Lehdistötiedote

Vampyyritähti paljastaa salaisuutensa

7. joulukuuta 2011

Tähtitieteilijät ovat saaneet aikaan parhaat koskaan napatut kuvat tähdestä, joka on menettänyt suuren osan massastaan vampyyrimäiselle seuralaiselleen. Yhdistämällä neljän ESOn Paranalin observatoriolla sijaitsevan teleskoopin keräämän valon, he loivat virtuaaliteleskoopin, jonka läpimitta on 130 metriä ja jonka erotuskyky on 50 kertaa parempi kuin NASAn ja ESAn ylläpitämällä Hubble-avaruusteleskoopilla. Uudet tulokset yllättäen osoittavat, että massan siirtyminen tähdestä toiseen on oletettua rauhallisempi tapahtuma.

"Nykyään voimme yhdistää neljän VLT:n teleskoopin keräämän valon ja luoda superteräviä kuvia paljon nopeammin kuin aikaisemmin", kertoo Nicolas Blind (IPAG, Grenoble, Ranska), tutkimustulokset julkistavan artikkelin pääkirjoittaja. "Kuvat ovat niin tarkkoja, ettemme ainoastaan näe näiden tähtien kiertävän toisiaan vaan lisäksi pystymme mittaamaan kookkaamman tähden läpimitan."

Tähtitieteilijät havaitsivat [1] Jäniksen tähdistössä (Lepus) sijaitsevaa SS Leporis -nimistä erikoista järjestelmää, jossa kaksi tähteä kiertävät toistensa ympäri 260 vuorokauden kiertoajalla. Tähtien keskipisteiden välimatka on hieman suurempi kuin Maan etäisyys Auringosta, samalla kun suurempi ja kylmempi tähdistä ulottuu hieman yli neljännekseen tähtien välisestä etäisyydestä. Etäisyydelle, joka vastaa suunnilleen Merkuriuksen etäisyyttä Auringosta. Koska tähdet ovat niin lähekkäin, kuumempi tähti on kannibaalin tapaan ahminut noin puolet suuremman kumppaninsa massasta.

"Tiesimme, että tämä kaksoistähti on erikoinen ja että materiaa siirtyy tähdestä toiselle", selittää tutkimukseen osallistunut tutkija Henri Boffin ESOsta. "Se mitä havaitsimme on, että tapa jolla massa mitä todennäköisimmin on siirtynyt, on täysin erilainen kuin ilmiötä kuvanneissa aikaisemmissa malleissa. Vampyyritähden 'purema' on hyvin hellä mutta myös hyvin tehokas."

Uudet havainnot ovat riittävän tarkkoja osoittamaan, että jättiläistähti on aikaisemmin luultua pienempi ja siksi on vaikea selittää kuinka punainen jättiläinen menetti ainettaan kumppanilleen. Tähtitieteilijät arvelevatkin, että sen sijaan että ainetta olisi valunut virtana tähdestä toiseen, jättiläistähden tähtituuli on puhaltanut materiaa ulospäin ja kuumempi tähti on tarttunut siihen.

"Nämä havainnot ovat havainnollistaneet Very Large Telescope -interferometrin kykyä nopeaan kuvaukseen. Ne raivasivat tien monille uusille kiehtoville vuorovaikuttavien kaksoistähtien tutkimuksille", toteaa tutkimukseen osallistunut Jean-Philippe Berger.

Lisähuomiot

[1] Kuvat tuotettiin Very Large Telescope -interferometrillä (VLTI) ESOn Paranalin observatoriossa käyttäen neljää 1,8-metrin aputeleskooppia (Auxiliary Telescopes), Niiden keräämä valo syötettiin uuteen PIONIER-instrumenttiin (katso ann11021).

PIONIER on kehitetty LAOG/IPAG:issa Grenoblessa Ranskassa. Se on Paranalin observatorion vieraileva instrumentti. PIONIERiä rahoittavat Joseph Fourier'n yliopisto, IPAG, INSU-CNRS (ASHRA-PNPS-PNP) ANR 2G-VLTI ANR Exozodi. IPAG toimii osana Grenoblen observatoriota (OSUG).

VLTI:n operaattorit joutuvat säätämään etäällä toistaan sijaitsevien teleskooppien keräämän valon kulkua hiuksen paksuuden sadasosan tarkkuudella. Kun valo saapuu PIONIER-instrumenttiin, se ohjataan laitteen sydämeen, luottokorttia pienempään optiseen piiriin, joka lopulta saattaa eri teleskoopeista saapuvat valonsäteet yhteen ja synnyttää niiden välille interferenssin. Tämän seurauksena teleskooppiryhmän käytöstä syntyvän kuvan tarkkus ei vastaa yksittäisen 1,8-metrisen aputeleskoopin erotuskykyä, vaan paljon suuremman, 130-metrisen "virtuaaliteleskoopin" erotuskykyä. Erotuskykyä rajoittaa vain se, kuinka kauas toisistaan yksittäiset teleskoopit voidaan asettaa.

NASAn ja ESAn Hubble-avaruusteleskoopin erotuskyky on noin 50 millikaarisekuntia, kun VLTI:llä päästään noin yhteen millikaarisekuntiin. Tämä vastaa suunnilleen Kuun pinnalla olevan astronautin kokoa maapallolta katsottuna.

Lisätietoa

Tutkimus esitetään tieteellisessä artikkelissa "An incisive look at the symbiotic star SS Leporis - Milli-arcsecond imaging with PIONIER/VLTI", kirjoittajinaan N. Blind et al. Artikkeli julkaistaan Astronomy & Astrophysics -lehdessä.

Tutkimusryhmän jäsenet ovat Nicolas Blind (UJF-Grenoble 1/CNRS-INSU, Institut de Planétologie et d'Astrophysique de Grenoble, Ranska [IPAG]), Henri Boffin (ESO, Chile), Jean-Philppe Berger (ESO, Chile), Jean-Baptiste Le Bouquin (IPAG, Ranska), Antoine Mérand (ESO, Chile), Bernard Lazareff (IPAG, Ranska) sekä Gérard Zins (IPAG, Ranska).

ESO, Euroopan eteläinen observatorio, on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin varta vasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, vallankumouksellisen ALMA-teleskoopin eurooppalainen yhteistyökumppani. Parhaillaan ESO suunnittelee 40-metrin kokoluokan optisen/lähi-infrapuna-alueen European Extremely Large -teleskooppia (E-ELT) josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

• Tutkimusartikkeli Astronomy & Astrophysics -lehdessä

Yhteystiedot

Nicolas Blind
IPAG
Grenoble, France
Puh.: +33 4 76 63 57 30
Sähköposti: nicolas.blind@obs.ujf-grenoble.fr

Jean-Baptiste Le Bouquin
IPAG
Grenoble, France
Puh.: +33 4 76 63 58 93
Sähköposti: jean-baptiste.lebouquin@obs.ujf-grenoble.fr

Henri Boffin
ESO
Santiago, Chile
Puh.: +56 2 463 3126
Sähköposti: hboffin@eso.org

Jean-Philippe Berger
ESO
Santiago, Chile
Puh.: +56 2 463 3103
Sähköposti: jpberger@eso.org

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media