Lehdistötiedotteet

27. tammikuuta 2016: Monet galaksit ovat täpötäynnä tomua siinä missä toisissa on satunnaisia tummia läpinäkymättömän kosmisen noen rantuja, jotka kiemurtelevat niiden kaasun ja tähtien lomassa. Tämän uuden, Chilessä sijaitsevan ESO:n VST-teleskoopin OmegaCAM-kameran ottaman kuvan kohde on kuitenkin epätavallinen. Kyseessä on pieni IC 1613 -niminen galaksi, joka on todellinen siisteysintoilija! IC 1613 käsittää hyvin vähän komista tomua, minkä ansiosta tähtitieteilijät voivat tutkia sen sisältöä hyvin tarkasti. Kyse ei ole vain ulkonäöstä. Galaksin siisteys on välttämätöntä ymmärtämyksellemme meitä ympäröivästä maailmankaikkeudesta.

15. tammikuuta 2016: Maailmankaikkeuden tunnetuista galakseista kirkkain — kvasaari W2246-0526, joka nähdään sellaisena kuin se oli maailmankaikkeuden ollessa vain 10% nykyisestä iästään —on niin myrskyisä, että se on sinkoamassa ulos koko tähtiä muodostavan kaasun varantoaan ALMA-teleskoopin (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) uusien havaintojen mukaan.

13. tammikuuta 2016: Mustiin aukkoihin zoomaus on ESO:n VLT-teleskooppiin Chilessä vast'ikään asennetun GRAVITY-havaintolaitteen päätehtävä. Sen ensimmäisten havaintojen aikana GRAVITY yhdisti onnistuneesti tähden valoa käyttäen kaikkia neljää aputeleskooppia. GRAVITY:n suunnitelleen ja rakentaneen, Garchingissa toimivan Max-Planck-Institut für extraterrestrische Physik -tutkimuslaitoksen johtama suuri eurooppalainen tähtitieteilijä- ja insinööriryhmä on innoissaan sen suorituskyvystä. Näiden alustavien testien aikana havaintolaite on jo saavuttanut joukon merkittäviä ykköstiloja. Kyseessä on tähän mennessä asennetuista tehokkain VLT-interferometrin havaintolaite.

16. joulukuuta 2015: ALMA-teleskooppia (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) käyttäneet tähtitieteilijät ovat löytäneet tähän mennessä selvimmät merkit siitä, että neljän nuoren tähden ympärillä olevassa kaasu- ja tomukiekossa on hiljattain muodostunut usean Jupiterin massaisia planeettoja. Tähtiä ympäröivän kaasun mittaukset tarjoavat myös lisäviitteitä näiden planeettojen ominaisuuksista.

15. joulukuuta 2015: ESO:n teleskoopit ovat lahjoittaneet kansainväliselle tähtitieteilijäryhmälle kolmannen ulottuvuuden jättikokoisessa galaksijoukkojen, maailmankaikkeuden suurimpien painovoiman koossa pitämien rakenteiden jahdissa. VLT- ja NTT-teleskooppien havainnot täydentävät maailman muilta observatorioilta ja avaruusteleskoopeilta tullutta aineistoa osana XXL-kartoitusta, joka on yksi kaikkien aikojen suurimpia galaksijoukkoetsintöjä.

9. joulukuuta 2015: Paranalin observatoriolla sijaitsevan ESO:n VLT-teleskoopin uudet kuvat paljastavat yksityiskohtia myöten 360 miljoonaa vuotta vanhan kosmisen törmäyksen näyttävät jälkimainingit. Jäänteiden joukossa on harvinainen ja arvoituksellinen nuori kääpiögalaksi. Tämä galaksi tarjoaa tähtitieteilijöille erinomaisen mahdollisuuden oppia lisää vastaavista, varhaisessa maailmankaikkeudessa yleisistä galakseista, jotka ovat normaalisti liian himmeitä ja etäisiä havaittavaksi nykyisillä teleskoopeilla.

25. marraskuuta 2015: ESO:n VLT-teleskooppia (Very Large Telescope) käyttäneet tähtitieteilijät taltioivat kaikkien aikojen tarkimmat kuvat tähdestä VY Canis Majoris. Nämä havainnot osoittavat kuinka tähteä ympäröivien hiukkasten odottamattoman suuri koko saa sen menettämään valtavan määrän massaa kuolinprosessinsa alussa. Tämä nyt ensimmäistä kertaa ymmärretty prosessi on välttämätön tällaisten jättiläistähtien valmistautuessa kohtaamaan räjähtävän loppunsa supernovina.

18. marraskuuta 2015: ESO:n VISTA-kartoitusteleskooppi on huomannut joukon aiemmin piilotelleita massiivisia galakseja, jotka olivat olemassa maailmankaikkeuden nuoruudessa. Löytämällä ja tutkimalla aiempaa useampia tällaisia galakseja tähtitieteilijät ovat ensimmäistä kertaa havainneet täsmälleen milloin nämä hirviögalaksit alunperin ilmaantuivat.

11. marraskuuta 2015: Kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on ensimmäistä kertaa tutkinut yksityiskohtaisesti kuolleen tähden ja sen asteroidiaterian kohtalokkaan vuorovaikutuksen jäänteitä on käyttäen Chilessä sijaitsevaa ESO:n Paranalin observatorion VLT-teleskooppia. Näin on saatu vilkaistua aurinkokunnan kohtaloa kaukaisessa tulevaisuudessa.

4. marraskuuta 2015: Chilen Andeilla 5000 metrin korkeudessa merenpinnasta sijaitsevaan 12-metriseen APEX-teleskooppiin (Atacama Pathfinder Experiment) kiinnitetty uusi havaintolaite avaa ennen tutkimattomia ikkunoita maailmankaikkeuteen. SEPIA (Swedish–ESO PI receiver for APEX) havaitsee veden ja muiden molekyylien heikkoja signaaleja Linnunradasta, muista lähigalakseista ja varhaisesta maailmankaikkeudesta.

28. lokakuuta 2015: ESO:n Paranalin observatorion VISTA-teleskooppia käyttävät tähtitieteilijät ovat löytäneet aikaisemmin tuntemattoman alueen Linnunradasta. Kartoittamalla kefeideiksi kutsuttujen kirkkaudeltaan muuttuvien tähtien sijainteja löytyi keskuspullistuman tiheiden tomupilvien peittämä nuorten tähtien kiekko.

26. lokakuuta 2015: Italian pääministeri Matteo Renzi vieraili Pohjois-Chilen Atacaman autiomaassa sijaitsevalla ESO:n Paranalin observatoriolla 24. lokakuuta 2015. ESO:n pääjohtaja, professori Tim de Zeeuw ja E-ELT -teleskoopin projektijohtaja Roberto Tamai veivät hänet kierrokselle maailman johtavalla, ESO:n tähtitieteen tutkimuslaitoksella.

21. lokakuuta 2015: ESO:n VLT-teleskooppia käyttänyt kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on löytänyt kuumimman ja massiivisimman kaksoistähden, jonka komponentit ovat niin lähekkäin, että ne koskettavat toisiaan. Äärimmäisen tähtijärjestelmän VFTS 352 kaksi tähteä saattavat olla matkalla kohti dramaattista loppua, jonka aikana tähdet joko sulautuvat yhdeksi jättimäiseksi tähdeksi tai muodostavat kaksoismusta-aukon.

14. lokakuuta 2015: Tummat tahrat miltei pimentävät tähtiä täynnä olevan kentän tässä uudessa ESO:n, Chilessä sijaitsevan La Sillan observatorion MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopin WFI-kameran (Wide Field Imager) taltioimassa kuvassa. Mustetahroja muistuttavat alueet ovat pieni osa valtavaa, nimellä Hiilisäkki tunnettua pimeää sumua, joka on yksi näyttävimmistä kaltaisistaan, paljaalla silmällä näkyvistä kohteista. Miljoonien vuosien kuluttua osat Hiilisäkkiä syttyvät samalla nimellä tunnetun fossiilisen polttoaineen tavoin lukuisten nuorten tähtien hohteessa.

7. lokakuuta 2015: ESO:n VLT-teleskoopin ja NASA:n ja ESA:n Hubble-avaruusteleskoopin kuvia käyttäen tähtitieteilijät ovat löytäneet aikaisemmin havaitsemattomia rakenteita läheistä tähteä ympäröivästä tomukiekosta. Tähden AU Microscopii kiekossa nopeasti liikkuvat aaltojen kaltaiset piirteet eivät muistuta mitään aikaisemmin havaittua tai edes ennustettua. Näiden piirteiden alkuperä ja luonne ovat tähtitieteilijöille uusi arvoitus ratkaistavaksi. Tulokset julkaistaan julkaisusarjassa Nature 8. lokakuuta 2015.

23. syyskuuta 2015: Tämä uusi kuva ruusun värisestä tähtienmuodostusalueesta Messier 17 taltioitiin ESO:n, Chilessä sijaitsevan La Sillan observatorion MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopin WFI-kameralla (Wide Field Imager). Se on yksi kaikkien aikojen tarkimpia kuvia ja esittää koko kaasusumun eikä vain paljasta sen täyttä kokoa vaan myös säilyttää yksityiskohtien runsauden kautta koko kaasupilvien, tomun ja vastasyntyneiden tähtien kosmisen maiseman.

16. syyskuuta 2015: Tässä ESO:n La Sillan observatorion MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopin WFI-kameran (Wide Field Imager) ottamassa uudessa kuvassa esiintyvä Kuvanveistäjän kääpiögalaksi on oman galaksimme, Linnunradan läheinen naapuri. Läheisyydestään huolimatta molemmilla galakseilla on hyvin erilaiset historiat ja ominaisuudet. Tämä galaksi on Linnunrataa paljon pienempi ja vanhempi, mistä syystä se on arvokas tutkimuskohde tutkittaessa sekä tähtien että galaksien muodostumista varhaisessa maailmankaikkeudessa. Tämän kohteen himmeydestä johtuen sen tutkiminen ei kuitenkaan ole helppo tehtävä.

2. syyskuuta 2015: Osa jättimäistä kaasusumua Gum 56 hallitsee tätä kuvaa. Sumua valaisevat siinä syntyneet kuumat ja kirkkaat nuoret tähdet. Miljoonia vuosia kaasusta on muodostunut tähtiä tässä kaasusumussa. Tähdet ovat syntyneet materiasta, joka myöhemmin palaa tähtien lastentarhaan, kun ikääntyvät tähdet joko vuotavat materiansa rauhallisesti avaruuteen tai sinkoavat sen paljon dramaattisemmin supernovaräjähdyksissä. Tämä kuvat otettiin La Sillan observatoriolla Chilessä sijaitsevalla MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopilla osana ESO:n Cosmic Gems (kosmiset jalokivet) -ohjelmaa.

19. elokuuta 2015: Tässä nähdyn kaltaiset avoimet tähtijoukot eivät ole pelkästään täydellisiä kauniiden kuvien kohteita. Useimmat tähdet muodostuvat joukoissa ja tähtitieteilijät voivat käyttää näitä joukkoja laboratorioina tutkiessaan tähtien kehittymistä ja kuolemaa. Tässä ESO:n La Sillan observatorion WFI-havaintolaitteen (Wide Field Imager) taltioimassa kuvassa esiintyvä joukko tunnetaan nimellä IC 4651 ja siinä syntyneillä tähdillä on nykyään koko joukko erilaisia ominaisuuksia.

10. elokuuta 2015: Yli 200 000 galaksia tutkinut kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on mitannut suuren avaruuden alueen tuottaman energian tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin. Tämä edustaa kattavinta arviota läheisen maailmankaikkeuden energiantuotannosta. He vahvistivat, että maailmankaikkeuden osan nykyään tuottama energia on vain noin puolet siitä, mitä se oli kaksi miljardia vuotta sitten ja havaitsivat, että tämä hiipuminen tapahtuu kaikilla aallonpituuksilla ultravioletista kaukaiseen infrapunasäteilyyn. Maailmankaikkeus on kuolemassa hitaasti.