Lehdistötiedotteet

27. huhtikuuta 2018: ESO Supernova -planetaario ja -vierailijakeskus avattiin virallisesti 26. huhtikuuta 2018 ja sen ovet ovat auki yleisölle huomenna 28. huhtikuuta. ESO:n päämajan yhteydessä, Garchingissa Saksassa sijaitseva keskus tarjoaa vierailijoille mukaansatempaavan kokemuksen tähtitiedettä yleisesti sekä erityisesti ESO:on liittyviä tieteellisiä tuloksia, projekteja ja teknologian läpimurtoja. Kaikki ESO Supernovan toiminnot ovat maksuttomia vuoden 2018 ajan. Ohjelmiin ja muihin tapahtumiin voi ilmoittautua verkossa.

25. huhtikuuta 2018: ALMA- ja APEX-teleskoopit ovat kurkistaneet syvälle avaruuteen — aikaan, jolloin maailmankaikkeus oli kymmenesosan nykyisestä iästään — ja todistaneet suunnattomien kosmisten kasaumien alkuja: nuorten tähtiryöppygalaksien lähestyviä törmäyksiä. Tähtitieteilijät olettivat, että näitä tapahtui noin kolme miljardia vuotta alkuräjähdyksen jälkeen, joten he olivat yllättyneitä, kun uudet havainnot paljastivat niitä tapahtuvan, kun maailmankaikkeus oli vain puolet tuosta iästä! Näiden muinaisten galaksijärjestelmien ajatellaan koostavan tunnetun maailmankaikkeuden massiivisimpia rakenteita: galaksijoukkoja.

11. huhtikuuta 2018: Uudet ESO:n VLT-teleskoopin SPHERE-havaintolaitteen kuvat ovat paljastaneet läheisiä nuoria tähtiä ympäröiviä tomukiekkoja paljon aikaisempaa yksityiskohtaisemmin. Ne esittävät outoa valikoimaa muotoja, kokoja ja rakenteita, mukaanlukien yhä muodostumassa olevien planeettojen todennäköisiä ilmiöitä.

5. huhtikuuta 2018: Chilessä sijaitsevan, ESO:n VLT-teleskoopin sekä muiden teleskooppien uudet kuvat paljastavat tähdistä ja hohtavista kaasupilvistä runsaan maiseman yhdessä lähimmistä naapurigalakseistamme, Pienessä Magellanin pilvessä. Kuvien ansiosta tähtitieteilijät ovat kyenneet tunnistamaan 2000 vuotta vanhan supernovaräjähdyksen jälkeensä jättämien kaasurihmojen joukkoon hautautuneen, välttelevän tähtiruumiin. MUSE-havaintolaitetta käytettiin vahvistamaan missä tämä välttelevä kohde piilottelee ja aikaisempi Chandra-röntgenobservatorion havaintoaineisto vahvisti sen luonteen eristyneenä neutronitähtenä.

7. maaliskuuta 2018: ALMA-teleskoopin ja muiden teleskooppien uutta havaintoaineistoa on käytetty muodostamaan tämä hämmästyttävä kuva, joka esittää Orionin sumun rihmojen verkostoa. Nämä piirteet näyttäytyvät tulisen punaisina tässä dramaattisessa kuvassa, mutta todellisuudessa ne ovat niin kylmiä, että tähtitieteilijöiden pitää käyttää ALMA:n kaltaisia teleskooppeja niiden havaitsemiseen.

5. maaliskuuta 2018: ESO:n VLTI:n (Very Large Telescope Interferometer) uusi MATISSE-havaintolaite on nyt tehnyt onnistuneesti ensimmäiset havaintonsa Paranalin observatoriolla Pohjois-Chilessä. MATISSE on maailman tehokkain keskipitkien infrapuna-aallonpituuksien interferometriahavaintolaite. Se käyttää suuren erotuskyvyn kuvantamista ja spektroskopiaa luodatakseen nuoria tähtiä ympäröiviä alueita, joissa muodostuu planeettoja, sekä galaksien keskustoissa olevia supermassiivisia mustia aukkoja ympäröiviä alueita. Ensimmäiset MATISSE-havainnot käyttivät VLTI:n aputeleskooppeja tutkiakseen joitakin yötaivaan kirkkaimpia tähtiä, mukaanlukien Sirius, Rigel ja Betelgeuse, ja osoittivat havaintolaitteen toimivan hyvin.

16. helmikuuta 2018: ESO-tähtitieteilijä Suzanna Randall on askeleen lähempänä unelmaansa tulla ensimmäiseksi saksalaiseksi naiseksi avaruudessa. Hänet on valittu Astronautin-aloitteen uudeksi koulutettavaksi. Aloite pyrkii kouluttamaan ensimmäisen saksalaisen naispuolisen astronautin ja lähettämään hänet tutkimusmatkalle kansainväliselle avaruusasemalle. Valinta julkistettiin tänään lehdistötilaisuudessa ESO:n päämajassa Garchingissa, Saksassa.

13. helmikuuta 2018: ESO:n, Chilessä sijaitsevan VLT-teleskoopin ESPRESSO-havaintolaitetta on ensimmäistä kertaa käytetty keräämään valoa kaikista neljästä 8.2-metrin yksikköteleskoopista. Yhdistämällä valo yksikköteleskoopeista tällä tavoin saa VLT:n maailman suurimmaksi optiseksi teleskoopiksi valonkeruualan mukaan laskettuna.

5. helmikuuta 2018: Uusi tutkimus on havainnut, että läheistä ultraviileää kääpiötähteä TRAPPIST-1 kiertävät seitsemän planeettaa koostuvat enimmäkseen kivestä ja joillakin saattaa olla mahdollisesti enemmän vettä kuin Maapallolla. Planeettojen nyt paljon aikaisempaa tarkemmin tunnetut tiheydet antavat ymmärtää, että joidenkin niistä massasta jopa 5 prosenttia saattaa olla vettä, mikä on noin 250 kertaa enemmän kuin Maan valtamerissä. Lähinnä emotähteään olevilla kuumemmilla planeetoilla on todennäköisemmin tiheä, höyryinen kaasukehä ja etäisemmillä luultavasti jäinen pinta. Koon, tiheyden ja tähdeltään saaman säteilyn puitteissa tähdestä laskien neljäs planeetta on eniten Maan kaltainen. Se vaikuttaa seitsemästä planeetasta kivisimmältä ja sillä on mahdollisesti nestemäistä vettä.

31. tammikuuta 2018: Kosmisen tomun tumma pilvi kiemurtelee tämän näyttävän laajakulmakuvan halki, uusien tähtien kirkkaan valon valaisemana. Tämä tiheä pilvi on tähtienmuodostusalue Lupus 3, jossa häikäisevän kuumat tähdet syntyvät kaasun ja tomun luhistuvista massoista. Tämä kuva muodostettiin käyttämällä VST-teleskoopin ja MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopin kuvia ja se on yksityiskohtaisin tähän mennessä tästä alueesta otettu kuva.

24. tammikuuta 2018: Uusi kansallinen laitteisto ESO:n La Sillan observatoriolla on onnistuneesti tehnyt ensivalohavaintonsa. ExTrA-teleskoopit etsivät ja tutkivat Maapallon kokoisia planeettoja, jotka kiertävät läheisiä punaisia kääpiötähtiä. ExTrA:n uuden suunnittelun avulla saadaan paljon aikaisempia etsintöjä parempi herkkyys. Tähtitieteilijöillä on nyt uusi tehokas työkalu auttamaan mahdollisesti elinkelpoisten maailmojen etsinnässä.

17. tammikuuta 2018: Chilessä sijaitsevaa ESO:n VLT-teleskoopin MUSE-havaintolaitetta käyttäneet tähtitieteilijät ovat löytäneet tähtijoukosta NGC 3201 tähden, joka käyttäytyy hyvin omituisesti. Se näyttää kiertävän näkymätöntä mustaa aukkoa, jonka massa on noin neljä Auringon massaa. Tämä on ensimmäinen tällainen passiivinen tähdenmassainen musta aukko, joka on löydetty pallomaisesta tähtijoukosta ja ensimmäinen, joka on löydetty suoraan havaitsemalla sen vetovoimavaikutuksia. Tämä tärkeä havainto vaikuttaa ymmärtämykseemme näiden tähtijoukkojen ja mustien aukkojen muodostumisesta sekä gravitaatioaaltotapahtumien alkuperästä.

9. tammikuuta 2018: Ensimmäiset ESO:n ELT-teleskoopin (Extremely Large Telescope) pääpeilin kuusikulmaiset palat on onnistuneesti valettu saksalaisen SCHOTT-yrityksen tuotantolaitoksella Mainzissa. Nämä palat muodostavat osan ELT:n 39-metrin pääpeilistä, johon tulee valmiina kaikkiaan 798 palaa. ELT tulee olemaan maailman suurin optinen teleskooppi ensivalonsa aikaan vuonna 2024.

20. joulukuuta 2017: ESO:n VLT-teleskooppia käyttäneet tähtitieteilijät ovat ensimmäistä kertaa havainneet suoraan granulaatiorakenteita aurinkokunnan ulkopuolisen tähden, ikääntyvvän punaisen jättiläisen π1 Gruis pinnalla. Tämä PIONIER-havaintolaitteen uusi merkittävä kuva paljastaa tämän valtavan, halkaisijaltaan 350 Auringon kokoisen tähden pinnan koostavat konvektiosolut. Kukin solu kattaa yli neljänneksen tähden halkaisijasta ja on kooltaan noin 120 miljoonaa kilometriä. Nämä uudet tulokset julkaistaan tällä viikolla julkaisusarjassa Nature.

13. joulukuuta 2017: ESO:n VST-teleskoopin OmegaCAM-kamera on taltioinut tämän välkkyvän kuvan Sharpless 29 -nimisestä tähtien lastentarhasta. Tässä jättimäisessä kuvassa näkyy monia tähtitieteellisiä ilmiöitä, mukaanlukien kosmisen tomun ja kaasun pilviä, jotka heijastavat, absorboivat ja jälleensäteilevät sumun kuumien, nuorten tähtien valoa.

6. joulukuuta 2017: ESPRESSO-havaintolaite (Echelle SPectrograph for Rocky Exoplanet and Stable Spectroscopic Observations) on onnistuneesti tehnyt ensimmäiset havaintonsa. ESO:n, Chilessä sijaitsevaan VLT-teleskooppiin (Very Large Telescope) asennettu ESPRESSO tulee etsimään eksoplaneettoja ennennäkemättömällä tarkkuudella katsomalla niiden emotähtien valon pikkuruisia muutoksia. Ensimmäistä kertaa koskaan havaintolaite kykenee yhdistämään valon kaikista neljästä VLT-teleskoopista ja saavuttamaan 16-metrisen teleskoopin valonkeruutehon.

29. marraskuuta 2017: ESO:n, Chilessä sijaitsevan VLT-teleskoopin MUSE-havaintolaitetta käyttävät tähtitieteilijät ovat suorittaneet kaikkien aikojen syvimmän spektroskooppisen kartoituksen. He keskittyivät Hubble Ultra Deep Field -alueeseen ja mittasivat 1600 hyvin himmeän galaksin etäisyydet ja ominaisuuksia. Mukana oli 72 galaksia, joita ei ole milloinkaan aikaisemmin havaittu, edes Hubblen toimesta. Tämä uraauurtava havaintoaineisto on jo tuottanut 10 tieteellistä julkaisua, jotka julkaistaan Astronomy & Astrophysics -julkaisusarjan erityispainoksessa. Tämä uuden tiedon runsaus antaa tähtitieteilijöille ymmärtämystä varhaisen maailmankaikkeuden tähtienmuodostukseen ja sen ansiosta he voivat tutkia varhaisten galaksien liikkeitä ja muita ominaisuuksia. Tämän ovat tehneet mahdolliseksi MUSE:n ainutkertaiset spektroskooppiset ominaisuudet.

20. marraskuuta 2017: Tähtitieteilijät ovat kautta aikojen ensimmäistä kertaa tutkineet asteroidia, joka on saapunut aurinkokuntaan tähtienvälisestä avaruudesta. ESO:n, Chilessä sijaitsevan VLT-teleskoopin ja muiden eri puolilla maailmaa sijaitsevien observatorioiden havainnot osoittavat, että tämä ainutkertainen kappale kulki avaruuden halki miljoonia vuosia ennen sattumanvaraista kohtaamistaan meidän tähtijärjestelmämme kanssa. Se näyttäisi olevan tummanpunainen, huomattavan pitkuliainen metallinen tai kivinen kappale, jonkalaisia ei yleensä löydy aurinkokunnasta. Uudet tulokset ilmestyvät julkaisusarjassa Nature 20.11.2017.

15. marraskuuta 2017: ESO:n ainutlaatuista planeettoja etsivää HARPS-havaintolaitetta käyttänyt tutkimusryhmä on löytänyt leudon, Maan kokoisen planeetan vain 11 valovuoden etäisyydeltä aurinkokunnasta. Uusi maailma on saanut nimen Ross 128 b ja se on nyt toiseksi lähin leuto planeetta, Proxima b:n jälkeen. Se on myös lähin planeetta, joka kiertää epäaktiivista punaista kääpiötähteä. Tämä saattaa lisätä todennäköisyyttä, että planeetalla saattaa olla elämää. Ross 128 b on ensiluokkainen kohde ESO:n ELT-teleskoopille, joka kykenee löytämään elämän merkkejä planeetan kaasukehästä.

3. marraskuuta 2017: ALMA-observatorio Chilessä on havainnut tomua aurinkokuntaa lähimmän tähden, Proxima Centaurin ympäriltä. Nämä uudet havainnot paljastavat kultapölystä lähtöisin olevan hohteen, joka tulee alueelta, joka on Proxima Centaurista etäisyydellä yhdestä neljään kertaa Maan etäisyys Auringosta. Havaintoaineisto antaa myös ymmärtää, ulompana on vieläkin viileämpi tomuvyöhyke ja saattaa viitata monimutkaisen planeettajärjestelmän olemassaoloon. Nämä rakenteet ovat samankaltaisia aurinkokunnan paljon suurempien vyöhykkeiden kanssa ja niiden odotetaan myös muodostuvan kivi- ja jäähiukkasista, jotka eivät onnistuneet muodostamaan planeettoja.