Lehdistötiedote

Kosmista kierrätystä

2. syyskuuta 2015

Osa jättimäistä kaasusumua Gum 56 hallitsee tätä kuvaa. Sumua valaisevat siinä syntyneet kuumat ja kirkkaat nuoret tähdet. Miljoonia vuosia kaasusta on muodostunut tähtiä tässä kaasusumussa. Tähdet ovat syntyneet materiasta, joka myöhemmin palaa tähtien lastentarhaan, kun ikääntyvät tähdet joko vuotavat materiansa rauhallisesti avaruuteen tai sinkoavat sen paljon dramaattisemmin supernovaräjähdyksissä. Tämä kuvat otettiin La Sillan observatoriolla Chilessä sijaitsevalla MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopilla osana ESO:n Cosmic Gems (kosmiset jalokivet) -ohjelmaa.

Tähän valtavaan tähtien lastentarhaan on uppoutunut syvälle kolme vain muutamia miljoonia vuosia vanhaa joukkoa kuumia, nuoria tähtiä, jotka loistavat kirkkaana ultraviolettivaloa. Näiden tähtien valo saa sumun kaasupilvet hohtamaan. Säteily riistää elektronit atomeilta prosessissa, joka tunnetaan ionisaationa ja kun ne jälleen yhdistyvät, ne vapauttavat energiaa valon muodossa. Jokainen alkuaine säteilee valoa luonteenomaisella värillä ja kaasusumun suuret vetypilvet ovat syynä sen runsaaseen punaiseen hohteeseen.

Myös nimellä IC 4628 tai lempinimellä Katkarapusumu tunnettu Gum 56 on nimetty australialaisen tähtitieteilijä Colin Stanley Gumin mukaan. Hän julkaisi vuonna 1955 luettelon H II -alueista. Gum 56:n kaltaiset H II -alueet ovat suunnattomia matalan tiheyden pilviä, joissa on suuria määriä ionisoitunutta vetyä.

Tyypin O tähdet aiheuttavat suuren osan Gum 56:n ionisaatiota. Ne ovat kuumia sinivalkoisia tähtiä, jotka tunnetaan myös sinisinä jättiläisinä niiden värin johdosta [1]. Tämäntyyppiset tähdet ovat maailmankaikkeudessa harvinaisia sillä sinisten jättiläisten hyvin suuri massa tarkoittaa, että ne eivät elä kauaa. Vain noin miljoonan vuoden ikäisinä nämä tähdet romahtavat itseensä ja päättävät elämänsä supernovina aivan kuten monet muut sumun massiiviset tähdet.

Sumussa majailevien monien vastasyntyneiden tähtien lisäksi tässä suuressa alueessa on yhä riittävän paljon tomua ja kaasua vielä uudemman tähtisukupolven synnyttämiseksi. Uusille tähdille elämän antavat sumun alueet ovat kuvassa näkyvissä tiheinä pilvinä. Nämä uudet tähdet muodostava materia käsittää vanhemman, jo elämänsä päättäneen ja materiansa rajuissa supernovaräjähdyksissä singonneen sukupolven massiivisimpien tähtien jäänteet. Siten tähtien elämän ja kuoleman kiertokulku jatkuu.

Ottaen huomioon tämän alueen kaksi hyvin epätavallista sinistä jättiläistä sekä sumun kirkkaus infrapuna- ja radioaallonpituuksilla, on kenties yllättävää, että ammattitähtitieteilijät ovat tutkineet tätä aluetta suhteellisen vähän. Gum 56:n halkaisija on noin 250 valovuotta. Huolimatta sen valtavasta koosta, havaintojen tekijät eivät kuitenkin ole useinkaan sitä huomioineet sen himmeydestä johtuen ja koska suurin osa sen säteilemästä valosta on aallonpituuksilla, jotka eivät ole ihmissilmällä nähtävissä.

Kaasusumu on noin 6000 valovuoden etäisyydellä Maasta. Taivaalla sen löytää Skorpionin tähdistöstä (Scorpius), jossa se on neljä kertaa täydenkuun kokoinen [2].

Tämä, vain osaa kaasusumusta esittävä kuva otettiin MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopilla käyttäen WFI-kameraa (Wide Field Imager). Se otettiin osana ESO:n Cosmic Gems (kosmiset jalokivet) -ohjelmaa, joka on koulutuksen ja viestinnän tarkoituksiin perustettu viestintähanke, joka tuottaa kuvia kiinnostavista, arvoituksellisista tai viehättävistä kohteista käyttäen ESOn teleskooppeja. Ohjelma käyttää teleskooppiaikaa, jota ei voida käyttää tieteellisiin havaintoihin. Kaikkea kerättyä havaintoaineistoa voidaan käyttää myös tieteellisiin tarkoituksiin ja se on tähtitieteilijöiden saatavilla ESOn tiedearkiston kautta.

Lisähuomiot

[1] Huomaa, että nämä tähdet sijoittuvat tämän nimenomaisen kuvan näkökentän ulkopuolelle eivätkä siten esiinny kuvassa.

[2] VST-kartoitusteleskoopilla otettu laajan näkökentän kuva Katkarapusumusta on julkaistu aikaisemmin (eso1340a).

Lisätietoa

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 16 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on yksi maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, ALMA-teleskoopin pääyhteistyökumppaneista. Lähellä Paranalia sijaitsevalla Cerro Armazonesilla ESO rakentaa 39-metrin kokoista E-ELT -teleskooppia (European Extremely Large Telescope), josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

• Valokuvia MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopista
• MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopilla otettuja kuvia

Yhteystiedot

Richard Hook
ESO education and Public Outreach Department
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media