin kuvun ja teleskooppirakenteen valmistamisen alkua sekä aloittaa tähtitieteessä uuden aikakauden. Tapahtuma juhlisti myös observatorion liittämistä Chilen kansalliseen sähköverkkoon.

22. toukokuuta 2017: SCHOTT on saanut ESO:n ELT-teleskoopin (Extremely Large Telescope) sekundääripeilin aihion valamisen valmiiksi Mainzissa, Saksassa. Valmiina peili on halkaisijaltaan 4.2 metriä ja painaa 3.5 tonnia. Siitä tulee suurin milloinkaan teleskooppiin asennettu sekundääripeili ja myös suurin milloinkaan valmistettu kupera peili.