Lehdistötiedote

Aurinkoa lähimmän tähden ympäriltä on löydetty uusi planeetta

10. helmikuuta 2022, Turku

Ryhmä tähtitieteilijöitä on löytänyt todisteita aurinkokuntamme lähintä tähteä Proxima Centauria kiertävästä uudesta planeetasta. Havainnot on tehty Euroopan eteläisen observatorion (ESO) Chilessä sijaitsevalla Very Large Telescope, eli VLT-kaukoputkella. Tämä planeettaehdokas on planeettajärjestelmän kolmas ja kevyin toistaiseksi löydetty. Planeetan massa on vain neljäsosa maapallon massasta ja se on myös yksi kevyimmistä koskaan löydetyistä eksoplaneettoista.

”Löytö osoittaa, että lähin tähtinaapurimme näyttää olevan täynnä mielenkiintoisia uusia maailmoja, jotka ovat jatkotutkimuksen ja tulevaisuudessa tarkemman tarkastelun ulottuvilla”, sanoi João Faria, Portugalin Instituto de Astrofísica e Ciências do Espaçon tutkija, ja tänään Astronomy & Astrophysics -lehdessä julkaistun tutkimuksen pääkirjoittaja. Proxima Centauri on Aurinkoa lähin tähti, joka sijaitsee hieman yli neljän valovuoden etäisyydellä.

Juuri löydetty planeetta on nimeltään Proxima d ja se kiertää Proxima Centauria noin neljän miljoonan kilometrin etäisyydellä. Tämä on alle kymmenesosa Merkuriuksen kiertoetäisyydestä Auringon suhteen. Sen kiertorata sijaitsee tähden ja elämänvyöhykkeen (tähden ympärillä olevan alue, jolla planeetan pinnalla voi olla nestemäistä vettä) välissä. Planeetan kiertoaika Proxima Centaurin ympäri on vain viisi päivää.

Tähden ympärillä tiedetään jo olevan kaksi muuta planeettaa: Proxima b on planeetta, jonka massa on maapallon kokoluokkaa ja se kiertää tähden ympäri 11 päivässä ja sijaitsee elämänvyöhykkeen sisällä. Toinen planeetta on Proxima c, jonka kiertoaika tähden ympäri on pidempi: viisi vuotta.

Proxima b löydettiin muutama vuosi sitten ESO:n 3,6-metrin teleskoopin HARPS-instrumentilla. Löytö vahvistettiin vuonna 2020, kun tutkijat havaitsivat Proxima-järjestelmää uudella ja tarkemmalla ESO:n VLT-kaukoputken instrumentilla; ESPRESSO:lla (Echelle specTrograph for Rocky Exoplanets ja Stable Spectroscopic Observations). Näiden uudempien VLT-havaintojen yhteydessä tähtitieteilijät huomasivat ensimmäiset vihjeet kohteesta, jonka kiertoaika olisi viisi päivää. Koska signaali oli niin heikko, niin tutkimusryhmän oli tehtävä ESPRESSO:lla jatkohavaintoja vahvistaakseen, että signaali johtui itse planeetasta eikä yksinkertaisesti tähden muutoksista.

”Pystyimme vahvistamaan tämän signaalin aiheutuvan uudesta planeettaehdokkaasta uusien havaintojen jälkeen”, Faria sanoi. ”Otin innoissani haasteen vastaan, jonka näin pienen signaalin havaitsemisen aiheuttaa. Teimme havainnot ja löysimme uuden eksoplaneetan näin läheltä Maata.”

Proxima d on kevyin koskaan radiaalinopeustekniikalla havaittu eksoplaneetta, ja sen massa on vain neljännes maapallon massasta. Sen massa alittaa hiljattain L 98-59 planeettajärjestelmästä löydetyn planeetan. Havaintomenetelmässä tarkkaillaan tähden liikkeessä tapahtuvaa pientä heiluntaa, joka aiheutuu tähteä kiertävän planeetan gravitaatiovoimasta. Proxima d:n gravitaatiovoiman vaikutus on niin pieni, että se saa Proxima Centaurin liikkumaan edestakaisin nopeudella: noin 40 senttimetriä sekunnissa (1,44 kilometriä tunnissa).

”Tämä saavutus on äärimmäisen tärkeä”, ESPRESSOn instrumentitutkija Pedro Figueira Chilen ESO:ssa, sanoi. ”Tutkimus osoittaa, että radiaalinopeustekniikalla pystytään paljastamaan oman planeettamme kaltaisten kevyiden planeettojen olemassaolo. Näitä oletetaan olevan galaksissamme kaikkein eniten ja ne voivat mahdollisesti ylläpitää elämää sellaisena kuin me sen tunnemme.”

”Tämä tulos osoittaa selvästi, mihin ESPRESSO pystyy ja saa minut pohtimaan, mitä se pystyykään tulevaisuudessa löytämään”, Faria lisäsi.

ESO:n Extremely Large Telescope (ELT), jota parhaillaan rakennetaan Atacaman autiomaassa, tulee täydentämään ESPRESSOn suorittamaa eksoplaneettojen etsintää. ELT tulee olemaan ratkaisevan tärkeässä roolissa läheisten tähtien ympärillä kiertävien uusien planeettojen löytämisessä ja tutkimisessa.

Lisätietoa

Tämä tutkimus on esitelty artikkelissa “A candidate short-period sub-Earth orbiting Proxima Centauri” (doi:10.1051/0004-6361/202142337), joka julkaistaan Astronomy & Astrophysics -lehdessä.

Tutkimusryhmässä mukana ovat olleet: J. P. Faria (Instituto de Astrofísica e Ciências do Espaço, Universidade do Porto, Portugali [IA/UPorto], Centro de Astrofísica da Universidade do Porto, Portugal [CAUP] and Departamento de Física e Astronomia, Faculdade de Ciências, Universidade do Porto, Portugali [FCUP]), A. Suárez Mascareño (Instituto de Astrofísica de Canarias, Tenerife, Espanja [IAC], Departamento de Astrofísica, Universidad de La Laguna, Tenerife, Espanja [IAC-ULL]), P. Figueira (European Southern Observatory, Santiago, Chile [ESO-Chile], IA-Porto), A. M. Silva (IA-Porto, FCUP) M. Damasso (Osservatorio Astrofisico di Torino, Italia [INAF-Turin]), O. Demangeon (IA-Porto, FCUP), F. Pepe (Département d’astronomie de l’Université de Genève, Sveitsi [UNIGE]), N. C. Santos (IA-Porto, FCUP), R. Rebolo (Consejo Superior de Investigaciones Científicas, Madrid, Espanja [CSIC], IAC-ULL, IAC), S. Cristiani (INAF - Osservatorio Astronomico di Trieste, Italia [OATS]), V. Adibekyan (IA-Porto), Y. Alibert (Physics Institute of University of Bern, Sveitsi), R. Allart (Department of Physics, and Institute for Research on Exoplanets, Université de Montréal,Kanada, UNIGE), S. C. C. Barros (IA-Porto, FCUP), A. Cabral (Instituto de Astrofísica e Ciências do Espaço, Faculdade de Ciências da Universidade de Lisboa, Portugali [IA-Lisboa], Faculdade de Ciências da Universidade de Lisboa, Portugali [FCUL]), V. D’Odorico (OATS, Institute for Fundamental Physics of the Universe, Trieste, Italia [IFPU], Scuola Normale Superiore, Pisa, Italia) P. Di Marcantonio (OATS), X. Dumusque (UNIGE), D. Ehrenreich (UNIGE), J. I. González Hernández (IAC-ULL, IAC), N. Hara (UNIGE), J. Lillo-Box (Centro de Astrobiología (CAB, CSIC-INTA), Depto. de Astrofísica, Madrid, Espanja), G. Lo Curto (European Southern Observatory, Garching bei München, Saksa [ESO], ESO-Chile) C. Lovis (UNIGE), C. J. A. P. Martins (IA-Porto, Centro de Astrofísica da Universidade do Porto, Portugali), D. Mégevand (UNIGE), A. Mehner (ESO-Chile), G. Micela (INAF - Osservatorio Astronomico di Palermo, Italia), P. Molaro (OATS), IFPU), N. J. Nunes (IA-Lisboa), E. Pallé (IAC, IAC-ULL), E. Poretti (INAF - Osservatorio Astronomico di Brera, Merate, Italia), S. G. Sousa (IA-Porto, FCUP), A. Sozzetti (INAF-Turin), H. Tabernero (Centro de Astrobiología, Madrid, Espanja [CSIC-INTA]), S. Udry (UNIGE), ja M. R. Zapatero Osorio (CSIC-INTA).

Euroopan eteläinen observatorio (ESO) tekee maailmankaikkeuden salaisuuksien tutkimisen mahdolliseksi kaikille tutkijoille ympäri maailman. Suunnittelemme, rakennamme ja operoimme huippuluokan maanpäälisiä observatorioita, joita tähtitieteilijät käyttävät jännittävien tutkimusongelmien ratkaisemiseen ja populääritähtitieteen edistämiseen. Me edistämme myös kansainvälistä yhteistyötä tähtitieteen alalla. ESO perustettiin hallitustenväliseksi järjestöksi vuonna 1962 ja nykyään ESO:ssa on mukana 16 jäsenvaltiota (Itävalta, Belgia, Tšekki, Tanska, Ranska, Suomi, Saksa, Irlanti, Italia, Alankomaat, Puola, Portugali, Espanja, Ruotsi, Sveitsi ja Yhdistynyt kuningaskunta) yhdessä Chilen isäntävaltion kanssa ja Australian kanssa strategisena kumppanina. ESO:n pääkonttori ja sen vierailijakeskus ja planetaario, ESO Supernova, sijaitsevat lähellä Müncheniä Saksassa. Chilen Atacaman aavikko on upea paikka, jossa on ainutlaatuiset olosuhteet tähtitaivaan tarkkailuun. Se on kaukoputkiemme sijoituspaikka. ESO:lla on kolme havaintopaikkaa: La Silla, Paranal ja Chajnantor. Paranalissa ESO operoi Very Large Telescope (VLT) kaukoputkea ja siihen liittyvää Very Large Telescope Interferometria sekä paikalla sijaitsevia taivaankartoitusteleskooppeja: infrapuna-alueella toimivaa VISTAa ja näkyvän valon alueella toimivaa VLT Survey Teleskooppia. Paranalissa ESO isännöi ja operoi myös Cherenkov Telescope Array South havaintolaitetta, joka on maailman suurin ja herkin gamma-alueella havaitseva observatorio. ESO operoi yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa APEX- ja ALMA-observatriota Chajnantorilla, jotka ovat kaksi millimetri- ja alimillimetrin alueella toimivaa havaintolaitetta. Rakennamme parhaillaan Paranalin lähelle Cerro Armazonesille "maailman suurinta silmää taivaalle”, ESO:n Erittäin suurta kaukoputkea (Extremely Large Telescope, ELT). Santiagossa, Chilessä sijaitsevista toimipisteistämme tuemme toimintaamme Chilessä ja olemme yhteydessä chileläisiin yhteistyökumppaneihin ja yhteiskuntaan.

Linkit

• Tutkimusartikkeli
• VLT:n kuvia
• Lue lisää ESO:n Erittäin suuresta kaukoputkesta (Extremely Large Telescope)
• Median edustaja: Tilaa uutiskirje saadaksesi julkaisusulun alaiset uutiset omalla kielelläsi
• Tukija, onko sinulla kerrottavaa? Pitchaa oma tutkimuksesi!

Yhteystiedot

João Faria
Instituto de Astrofisica e Ciências do Espaço, Faculdade de Ciências, Universidade do Porto
Porto, Portugal
Puh.: +351 226 089 855
Sähköposti: joao.faria@astro.up.pt

Pedro Figueira
ESO and Instituto de Astrofísica e Ciências do Espaço
Santiago, Chile
Puh.: +56 2 2463 3074
Sähköposti: pedro.figueira@eso.org

Nuno Santos
Instituto de Astrofisica e Ciências do Espaço, Faculdade de Ciências, Universidade do Porto
Porto, Portugal
Sähköposti: nuno.santos@astro.up.pt

Mario Damasso
INAF – Osservatorio Astrofisico di Torino
Turin, Italy
Puh.: +39 339 1816786
Sähköposti: mario.damasso@inaf.it

Alejandro Suárez Mascareño
Instituto de Astrofísica de Canarias
Tenerife, Spain
Puh.: +34 658 778 954
Sähköposti: asm@iac.es

Baptiste Lavie
Département d’astronomie de l’Université de Genève
Genève, Switzerland
Puh.: +41 22 379 24 88
Sähköposti: baptiste.lavie@unige.ch

Bárbara Ferreira
ESO Media Manager
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6670
Matkapuhelin: +49 151 241 664 00
Sähköposti: press@eso.org

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso2202.