Lehdistötiedotteet

16. marraskuuta 2011: Alimillimetrialueen aallonpituuksia havainnoivalla APEX-teleskoopilla Kölin sumusta paljastui kylmiä pilviä, joissa muodostuu uusia tähtiä. Tämä väkivaltaisen tähtienmuodostumisen alue toimii Linnunradan massiivisimpien tähtien syntysijana ja tarjoaa ainutlaatuisen näkymän nuorten tähtien ja niiden kehtoina toimivien molekyylipilvien väliseen vuorovaikutukseen.

11. marraskuuta 2011: Uudet havainnot osoittavat, että asteroidi Lutetia on jäänne aineesta, josta Maa, Venus ja Merkurius muodostuivat. Tähtitieteilijät yhdistivät Euroopan avaruusjärjestö ESAn Rosetta-luotaimella, ESOn New Technology -teleskoopilla ja NASAn teleskoopeilla tehdyt havainnot ja huomasivat, että asteroidi muistuttaa ominaisuuksiltaan eräitä harvinaisia maapallolta löytyneitä meteoriittejä, joiden arvellaan syntyneen Aurinkokunnan sisäosissa. Siispä jossakin vaiheessa Lutetian on täytynyt siirtyä ulospäin päästäkseen Marsin ja Jupiterin väliseen asteroidivyöhykkeeseen.

2. marraskuuta 2011: Kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on käyttänyt kaukaisen gammapurkauksen lyhyttä mutta kirkasta valoa tutkiakseen hyvin kaukaisten galaksien koostumusta. Yllättäen ESO:n VLT-teleskoopilla tehdyt uudet havainnot ovat paljastaneet nuoressa maailmankaikkeudessa kaksi galaksia, joissa on Aurinkoa enemmän raskaita alkuaineita. Nämä kaksi galaksia saattavat olla sulautumassa yhteen. Tällaiset tapahtumat varhaisessa maailmankaikkeudessa kiihdyttävät lukuisten uusien tähtien muodostumista ja saattavat laukaista gammapurkauksia.

26. lokakuuta 2011: Tähtitieteilijät ovat saaneet mitattua tarkasti kaukaisen kääpiöplaneetta Eriksen läpimitan sen kuljettua himmeän taustataivaan tähden editse. Tapahtumaa havaittiin loppuvuodesta 2010 ESOn La Sillan observatorion teleskoopeilla, mukaanlukien belgialainen TRAPPIST-teleskooppi. Havainnot osoittavat, että Eris on miltei samankokoinen kuin Pluto. Samalla havaittiin, että Eriksen pinta on hyvin heijastava, mikä johtunee pintaa peittävästä tasaisesta jääkerroksesta. Kerros on luultavasti peräisin ilmakehän jäätymisestä kääpiöplaneetan pinnalle. Tulokset julkaistaan Nature-tiedelehdessä 27. lokakuuta 2011.

19. lokakuuta 2011: Kaksi vastikään löydettyä uutta pallomaista tähtijoukkoa on lisätty 158 Linnunradassa aiemmin tunnetun pallomaisen tähtijoukon listaan. Pallomaiset tähtijoukot löytyivät ESO:n VISTA kartoituskaukoputken uusista kuvista osana Via Lactea kartoitusta (VVV). Tästä kartoituksesta on löytynyt myös ensimmäinen tähtijoukko kaukaa Linnunradan keskuksen toiselta puolelta, jonka valon on täytynyt kulkea galaksin keskustan pölyn ja kaasun läpi saavuttaakseen meidät.

17. lokakuuta 2011: Lauantaina 15. lokakuuta Euroopan eteläinen observatorio (ESO) avasi Garching bei Münchenissä, Baijerissa, Saksassa sijaitsevan päämajansa ovet yleisölle. Päivän aikana tuhannet vierailijat saivat mahdollisuuden rakentaa 1:1-suhteisen mallin suurimmasta maailmassa suunnitteilla olevasta teleskoopin peilistä. Kyseessä on E-ELT, "Eurooppalainen erittäin suuri teleskooppi". He pääsivät myös kokemaan monia muita asioita ESO:n työskentelystä.

13. lokakuuta 2011: Tänään Chilessä Santiagossa pidetyssä seremoniassa Chilen ulkoasiainministeri Alfredo Moreno ja ESO:n pääjohtaja Tim de Zeeuw allekirjoittivat sopimuksen koskien European Extremely Large-teleskooppia. Tämä ESO:n ja Chilen hallituksen välinen sopimus sisältää teleskoopille tarvittavan maalahjoituksen ja luvan pitkäaikaiselle suojatulle vyöhykkeelle tämän ympärillä, sekä Chilen hallituksen tuen E-ELT:n rakentamiseksi.

12. lokakuuta 2011: Tutkijat ovat käyttäneet ESO:n VLT-teleskooppia luodatakseen varhaista maailmankaikkeutta eri aikoina sen muuttuessa läpinäkyväksi ultraviolettivalolle. Tämä lyhyt, mutta dramaattinen reionisaationa tunnettu vaihe kosmisessa historiassa tapahtui noin 13 miljardia vuotta sitten. Tutkimalla huolellisesti joitakin etäisimmistä koskaan havaituista galakseista tutkimusryhmä on selvittänyt reionisaation aikajanan ensimmäistä kertaa. He osoittivat myös, että tämän vaiheen on täytynyt tapahtua nopeammin kuin tähtitieteilijät aiemmin ajattelivat.

3. lokakuuta 2011: Ihmiskunnan monimutkaisin maanpäällinen tähtitieteellinen observatorio, Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA), on virallisesti aloittanut toimintansa. Ensimmäinen tältä vielä rakenteilla olevalta teleskoopilta julkaistu kuva paljastaa optisella ja infrapunavalolla täysin näkymättömän ikkunan maailmankaikkeuteen. Tuhannet tutkijat ympäri maailmaa ovat kilpailleet ollakseen ensimmäisten harvojen tutkijoiden joukossa päästä kartoittamaan kosmoksen pimeimpiä, kylmimpiä, kaukaisimpia ja salatuimpia arvoituksia tällä uudella tähtitieteellisellä työkalulla.

28. syyskuuta 2011: Tähtitieteilijät ovat kuvanneet ESO:n VLT -kaukoputkella (Very Large Telescope) jättimäisen tähden joka kuuluu yhteen Maailmankaikkeuden harvinaisimmista tähtiluokista, keltaisiin hyperjättiläisiin. Tämä uusi kuva on paras koskaan tämän luokan tähdestä otettu kuva ja se paljastaa valtaisan pölyisen kaksoiskuoren keskustan hyperjättiläisen ympärillä. Tähti ja sitä ympäröivät kuoret muistuttavat keltuaista ympäröivää munanvalkuaista. Tästä syystä tähtitietilijät ovat antaneet kohteelle lempinimen Paistettu Muna -sumu.

21. syyskuuta 2011: Uusi MPG/ESO 2.2 metrisen kaukoputken Wide Field Imager -havaintolaitteen ottama kuva paljastaa Lambda Centauri sumun, joka on hehkuvan vedyn ja vastasyntyneiden tähtien muodostama pilvi Kentaurin tähdistössä. Sumusta, joka tunnetaan myös nimellä IC 2944, käytetään joskus lempinimeä Juokseva Kana sumu, koska jotkut näkevät sen kirkkaimmissa osissa lintumaisen rakenteen.

12. syyskuuta 2011: Maailman johtavaa, ESO:n eksoplaneettametsästäjää, HARPS:ia käyttävät tähtitieteilijät ovat tänään julkistaneet yli 50 uuden eksoplaneetan rikkaan saaliin. Joukossa on 16 supermaapalloa, joista yksi kiertää tähtensä asuttavan vyöhykkeen reunalla. Tutkimalla kaikkien tähän mennessä löydettyjen HARPS-planeettojen ominaisuuksia on tutkimusryhmä todennut, että noin 40 prosentilla Auringon kaltaisia tähtiä on vähintään yksi Saturnusta kevyempi planeetta.

7. syyskuuta 2011: ESO:n uuden teknologian teleskooppi NTT on taltioinut näyttävän kuvan avoimesta tähtijoukosta NGC 2100. Tämä loistava tähtijoukko on noin 15 miljoonaa vuotta vanha ja sijaitsee Suuressa Magellanin pilvessä, läheisessä Linnunradan satelliittigalaksissa. Tähtijoukkoa ympäröi läheisen Tarantula-sumun hohtava kaasu.

31. elokuuta 2011: Eurooppalaisten tähtitieteilijöiden muodostama tutkijaryhmä on käyttänyt ESO:n VLT-teleskooppia jäljittääkseen Linnunradasta tähden, jonka olemassaoloa monet pitivät mahdottomana. He havaitsivat tämän tähden muodostuvan lähes kokonaan vedystä ja heliumista, vain häviävän pienellä määrällä muita alkuaineita näiden joukossa. Tämä kiehtova koostumus sijoittuu "kiellettyyn vyöhykkeeseen" yleisesti hyväksytyssä tähtienmuodostusteoriassa ja tarkoittaa sitä, että sen ei olisi milloinkaan pitänyt muodostua alunperinkään. Tulokset ilmestyvät tiedejulkaisu Naturessa 1. syyskuuta 2011.

24. elokuuta 2011: ESO:n VLT-teleskooppi on ottanut häkellyttävän kuvan kauniista, joskin omalaatuisesta galaksiparista, joka on saanut liikanimen The Eyes, silmät. Suurempi galakseista, NGC 4438, oli aiemmin spiraaligalaksi, mutta on vääristynyt pahasti törmäyksissä muiden galaksien kanssa viimeisten satojen miljoonien vuosien aikana. Tämä kuva on ensimmäinen, joka julkaistaan ESO:n kosmisten jalokivien ohjelmassa, jonka puitteissa ESO myöntää havaintoaikaa vartavasten PR-tarkoituksiin.

17. elokuuta 2011: ESO:n VLT-teleskoopilla tehdyt havainnot ovat antaneet tietoa varhaisessa maailmankaikkeudessa havaitun valtavan, hohtavan kaasupilven voimanlähteestä. Havainnot osoittavat ensimmäisen kerran, että tämän suunnattoman "Lyman-alfa -möykyn" - yksi suurimmista tunnetuista kappaleista - täytyy saada energiansa sen sisällä olevista galakseista. Tulokset julkaistaan Nature-tiedejulkaisusarjan numerossa 18. elokuuta.

10. elokuuta 2011: Tässä uudessa ESO:n VLT-teleskoopin kuvassa on NGC 3521, Leijonan (Leo) tähtikuviossa noin 35 miljoonan valovuoden etäisyydellä Maasta sijaitseva spiraaligalaksi. Tällä näyttävällä kohteella, halkaisijaltaan 50 tuhatta valovuotta, on kirkas ja tiivis ydin, jota ympäröi yksityiskohdiltaan runsas spiraalirakenne.

3. elokuuta 2011: Käyttäen havaintoja VISTA infrapunavalon kartoituskaukoputkelta ESO:n Paranal observatoriosta kansainvälinen tähtitieteilijöiden ryhmä on löytänyt 96 uutta avointa tähtijoukkoa piiloutuneena Linnunradan pölyyn. Nämä pienet ja himmeät kohteet eivät näkyneet aiemmissa kartoituksissa, mutta ne eivät pystyneet piiloutumaan maailman suurimman kartoituskaukoputken herkiltä infrapunadetektoreilta jotka pystyvät katsomaan pölyn läpi. Tämä on ensimmäinen kerta kun näin monta pientä ja himmeää tähtijoukkoa on löydetty yhdellä kertaa.

28. heinäkuuta 2011: Atacama Large Millimetre/submillimetre Arrayn (ALMA) ensimmäinen eurooppalainen antenni on noussut uusiin korkeuksiin, kun se kuljetettiin observatorion operaatiokeskukseen (Array Operations Site, AOS) 27.7.2011. Kaksitoistametrinen antenni on saapunut Chajnantorin ylängölle, 5000 metrin korkeudelle meren pinnasta. Täällä se liittyy muiden kansainvälisten ALMA-kumppanien antennien joukkoon, tuoden kokonaismäärän AOS:ssa kuuteentoista.

27. heinäkuuta 2011: ESO:n Paranalin observatoriolla sijaitsevan uuden VLT-kartoitusteleskoopin (VST) ja sen OmegaCAM-kameran ottama valtava kuva esittää kirkkasta galaksikolmikkoa Leijonan tähtikuviossa (Leo). Etualan galaksien sijaan nimenomaan taustan himmeät kohteet saattavat herättää tähtitieteilijän huomion. VST:n tarkka kuva näistä himmeistä kohteista osoittaa teleskoopin ja OmegaCAMin tehokkuuden maailmankaikkeuden etäisten alueiden kartoittamisessa.