Lehdistötiedote

ESO:n teleskooppi on paljastanut piilossa olleet näkymät valtaviin tähtien syntyalueisiin

11. toukokuuta 2023, Turku

Tähtitieteilijät ovat ESO:n Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy, eli VISTA-teleskoopin avulla koonneet viidestä läheisestä tähtien syntyalueesta infrapuna-alueen katalogin kokoamalla yhteen yli miljoona kuvaa. Näissä suurissa mosaiikkikuvissa näkyy nuoria tähtiä paksuihin pölypilviin peittyneinä. Näiden havaintojen ansiosta tähtitieteilijöillä on ainutlaatuinen aineisto tähtien syntymän monimutkaisen pulman ratkaisemiselle.

"Näissä kuvissa voimme nähdä kaikkein himmeimmätkin valonlähteet, kuten Aurinkoa huomattavasti pienemmät tähdet paljastaen kohteita, joita kukaan ei ole koskaan aiemmin nähnyt", sanoi Itävallan Wienin yliopiston tähtitieteilijä Stefan Meingast ja tänään Astronomy & Astrophysics -lehdessä julkaistun uuden tutkimuksen pääkirjoittaja. "Tämä auttaa meitä ymmärtämään niitä prosesseja, jotka muuttavat kaasun ja pölyn tähdiksi".

Tähdet muodostuvat, kun kaasu- ja pölypilvet romahtavat oman painovoimansa alla. Kuitenkaan yksityiskohtia siitä, miten tämä tapahtuu, ei täysin ymmärretä. Kuinka monta tähteä pilvestä syntyy? Kuinka isoja ne ovat? Kuinka monella tähdellä on myös planeettoja?

Vastatakseen näihin kysymyksiin Meingastin tutkimusryhmä tutki viittä läheistä tähtien syntyaluetta ESO:n Chilessä Paranalin observatoriolla sijaitsevalla VISTA-teleskoopilla. Tutkimusryhmä havaitsi VISTAn infrapunakamera VIRCAMin avulla syvältä pölypilvien sisältä tulevaa valoa. "Pöly peittää nämä nuoret tähdet meidän katseeltamme, jolloin ne ovat käytännössä silmillemme näkymättömiä. Voimme katsoa syvälle näihin pilviin vain infrapuna-aallonpituudella ja tutkia tähtien muodostumista", kertoi Alena Rottensteiner, tohtoriopiskelija myös Wienin yliopistosta ja yksi tutkimuksen tekijöistä.

VISIONS-nimisessä taivaankartoituksessa havaittiin tähtien syntyalueita Orionin, Käärmeenkantajan, Kameleontin, Etelän kruunun ja Suden tähdistöissä. Nämä alueet ovat alle 1500 valovuoden päässä meistä ja niin suuria, että ne ulottuvat valtavalle taivaanalueelle. VIRCAMin näkökentän halkaisija on jopa kolme täysikuuta, mikä sopii ainutlaatuisesti näiden valtavien alueiden kartoittamiseen.

Tutkimusryhmä otti yli miljoona kuvaa viiden vuoden aikana. Yksittäiset kuvat koostettiin tässä julkaistuiksi suuriksi mosaiikkikuviksi, jotka paljastavat valtavat kosmiset maisemat. Näissä tarkoissa panoraamakuvissa näkyy tummaa pölyä, hehkuvia pilviä, vastasyntyneitä tähtiä ja kaukaisia Linnunradan taustatähtiä.

Koska samoja alueita havaittiin toistuvasti, tähtitieteilijät pystyivät tutkimaan, kuinka nuoret tähdet liikkuvat. "Seuraamme VISIONSin avulla näitä vauvatähtiä useiden vuosien ajan, jolloin pystymme mittaamaan niiden liikettä ja oppimaan, miten ne lähtevät kotipilvistään", kertoi Wienin yliopiston tähtitieteilijä João Alves ja VISIONsin päätutkija. Tehtävä ei ole helppo, sillä tähtien näennäinen liike Maasta käsin tarkasteltuna on yhtä pieni kuin hiuksen paksuus 10 kilometrin päästä nähtynä. Nämä tähtien liikkeiden mittaukset täydentävät Euroopan avaruusjärjestön (ESA) Gaia-luotaimen näkyvillä aallonpituuksilla tekemiä mittauksia tilanteissa, joissa nuoret tähdet peittyvät paksujen pölypilvien taakse.

VISIONS- kartasto pitää tähtitieteilijät kiireisinä vielä vuosia. "Tällä on tähtitieteen yhteisölle merkittävä pitkäkestoinen arvo, minkä vuoksi ESO tukee VISIONSin tapaisia yleisiä taivaankartoituksia", sanoi Monika Petr-Gotzens, ESO:n tähtitieteilijä Garchingissa Saksassa ja tämän tutkimuksen kirjoittaja. Lisäksi VISIONS luo pohjan muilla teleskoopeilla tehtäville tulevaisuuden havainnoille, kuten ESO:n Erittäin suurelle kaukoputkelle (ELT). Sitä rakennetaan parhaillaan Chilessä, ja se aloittaa toimintansa myöhemmin tällä vuosikymmenellä. "ELT:n avulla voimme zoomata tietyille alueille ja nähdä upeita yksityiskohta. Pystymme siten näkemään lähikuvia siellä parhaillaan muodostuvista yksittäisistä tähdistä", päätti Meingast lopuksi.

Lisätietoa

Tämä tutkimus on esitelty artikkelissa: “VISIONS: The VISTA Star Formation Atlas”, joka on julkaistu Astronomy & Astrophysics (doi: 10.1051/0004-6361/202245771) lehdessä.

Tutkimuksessa mukana ovat olleet seuraavat tahot: Stefan Meingast (University of Vienna, Itävalta [Vienna]), João Alves (Vienna), Hervé Bouy (Université de Bordeaux, Ranska [Bordeaux]), Monika G. Petr-Gotzens (European Southern Observatory, Germany [ESO]), Verena Fürnkranz (Max-Planck-Institut für Astronomie, Saksa [MPIA]]), Josefa E. Großschedl (Vienna), David Hernandez (Vienna), Alena Rottensteiner (Vienna), Joana Ascenso (Universidade do Porto, Portugal [Porto]; Universidade de Lisboa, Portugal [Lisboa]), Amelia Bayo (ESO; Universidad de Valparaíso, Chile), Erik Brändli (Vienna), Anthony G. A. Brown (Leiden University, Alankomaat), Jan Forbrich (University of Hertfordshire, Yhdistynyt kuningaskunta [Hertfordshire]), Alyssa Goodman (Harvard-Smithsonian Center for Astrophysics, Yhdysvallat [CfA]), Alvaro Hacar (Vienna), Birgit Hasenberger (Vienna), Rainer Köhler (The CHARA Array of Georgia State University, Yhdysvallat), Karolina Kubiak (Lisboa), Michael Kuhn (Hertfordshire), Charles Lada (CfA), Kieran Leschinski (Vienna), Marco Lombardi (Università degli Studi di Milano, Italia), Diego Mardones (Universidad de Chile, Chile), Núria Miret-Roig (European Space Agency, European Space Research and Technology Centre, Alankomaat [ESA]), André Moitinho (Lisboa), Koraljka Mužiiić (Porto; Lisboa), Martin Piecka (Vienna), Laura Posch (Vienna), Timo Prusti (ESA), Karla Peña Ramírez (Universidad de Antofagasta, Chile), Ronny Ramlau (Johannes Kepler University Linz, Itävalta; Johann Radon Institute for Computational and Applied Mathematics, Itävalta), Sebastian Ratzenböck (Vienna; Research Network Data Science at Uni Vienna), Germano Sacco (INAF – Osservatorio Astrofisico di Arcetri, Italia), Cameren Swiggum (Vienna), Paula Stella Teixeira (University of St Andrews, Yhdistynyt kuningaskunta), Vanessa Urban (Vienna), Eleonora Zari (MPIA), ja Catherine Zucker (Bordeaux).

Euroopan eteläinen observatorio (ESO) tekee maailmankaikkeuden salaisuuksien tutkimisen mahdolliseksi kaikille tutkijoille ympäri maailman. Suunnittelemme, rakennamme ja operoimme huippuluokan maanpäälisiä observatorioita, joita tähtitieteilijät käyttävät jännittävien tutkimusongelmien ratkaisemiseen ja populääritähtitieteen edistämiseen. Me edistämme myös kansainvälistä yhteistyötä tähtitieteen alalla. ESO perustettiin hallitustenväliseksi järjestöksi vuonna 1962 ja nykyään ESO:ssa on mukana 16 jäsenvaltiota (Itävalta, Belgia, Tšekki, Tanska, Ranska, Suomi, Saksa, Irlanti, Italia, Alankomaat, Puola, Portugali, Espanja, Ruotsi, Sveitsi ja Yhdistynyt kuningaskunta) yhdessä Chilen isäntävaltion kanssa ja Australian kanssa strategisena kumppanina. ESO:n pääkonttori ja sen vierailijakeskus ja planetaario, ESO Supernova, sijaitsevat lähellä Müncheniä Saksassa. Chilen Atacaman aavikko on upea paikka, jossa on ainutlaatuiset olosuhteet tähtitaivaan tarkkailuun. Se on kaukoputkiemme sijoituspaikka. ESO:lla on kolme havaintopaikkaa: La Silla, Paranal ja Chajnantor. Paranalissa ESO operoi Very Large Telescope (VLT) kaukoputkea ja siihen liittyvää Very Large Telescope Interferometria sekä paikalla sijaitsevia taivaankartoitusteleskooppeja: infrapuna-alueella toimivaa VISTAa ja näkyvän valon alueella toimivaa VLT Survey Teleskooppia. Paranalissa ESO isännöi ja operoi myös Cherenkov Telescope Array South havaintolaitetta, joka on maailman suurin ja herkin gamma-alueella havaitseva observatorio. ESO operoi yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa APEX- ja ALMA-observatriota Chajnantorilla, jotka ovat kaksi millimetri- ja alimillimetrin alueella toimivaa havaintolaitetta. Rakennamme parhaillaan Paranalin lähelle Cerro Armazonesille "maailman suurinta silmää taivaalle”, ESO:n Erittäin suurta kaukoputkea (Extremely Large Telescope, ELT). Santiagossa, Chilessä sijaitsevista toimipisteistämme tuemme toimintaamme Chilessä ja olemme yhteydessä chileläisiin yhteistyökumppaneihin ja yhteiskuntaan.

Linkit

• Tutkimusartikkeli
• VISTA:n kuvia
• Median edustaja: Tilaa uutiskirje saadaksesi julkaisusulun alaiset uutiset omalla kielelläsi
• Tukija, onko sinulla kerrottavaa? Pitchaa oma tutkimuksesi!

Yhteystiedot

Stefan Meingast
University of Vienna
Vienna, Austria
Sähköposti: stefan.meingast@univie.ac.at

Juan Carlos Muñoz Mateos
ESO Media Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6176
Sähköposti: press@eso.org

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso2307.