Lehdistötiedote

Paranalin uudet eksoplaneettoja etsivät kaukoputket

NGTS-järjestelmän ensivalo

14. tammikuuta 2015

Uuden sukupolven ylikulkukartoitus (NGTS eli Next-Generation Transit Survey) on taltioinut ensivalon ESO:n Paranalin observatoriolla Pohjois-Chilessä. Tämä projekti etsii ylikulkumenetelmällä eksoplaneettoja eli planeettoja, jotka kulkevat emotähtensä editse ja siten himmentävät hieman tähden valoa, mikä voidaan havaita herkillä havaintolaitteilla. Kaukoputket keskittyvät havaitsemaan korkeintaan Neptunuksen kokoisia planeettoja, joiden halkaisija on kahden ja kahdeksan Maan halkaisijan välissä.

NGTS-kartoitus on laajan näkökentän havaintojärjestelmä, joka koostuu kahdentoista kaukoputken sarjasta. Kunkin kaukoputken pääpeilin halkaisija on 20 senttimetriä [1]. Tämä Ison-Britannian, Sveitsin ja Saksan yhteisen konsortion uusi järjestelmä sijaitsee ESO:n Paranalin observatoriolla Pohjois-Chilessä ja hyödyntää havaintopaikan ensiluokkaisia havainto-olosuhteita ja erinomaisia tukijärjestelmiä.

"Tarvitsimme paikan, jossa on paljon kirkkaita öitä ja ilma on kirkas sekä kuiva, jotta voimme tehdä hyvin tarkkoja havaintoja niin usein kuin mahdollista. Paranal oli selvästi paras vaihtoehto," sanoo yksi NGTS-projektin johtajista, Don Pollacco Warwickin yliopistosta, Isosta-Britanniasta.

NGTS on suunniteltu toimimaan itsenäisesti ja se tulee seuraamaan jatkuvasti satojen tuhansien suhteellisen kirkkaiden tähtien kirkkautta eteläisellä taivaalla. Se etsii ylikulkumenetelmällä eksoplaneettoja ja tähtien kirkkauksien mittauksissa tarkkuuden — yksi tuhannesosa — jollaista ei ole milloinkaan saavutettu maanpäällisillä laajan näkökentän kartoituslaitteilla [2].

Tämä suuri kirkkaushavaintojen tarkkuus laajan näkökentän yli on teknisesti haastava, mutta kaikki NGTS:n vaatimat avainteknologiat varmistettiin käyttäen pienempää prototyyppijärjestelmää La Palman saarella Kanariansaarilla vuosien 2009 ja 2010 aikana. NGTS hyödyntää myös onnistunutta SuperWASP-koetta, joka johtaa tällä hetkellä suurten kaasuplaneettojen havaitsemista.

NGTS-järjestelmän havaintoja tullaan tutkimaan edelleen käyttäen muita, suurempia teleskooppeja, mukaanlukien ESO:n VLT-teleskooppia. Yksi tavoite on löytää pieniä planeettoja, jotka ovat riittävän kirkkaita, että niiden massa voidaan mitata. Tämän ansiosta voidaan päätellä planeettojen tiheydet, jotka puolestaan antavat viitteitä planeettojen koostumuksesta. Ylikulkujen aikana on myös mahdollista luodata eksoplaneettojen kaasukehiä. Ylikulun aikana osa tähden valosta kulkee planeetan mahdollisen kaasukehän kautta ja jättää pienen, mutta havaittavan jäljen. Tähän mennessä vain harvoja tällaisia hyvin herkkiä havaintoja on tehty, mutta NGTS:n pitäisi tarjota monia uusia mahdollisia kohteita.

Tämä on ensimmäinen teleskooppiprojekti, joka toimii Paranalin vuorella, mutta ei ole ESO:n hallinnoima. Useita teleskooppiprojekteja toimii vastaavin järjestelyin jo vanhemmalla La Sillan observatoriolla. NGTS-järjestelmän havaintoaineisto tallennetaan ESO:n arkistoon ja tulee maailman tähtitieteilijöiden käyttöön tulevien vuosikymmenten ajaksi.

Yksi NGTS-projektin johtajista Warwickin yliopistolta, Peter Wheatley päättää: "Meistä on jännittävää aloittaa pienten, läheisiä tähtiä kiertävien planeettojen etsintämme. NGTS:n havainnot ja sekä maanpinnalla toimivien että avaruusteleskooppien jatkohavainnot ovat merkittäviä askelia pyrkimyksessämme tutkia Maankaltaisten pienten planeettojen kaasukehiä ja koostumusta."

NGTS-konsortioon kuuluvat Warwickin yliopisto, Belfastin Queen's University, Leicesterin yliopisto ja Cambridgen yliopisto Isosta-Britanniasta sekä Geneven yliopisto Sveitsistä ja DLR Berlin Saksasta.

Lisähuomiot

[1] NGTS-teleskoopit ovat muunneltuja versioita pienistä ja korkealuokkaisista kaupallisista kaukoputkista, joita valmistaa Astro Systeme Austria (ASA). NGTS-kamerat ovat muunneltuja iKon-L -kameroita, joita Andor Technology Ltd (http://www.andor.com) valmistaa e2v:n (http://www.e2v.com) punaisilla aallonpituuksilla herkistä paksukiteisistä CCD-kennoista.

[2] NASA:n, Maata kiertävällä radalla olevan Kepler-avaruusteleskoopin tarkkuus tähtien kirkkausmittauksissa on suurempi, mutta osuus koko taivaasta pienempi kuin NGTS-järjestelmällä. Laajempi NGTS-kartoitus löytää pienistä eksoplaneetoista kirkkaampia esimerkkejä, jotka sopivat paremmin yksityiskohtaiseen tarkasteluun.

Lisätietoa

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, vallankumouksellisen ALMA-teleskoopin eurooppalainen yhteistyökumppani. Parhaillaan ESO suunnittelee 39-metrin kokoista optisen/lähi-infrapuna-alueen European Extremely Large -teleskooppia (E-ELT) josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

• Lisätietoja NGTS:stä

Yhteystiedot

Peter Wheatley
University of Warwick
Coventry, United Kingdom
Puh.: +44 247 657 4330
Sähköposti: P.J.Wheatley@warwick.ac.uk

Heike Rauer
Deutsches Zentrum für Luft- und Raumfahrt (DLR) / Institut für Planetenforschung
Berlin, Germany
Puh.: +49 30 67055 430
Sähköposti: heike.rauer@dlr.de

Stéphane Udry
Observatoire de l’Université de Genève
Geneva, Switzerland
Puh.: +41 22 379 24 67
Sähköposti: stephane.udry@unige.ch

Ather Mirza
University of Leicester
Leicester, United Kingdom
Puh.: +44 116 252 3335
Sähköposti: pressoffice@le.ac.uk

David Azocar
Universidad de Chile
Santiago, Chile
Sähköposti: dazocar@das.uchile.cl

Richard Hook
ESO Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Sähköposti: rhook@eso.org

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1502.