Lehdistötiedote

Nuoret tähdet ovat vuorollaan valokeilassa

7. syyskuuta 2011

ESO:n uuden teknologian teleskooppi NTT on taltioinut näyttävän kuvan avoimesta tähtijoukosta NGC 2100. Tämä loistava tähtijoukko on noin 15 miljoonaa vuotta vanha ja sijaitsee Suuressa Magellanin pilvessä, läheisessä Linnunradan satelliittigalaksissa. Tähtijoukkoa ympäröi läheisen Tarantula-sumun hohtava kaasu.

Havaitsijat jättävät usein NGC 2100:n huomiotta, koska se on lähellä vaikuttavaa Tarantula-sumua (eso0650) ja jättimäistä tähtijoukkoa RMC 136 (eso1030). Tarantula-sumun hohtava kaasu pyrkii varastamaan huomion jopa tässä kuvassa - kuvassa näkyvät kirkkaat värit tulevat kaasusumun ulkoreunoilta. Tämä uusi kuva yhdistettiin useilla erivärisillä suotimilla ESO:n Chilessä sijaitsevan NTT-teleskoopin EMMI-havaintolaitteella [1] otetuista valotuksista. Tähdet näkyvät luonnollisissa väreissään, kun taas kuvaan yhdistetty hohtavan ionisoidun vedyn valo näkyy punaisena ja hohtavan hapen valo näkyy sinisenä.

Kaasusumussa näkyvät värit riippuvat sitä valaisevien tähtien lämpötiloista. Tarantula-sumun kuumat, nuoret tähdet, jotka sijaitsevat jättimäisessä tähtijoukossa RMC 136, ovat kuvassa ylhäällä ja oikealla. Niiden suuritehoinen energiantuotto riittää saamaan hapen hohtamaan [2], mikä näkyy sinisenä sumeutena tässä kuvassa. NGC 2100:n alla näkyvä punainen hehku osoittaa joko RMC 136:n kuumien tähtien vaikutusalueen ulkolaidan saavutetun tai aluetta hallitsevan viileämpien ja vanhempien tähtien, jotka pystyvät aktivoimaan vain vedyn. NGC 2100:n koostavat tähdet ovat vanhempia ja pienienergiaisempia eikä niihin siten liity paljoakaan tai lainkaan sumuisuutta.

Tähtijoukot ovat yhdestä kaasu- ja pölypilvestä samaan aikaan muodostuneita tähtien rykelmiä. Raskaimmat tähdet muodostuvat yleensä joukon keskelle, kun taas kevyemmät hallitsevat reuna-alueita. Tämä yhdessä sen kanssa, että suurempi määrä tähtiä on kerääntynyt joukon keskelle, saa tähtijoukon keskustan näyttämään ulkolaitoja kirkkaammalta.

NGC 2100 on avoin joukko, mikä tarkoittaa sitä, että sen tähdet ovat painovoiman vain löyhästi sitomia. Tällaisten joukkojen elinaika mitataan kymmenissä tai sadoissa miljoonissa vuosissa, niiden lopulta hajaantuessa painovoimavuorovaikutusten seurauksena. Pallomaiset tähtijoukot, jotka näyttävät samanlaisilta harjaantumattomalle havaitsijalle, sisältävät paljon enemmän vanhoja tähtiä ja ovat paljon tiiviimmin yhteensitoutuneita. Siten niillä on paljon pitemmät elinajat: monen pallomaisen tähtijoukon on mitattu olevan lähes yhtä vanhoja kuin itse maailmankaikkeus. Niinpä NGC 2100:n ollessa naapureitaan vanhempi Suuressa Magellanin pilvessä, on se silti nuorukainen tähtijoukkojen mittapuun mukaan.

Tämän aliarvostetun nuoren tähtijoukon kuvan koostaneen materiaalin valikoi ESO:n arkistojen kätköistä David Roma, joka osallistui kuvalla ESO:n vuonna 2010 järjestämään tähtivalokuvauksen Hidden Treasures (Kätketyt aarteet) -kilpailuun [3].

Lisähuomiot

[1] EMMI tulee laitteen englanninkielisestä nimestä ESO Multi Mode Instrument (ESO:n usean toiminnon havaintolaite). Se on sekä kuvia ottava kamera että spektrograafi.

[2] Suurin osa hapen hehkusta tulee kaksi elektronia menettäneistä happiatomeista. Tämä voimakas säteily on hyvin yleistä kaasusumuissa, mutta se oli selittämätöntä varhaisille tähtitieteen spektrientutkijoille ja alkuunsa sen uskottiin tulevan uudesta alkuaineesta, joka sai nimen Nebulium (englanninkielen kaasusumua tarkoittavasta sanasta nebula).

[3] ESO:n Hidden Treasures (Kätketyt aarteet) 2010 -kilpailu antoi tähtitieteen harrastajille mahdollisuuden etsiä ESO:n valtavista arkistoista tähtitieteellistä aineistoa - toiveena löytää piilossa olleita aarteita, jotka kaipasivat vain julkituomistaan. Lisätietoja kilpailusta löytyy täältä: http://www.eso.org/public/events/hiddentreasures/.

Lisätietoa

ESO, Euroopan eteläinen observatorio, on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, sekä VISTA, maailman suurin kartoitusteleskooppi. ESO on maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, vallankumouksellisen ALMA-teleskoopin eurooppalainen yhteistyökumppani. Parhaillaan ESO suunnittelee 42-metristä optisen/lähi-infrapuna-alueen European Extremely Large -teleskooppia (E-ELT) josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

• Valokuvia NTT-teleskoopista ja La Sillan observatoriosta
  
• David Roman kosmisten jalokivien kuva

Yhteystiedot

Richard Hook
ESO, La Silla, Paranal, E-ELT and Survey Telescopes Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1133.