Lehdistötiedote

VISTA katsoo syvälle kosmokseen

Uusi infrapuna-aineiston aarreaitta tähtitieteilijöiden käytössä

21. maaliskuuta 2012

ESO:n VISTA-teleskooppi on muodostanut laajimman infrapunataivaan syvän kuvan. Tämä uusi kuva merkityksettömästä osasta taivasta tulee UltraVISTA-kartoituksesta ja paljastaa yli 200 tuhatta galaksia. Se on vain yksi osa valtavasta kokoelmasta valmiiksi käsiteltyjä kuvia kaikista VISTA-kartoituksista, joita ESO nyt antaa maailmanlaajuisesti tähtitieteilijöiden käyttöön. UltraVISTA on aarreaitta, jota käytetään varhaisen maailmankaikkeuden etäisten galaksien tutkimuksessa ja monissa muissa tiedeprojekteissa.

ESO:n VISTA-teleskooppi on suunnattu samaan kohtaan taivasta toistuvasti ja siten hitaasti kerätty hyvin kaukaisten galaksien himmeää valoa. Kaikkiaan yli kuusi tuhatta erillistä valotusta ja yhteensä 55 tuntia valotusaikaa viidellä eri värin suotimella on yhdistetty tämän kuvan muodostamiseksi. Tämä UltraVISTA-kartoituksen kuva on syvin [1] koskaan otettu kokoisensa infrapunakuva taivaasta.

ESO:n Chilessä sijaitsevan Paranalin observatorion VISTA-teleskooppi on maailman suurin kartoitusteleskooppi ja tehokkain olemassaoleva infrapunakartoitusteleskooppi. Sen aloitettua toimintansa vuonna 2009 (es0949) suurin osa sen havaintoajasta on käytetty julkisiin kartoituksiin, joista osa kattaa suuren osan eteläisestä taivaasta ja osa on keskittynyt pieniin alueisiin. UltraVISTA-kartoitus on omistettu COSMOS-kenttiin ([2], eso1124, heic0701), näennäisesti tyhjiin kohtiin taivasta, joita on jo laajalti tutkittu käyttäen muita teleskooppeja, mukaanlukien NASA:n ja ESA:n Hubblen avaruusteleskooppia [3]. UltraVISTA on syvin kuudesta VISTA-kartoituksesta tähän mennessä ja kattaa himmeimmät kohteet.

VISTA-kartoitusten aineisto, kaikkiaan yli kuusi terabyteä kuvia, on nyt käsiteltävänä havaintokeskuksissa Iso-Britanniassa ja UltraVISTA:n aineisto Ranskassa. Se virtaa takaisin ESO:n tiedearkistoon julkistettavaksi kaikille maailman tähtitieteilijöille.

Ensinäkemältä UltraVISTA:n kuva näyttää tylsältä harvoine kirkkaine ja muutamine himmeämpine tähtineen.  Itse asiassa lähes kaikki nämä himmeämmät kohteet eivät kuitenkaan ole Linnunradan tähtiä vaan hyvin kaukaisia galakseja, joissa jokaisessa on miljardeja tähtiä. Kun kuvan laajentaa koko ruudun kokoiseksi ja zoomaa sisään näkee enemmän ja enemmän niitä. Kaikkiaan kuvassa on yli 200 tuhatta galaksia.

Maailmankaikkeuden laajeneminen siirtää kaukaisten kohteiden valoa kohti pitempiä aallonpituuksia. Kaukaisimmista havaittavissamme olevista galakseista tulevalle tähtien valolle tämä merkitsee sitä, että Maahan saapuessaan valo on spektrin infrapuna-alueella. Erittäin herkkänä laajan näkökentän infrapunateleskooppina VISTA on ainutlaatuisen tehokas havaitsemaan varhaisen maailmankaikkeuden etäisiä galakseja. Tutkittaessa yhä suurempien etäisyyksien galaksien punasiirtynyttä valoa tähtitieteilijät voivat myös seurata kuinka galaksit muodostuivat ja kehittyivät kosmoksen historian aikana.

Kuvan tarkka tutkimus paljastaa kymmeniä tuhansia aikaisemmin tuntemattomia punaisehkoja kohteita lukuisempien kermanväristen galaksien välillä. Nämä ovat enimmäkseen erittäin kaukaisia galakseja, jotka nähdään sellaisina kuin ne olivat maailmankaikkeuden ollessa vain murto-osan nykyisestä iästään. Varhaiset UltraVISTA-kuvien tutkimukset, yhdessä muiden teleskooppien kuvien kanssa, ovat paljastaneet useita galakseja alle miljardin vuoden ikäisessä maailmankaikkeudessa ja joitakin nähdään vieläkin varhaisemmilta ajoilta.

Vaikka nykyinen UltraVISTA-kuva on jo kaikkein syvin kokoisensa infrapunakuva, havainnot jatkuvat yhä. Lopullinen tulos, jokusen vuoden kuluttua, tulee olemaan vielä merkittävästi syvempi.

Kartoitukset ovat keskeinen resurssi tähtitieteilijöille ja ESO on käynnistänyt ohjelman [4], jolla sekä VISTA:n että sen näkyvän valon kumppanin, VLT:n kartoitusteleskoopin (VST, eso1119) runsas aineisto tulevat olemaan tähtitieteilijöiden saatavilla vuosikymmeniksi eteenpäin.

Lisähuomiot

[1] Tähtitieteilijät käyttävät sanaa syvä kuvista, jotka on otettu hyvin pitkillä valotusajoilla himmeimpien mahdollisten kohteiden havaitsemiseksi. Normaalisti otetaan useita lyhyempiä kuvia ja yhdistetään ne myöhemmin digitaalisesti.

[2] UltraVISTA on kuvannut COSMOS-kenttää Sekstantin tähtikuviossa (Sextans). Tätä taivaan aluetta on kartoittanut usea teleskooppi niin, että lukuisat tutkimusprojektit ja -hankkeet voivat hyödyntää runsasta aineistoa. UltraVISTAn näkökenttä kattaa 1.5 astetta, noin kahdeksan kertaa täydenkuun koko ja hieman pienempi kuin kuin koko COSMOS-kenttä.

[3] Uudet UltraVISTA-havainnot tarjoavat hyvin pitkän valotuksen infrapunahavaintoja COSMOS-kentästä täydentäen muilla sekä maanpäällisillä että avaruusteleskoopeilla tehtyjä eri aallonpituuksien havaintoja.

[4] ESO:n teleskooppien aineisto menee normaalisti suoraan valtavaan digitaaliseen arkistoon. Uusi Phase 3:ksi kutsuttu aloite kerää kuitenkin pitkälle käsiteltyä ESO:n aineistoa tähtitieteilijäryhmiltä ympäri Eurooppaa ja julkistaa sen valmiiksi käytettävissä olevassa muodossa. Kartoitusteleskooppien tuottaman aineiston kaltaisten suurten tähtitieteellisten kuvien käsittely on haastavaa ja vaatii merkittävää laskentakapasiteettia sekä erityisasiantuntemusta. Siten valmiiksi käsitellyn ja ymmärrettävästi kuvaillun yhteinäisaineiston tuominen tarjolle, teleskooppien raaka-aineiston sijaan, auttaa huomattavasti tieteellistä yhteisöä hyödyntämään aineistoa.

Lisätietoa

Euroopan eteläinen observatorio (ESO) viettää vuonna 2012 perustamisensa 50-vuotisjuhlaa. ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, vallankumouksellisen ALMA-teleskoopin eurooppalainen yhteistyökumppani. Parhaillaan ESO suunnittelee 40-metrin kokoluokan optisen/lähi-infrapuna-alueen European Extremely Large -teleskooppia (E-ELT) josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

• Valokuvia VISTA:sta
• UltraVISTA:n sivusto
• VISTA:n julkinen aineisto
• Lisätietoja COSMOS-kartoituksesta

Yhteystiedot

James S. Dunlop
Institute for Astronomy, University of Edinburgh, Royal Observatory
Edinburgh, UK
Puh.: +44 131 668 8477
Sähköposti: jsd@roe.ac.uk

Marijn Franx
Leiden Observatory
Leiden, Netherlands
Puh.: +31 71 527 5870
Sähköposti: franx@strw.leidenuniv.nl

Johan Fynbo
Dark Cosmology Centre, University of Copenhagen
Copenhagen, Denmark
Puh.: +45 3532 5983
Sähköposti: jfynbo@dark-cosmology.dk

Olivier Le Fèvre
Laboratoire d'Astrophysique de Marseille
Marseille, France
Puh.: +33 4 91 05 59 85
Sähköposti: Olivier.LeFevre@oamp.fr

Henry Joy McCracken
Institut d'astrophysique de Paris
Paris, France
Sähköposti: hjmcc@iap.fr

Magda Arnaboldi
ESO
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6599
Sähköposti: marnabol@eso.org

Richard Hook
ESO, La Silla, Paranal, E-ELT and Survey Telescopes Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media