Lehdistötiedotteet

5. elokuuta 2021: Tähtitieteilijäryhmä on käyttänyt Chilessä sijaitsevaa Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope eli ESO:n VLT-kaukoputkea tutkiakseen läheisen L 98-59 tähden ympärillä olevia planeettoja. Nämä planeetat muistuttavat oman aurinkokuntamme sisimpiä planeettoja. Uusien löytöjen joukossa on planeetta, jonka massa on vain puolet Venuksen massasta. Se on kevyin säteisnopeusmenetelmällä koskaan havaituista eksoplaneetoista. Yksi planeetoista voi olla valtamerimaailma ja yksi mahdollisesti asuttavalla vyöhykkeellä oleva planeetta.

22. heinäkuuta 2021: Tähtitieteilijät ovat ensimmäistä kertaa saaneet selviä havaintoja aurinkokuntamme ulkopuolisen planeetan ympärillä olevasta kiekosta. Havainnot on tehty Atacama Large millimetre/Submillimeter Array (ALMA) havaintolaitteella, jossa Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on mukana yhtenä yhteistyökumppanina. Uudet havainnot auttavat ymmärtämään, miten kuut ja planeetat muodostuvat nuorissa tähtijärjestelmissä.

16. heinäkuuta 2021: Tähtitieteilijöiden ryhmä on julkaissut uusia havaintoja läheisistä galakseista, joiden kuvat muistuttavat värikkäitä kosmisia ilotulituksia. Euroopan Eteläisen Observatorion (ESO) Very Large Telescope (ESO:n VLT) kaukoputkella otetuissa kuvissa näkyy värikkäitä galaksien osia, jotka paljastavat nuorten tähtien sijainnit ja niiden ympärillä olevan kaasun. Yhdistämällä nämä uudet havainnot Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA)-järjestelmän havaintoihin (ESO on ALMA:n yhteistyökumppani) tutkimusryhmä pystyi saamaan uutta tietoa siitä, miten kaasusta muodostuu uusia tähtiä.

16. kesäkuuta 2021: Kun Orionin tähdistössä sijaitseva kirkas oranssi tähti Betelgeuse muuttui selvästi himmeämmäksi loppuvuodesta 2019 ja vuoden 2020 alussa, tähtitieteen yhteisö oli ymmällään. Tähtitieteilijöiden tutkimusryhmä on nyt julkaissut uusia kuvia tähden pinnasta, jotka on otettu Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope (ESO:n VLT) kaukoputkella, jotka paljastavat selvästi, miten kirkkaus muuttui. Uusi tutkimus on osoittanut, että tähti oli osittain piilossa pölypilven takana. Tämä löytö ratkaisee Betelgeusen ”suuren himmenemisen” mysteerin.

19. toukokuuta 2021: Belgialaisen tutkimusryhmän uusi tutkimus, jossa on käytetty Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope (VLT) kaukoputken aineistoa, on osoittanut, että rautaa ja nikkeliä on komeettojen kaasukehässä koko Aurinkokunnassamme, jopa kaukana Auringosta. Puolalaisen tutkimusryhmän erillisessä tutkimuksessa, jossa käytettiin myös ESO:n dataa, kerrottiin, että myös jäisessä tähtienvälisessä komeetta 2I/Borisovissa on nikkeliä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kaukaisten komeettojen kylmistä kaasukehistä löytyy yleensä kuumiin ympäristöihin liittyviä raskaita metalleja.

27. huhtikuuta 2021: Osana maailmanlaajuista pyrkimystä Maan läheisten kohteiden kartoittamiseksi ja tunnistamiseksi Euroopan avaruusjärjestön Test-Bed Telescope 2 (TBT2) on nyt aloittanut toimintansa. TBT2 on ESO:n La Sillan observatoriossa Chilessä sijaitseva kokeilevan teknologian hanke. Pohjoisen pallonpuoliskon kumppaniteleskoopin rinnalla toimiva TBT2 pitää silmällä asteroideja, jotka voivat aiheuttaa törmäysriskin Maapallon kanssa. TBT2:n avulla testataan laitteistoja ja ohjelmistoja tulevaa kaukoputkien verkostoa varten.

30. maaliskuuta 2021: Euroopan eteläisen observatorion uudet ESO:n VLT-kaukoputken (Very Large Telescope) havainnot ovat osoittaneet, että vaeltajakomeetta 2I/Borisov, joka on vasta toinen ja viimeisin tähtienvälinen vierailija aurinkokunnassamme, on yksi koskemattomimmista koskaan havaituista komeetoista. Tähtitieteilijät epäilevät, että komeetta ei todennäköisesti ole koskaan kulkenut tähden läheltä, mikä tekee siitä muinaisen jäänteen, joka kantaa mukanaan informaatiota sen muodostaneesta kaasu- ja pölypilvestä.

24. maaliskuuta 2021: Event Horizon Telescope (EHT)-yhteistyöverkosto, joka otti ensimmäisen mustan aukon kuvan, on tänään kertonut saaneensa aivan uuden näkymän tähän Messier 87 (M87)-galaksin keskipisteessä sijaitsevaan massiiviseen kohteeseen. He ovat pystyneet näkemään miltä kohde näyttää polarisoituneessa valossa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tähtitieteilijät ovat pystyneet mittaamaan tätä magneettikenttien sormenjälkeä, eli polarisaatiota, näin läheltä mustan aukon reunaa. Havainnot auttavat tutkijoita ymmärtämään, miten 55 miljoonan valovuoden päässä sijaitseva M87-galaksi muodostaa ytimestään lähtevät valtavat hyvin voimakkaat suihkut.

18. maaliskuuta 2021: Tähtitieteilijät ovat Atacama Large Millimeter/submillimeter array (ALMA) radioteleskooppiverkoston avulla ensimmäistä kertaa havainneet suoraan erittäin voimakkaita tuulia Jupiterin keskimmäisessä osassa ilmakehää. Analysoimalla 1990-luvulla tapahtuneen komeetan törmäyksen aiheuttamia muutoksia tutkijat ovat paljastaneet ilmakehässä olevat uskomattoman voimakkaat tuulet, joiden nopeus on jopa 1450 kilometriä tunnissa Jupiterin napojen lähellä. Tutkimusryhmä on luonnehtinut näitä ”aurinkokuntamme ainutlaatuiseksi meteorologiseksi pedoksi”. Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on yksi ALMA:n yhteistyökumppaneista.

8. maaliskuuta 2021: Tähtitieteilijät ovat Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope kaukoputken (ESO:n VLT) avulla löytäneet ja tutkineet tarkasti tähän mennessä kaukaisinta tiedossa olevaa radiosäteilyn lähdettä. Kohde on ”radiokirkas (radio-loud)” kvasaari, joka on kirkas radiolähde, jolla on voimakkaat radiosuihkut. Kohde on niin kaukana, että sen valolta on kestänyt 13 miljardia vuotta saavuttaa meidät. Löytö voi antaa tärkeitä vihjeitä, jotka auttavat tähtitieteilijöitä ymmärtämään paremmin varhaista maailmankaikkeutta.

25. tammikuuta 2021: Tähtitieteilijät ovat löytäneet usean teleskoopin yhteisten havaintojen avulla kuuden eksoplaneetan järjestelmän, joista viiden rata on lukkiutunut harvinaiseen rytmiin keskustähtensä ympärille. Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope (VLT) kaukoputki on yksi tutkimuksessa mukana olleista kaukoputkista. Tutkijat uskovat, että järjestelmän tutkimus voi antaa tärkeitä vihjeitä siitä, miten eri planeetat, kuten oman Aurinkokuntamme planeetat, muodostuvat ja kehittyvät.

11. tammikuuta 2021: Galaksit alkavat ”kuolla”, kun ne lopettavat tähtien muodostamisen, mutta tähän asti tähtitieteilijät eivät olleet koskaan havainneet kaukaisessa galaksissa tämän prosessin alkua selvästi. Tähtitieteilijät ovat nyt havainneet galaksin tilassa, jossa galaksista on hävinnyt jo lähes puolet tähtiä muodostavasta kaasusta. Havainnot on tehty Atacama Large Millimetri/Submillimeter Array eli ALMA:n avulla, jossa Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on mukana yhteistyökumppanina. Kaasun poistuminen tapahtuu hätkähdyttävällä nopeudella, joka vastaa 10000 Auringon massaa kaasua vuodessa, jonka seurauksena galaksi menettää nopeasti polttoaineensa uusien tähtien tekemiseksi. Tutkimusryhmä uskoo, että tämän näyttävän tapahtuman laukaisi törmäys toiseen galaksiin. Tämä voi saada tähtitieteilijät miettimään uudelleen, miten galakseissa tapahtuva tähtien synty sammuu.

30. lokakuuta 2020: Tämä kauan sitten kuolleen tähden taivaallinen jäänne, joka sijaitsee Valaan vatsassa, muistuttaa epäilyttävästi avaruudessa leijuvaa pääkalloa. ESO:n Very Large Telescope eli VLT-kaukoputki on kuvannut hämmästyttävän yksityiskohtaisesti tämän aavemaisen Pääkallosumun kauniissa verenpunaisissa väreissä. Tämä planetaarinen sumu on ensimmäinen tunnettu sumu, jonka keskellä on toisiaan lähellä oleva tähtipari, jota kolmas ulompi tähti kiertää.

12. lokakuuta 2020: Tähtitieteilijät ovat havainneet Euroopan eteläisen observatorion (ESO) ja muiden järjestöjen kaukoputkien avulla harvinaisen valoilmiön supermassiivisen mustan aukon repimästä tähdestä. Ilmiö, joka tunnetaan vuorovesihäiriötapahtumana, on lähin tähän mennessä havaittu tapahtuma hieman yli 215 miljoonan valovuoden päässä Maasta. Sitä on nyt tutkittu ennennäkemättömän yksityiskohtaisesti. Tutkimus julkaistaan tänään Royal Astronomical Societyn Monthly Notices lehdessä.

6. lokakuuta 2020: Reinhard Genzel ja Andrea Ghez ovat yhdessä saaneet vuoden 2020 fysiikan Nobelin palkinnon galaksimme keskipisteessä olevan supermassiivisen mustan aukon Sagittarius A*:n tutkimuksesta. Genzel on Max Planck Institute for Ekstraterrestrial Physics laitoksen johtaja Saksassa, ja hänen tiiminsä on tehnyt havaintoja Sagittarius A*:sta lähes 30 vuoden ajan käyttäen Euroopan eteläisen observatorion (ESO) teleskooppeja ja niiden instrumentteja.

1. lokakuuta 2020: Tähtitieteilijät ovat löytäneet ESO:n Very Large Telescope eli VLT-kaukoputken avulla kuusi supermassiivisen mustan aukon ympärillä olevaa galaksia Universumin ollessa alle miljardin vuoden ikäinen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tämän tyyppinen galaksiryhmä nähdään näin pian alkuräjähdyksen jälkeen. Tämän uuden löydön avulla voimme paremmin ymmärtää, miten supermassiiviset mustat aukot muodostuivat ja kasvoivat niin nopeasti valtaviin kokoihinsa. Vastaava supermassiivinen musta-aukko on oman Linnunratamme keskipisteessä. Havainto tukee teoriaa, jonka mukaan mustat aukot kykenivät kasvamaan nopeasti suurissa, verkkomaisissa rakenteissa, joissa on runsaasti kaasua niiden rakennusaineeksi.

14. syyskuuta 2020: Kansainvälinen tähtitieteilijöiden ryhmä ilmoitti tänään löytäneensä Venuksen pilvistä harvinaisen fosfiini molekyylin. Maapallolla tätä kaasua syntyy vain teollisesti tai hapettomissa ympäristöissä viihtyvien mikrobien tuottamana. Tähtitieteilijät ovat vuosikymmenien ajan spekuloineet, että Venuksen korkealla olevat pilvet voisivat toimia mikrobien asuinpaikkana, jossa ne ovat kaukana kuumasta pinnasta, mutta pystyvät sietämään pilvien erittäin suurta happamuutta. Fosfiinin havaitseminen voisi viitata tällaiseen Maan ulkopuoliseen pilvissä leijuvaan elämään.

3. syyskuuta 2020: Ryhmä tähtitieteilijöitä on ensimmäistä kertaa havainnut, että tähtien joukko pystyy merkittävästi häiritsemään planeettoja muodostavaa kiekkoa, jolloin se vääntyy ja muodostaa kallellaan olevia rengasmaisia rakenteita. Tämän uuden tutkimuksen mukaan tällaisessa ympärisössäkin voi muodostua eksoottisia planeettoja muistuttaen Tatooine-planeettaa Star Warsissa. Havainnot on tehty Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescopen (ESO:n VLT-kaukoputki) ja Atacama Large Millimeter/submillimeter Array eli ALMA-radioteleskoopien verkoston avulla.

12. elokuuta 2020: Tähtitieteilijät ovat löytäneet erittäin kaukaisen ja siksi myös hyvin nuoren galaksin, joka muistuttaa yllättävän paljon Linnunrataa. Havainnot on tehty Atacama Large Millimeter/submillimeter Array eli ALMA radioteleskooppien verkoston avulla, jossa Euroopan eteläinen observatorio ESO on mukana yhtenä kumppanina. Galaksi on niin kaukana, että sen valolta on kulunut yli 12 miljardia vuotta saavuttaakseen meidät. Näemme galaksin sellaisena kuin se oli, kun maailmankaikkeus oli vain 1,4 miljardia vuotta vanha. Se on myös yllättävän rauhallisessa tilassa haastaen teoriat, joiden mukaan kaikki varhaisen maailmankaikkeuden galaksit olivat myrskyisiä ja epävakaita. Tämä odottamaton löytö haastaa ymmärryksemme siitä, miten galaksit muodostuvat ja se tuo esille uusia näkymiä maailmankaikkeuden menneisyyteen.

30. heinäkuuta 2020: Tämä huomiota herättävä symmetrinen kaasukupla muistuttaa selvästi perhosta, jossa on kauniita värejä ja monimutkaisia kuvioita. Kohde tunnetaan nimellä NGC 2899. Se näyttää kelluvan ja lepattavan taivaalla tässä ESO:n Very Large Telescope (VLT) kaukoputken kuvassa. Tätä kohdetta ei ole koskaan aiemmin kuvattu näin silmiinpistävän yksityiskohtaisesti, joissa tähtisumun heikot ulkoreunat hehkuvat taustatähtien päällä.