Lehdistötiedote

VST katsoo Leijonan kolmikkoa - ja kauemmas

27. heinäkuuta 2011

ESO:n Paranalin observatoriolla sijaitsevan uuden VLT-kartoitusteleskoopin (VST) ja sen OmegaCAM-kameran ottama valtava kuva esittää kirkkasta galaksikolmikkoa Leijonan tähtikuviossa (Leo). Etualan galaksien sijaan nimenomaan taustan himmeät kohteet saattavat herättää tähtitieteilijän huomion. VST:n tarkka kuva näistä himmeistä kohteista osoittaa teleskoopin ja OmegaCAMin tehokkuuden maailmankaikkeuden etäisten alueiden kartoittamisessa.

VST [1] on uusin lisäys ESO:n Paranalin observatoriolla (eso1119). Se on tekniikan huipputasoa edustava 2.6-metrin teleskooppi, jossa on jättimäinen 268 megapikselin kamera, OmegaCAM [2]. Kuten nimi osoittaa, VST on omistettu taivaan kartoittamiseen näkyvän valon alueella ja se on maailman suurin tähän tarkoitukseen vartavasten suunniteltu teleskooppi. Tämä suuri näkymä Leijonan kolmikosta osoittaa VST:n ja sen kameran tuottamien kuvien erinomaisen laadun.

Leijonan kolmikko on oikein hieno joukko vuorovaikuttavia galakseja noin 35 miljoonan valovuoden etäisyydellä Maasta. Kaikki kolme ovat Linnunratamme kaltaisia spiraaligalakseja, joskin tämä ei ole välttämättä heti ilmeistä kuvassa, koska niiden kiekot ovat erilaisissa kallistuskulmissa näkösäteen suhteen. NGC 3628, vasemmalla kuvassa, näkyy sivulta galaksin tasossa olevat paksut pölykerrostumat paljastaen. Messierin luettelon kohteet M 65 (oikealla ylhäällä) ja M 66 (oikealla alhaalla) ovat toisaalta riittävän paljon kallistuneita, jotta niiden spiraalihaarat tulevat näkyviin.

Suuret teleskoopit voivat normaalisti tutkia vain yhtä näistä galakseista kerrallaan (katso esimerkiksi potw1026a ja eso0338c), mutta VST:n kaksi kertaa täysikuuta suurempi näkökenttä on riittävän leveä, jotta kaikki ryhmän kolme galaksia saadaan mahtumaan yhteen kuvaan. VST tuo näkyviin myös suuren joukon himmeämpiä ja etäisempiä galakseja, jotka näyttäytyvät kuvassa taustan tahroina.

Uuden kuvan etualalla voi nähdä myös monia oman galaksimme pistemäisinä näkyviä erilaisten kirkkauksien tähtiä. Yksi VST:n tieteellisiä tavoitteita on etsiä paljon himmeämpiä kohteita Linnunradassa, kuten ruskeita kääpiötähtiä, planeettoja, neutronitähtiä ja mustia aukkoja. Näiden ajatellaan olevan runsaslukuisia galaksimme halossa, mutta ne ovat yleensä liian himmeitä, että ne voisi havaita suoraan suurillakaan teleskoopeilla. VST etsii hädintuskin havaittavia mikrolinssi-ilmiöitä [3] löytääkseen nämä piilottelevat kohteet epäsuorasti ja tutkiakseen galaksin haloa.

Näiden tutkimusten avulla VST:n odotetaan edistävän ymmärtämystämme pimeästä aineesta, jonka ajatellaan olevan galaksin halon suurin rakenneosa. Myös VST:n etäisen maailmankaikkeuden kartoituksen odotetaan tuovan esiin vihjeitä sekä tämän materian että myös pimeän energian luonteesta. Teleskooppi tulee löytämään etäisiä galaksijoukkoja ja punasiirtyneitä kvasaareja, jotka auttavat tähtitieteilijöitä ymmärtämään varhaista maailmankaikkeutta ja löytämään vastauksia kosmologiassa pitkään vallinneisiin kysymyksiin.

Tämä kuva sisältää paljon lähempänä kotia myös jälkiä useista aurinkokuntamme asteroideista, jotka ovat kulkeneet kuvan halki valotusten aikana. Nämä näkyvät lyhyinä värillisinä viiruina [4] ja niitä on tässä kuvassa ainakin kymmenen. Koska Leijona on eläinradan tähdistö eli sijaitsee aurinkokunnan kiertoratatasossa, asteroidien määrä on erityisen suuri.

Tämä kuva on koostettu yhdistämällä valotuksia, jotka on otettu kolmella eri suotimella. Lähi-infrapunasuotimen läpi kulkenut valo on värjätty punaiseksi, spektrin punaisen alueen valo on värjätty vihreäksi ja vihreä valo on värjätty purppuranpunaiseksi.

Lisähuomiot

[1] VST on yhteistyöprojekti, jonka osallisia ovat ESO ja INAF-Osservatorio Astronomico di Capodimonte, Napoli, Italia.

[2] OmegaCAM:in suunnitteli ja rakensi yhtymä, johon kuuluu tutkimuslaitoksia Alankomaista, Saksasta ja Italiasta sekä merkittävä osuus ESO:sta.

[3] Mikrolinssi-ilmiöt ovat gravitaatiolinssejä, joissa himmeän mutta massiivisen kappaleen olemassaolo voidaan päätellä sen painovoiman etäisemmästä tähdestä tulevaan valoon aiheuttamasta vaikutuksesta. Jos satunnaisen suoraan linjaan asettautumisen seurauksena himmeä kappale ohittaa riittävän läheltä näkösäteen etäisempään tähteen, sen painovoimakenttä taivuttaa taustan tähdestä tulevaa valoa. Tämä voi johtaa mitattavissa olevaan lisääntymiseen taustan tähden valovoimassa. Koska mikrolinssi-ilmiöt ovat harvinaisia, satunnaisia samalle linjalle päätymisiä, niitä havaitaan yleensä suurissa kartoituksissa, joissa voidaan tutkia suurta määrää taustan tähtiä.

[4] Nämä ovat joko vihreitä tai parillisia punaisia/purppuranpunaisia linjoja. Tämä johtuu siitä, että lopullisen kuvan vihreät valotukset on otettu eri yönä kuin punaisen ja purppuranpunaisen, jotka on puolestaan otettu peräkkäin samana yönä.

Lisätietoa

ESO, Euroopan eteläinen observatorio, on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, sekä VISTA, maailman suurin kartoitusteleskooppi. ESO on maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, vallankumouksellisen ALMA-teleskoopin eurooppalainen yhteistyökumppani. Parhaillaan ESO suunnittelee 42-metristä optisen/lähi-infrapuna-alueen European Extremely Large -teleskooppia (E-ELT) josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

• Valokuvia VST-teleskoopista

Yhteystiedot

Douglas Pierce-Price
ESO, Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6759
Sähköposti: dpiercep@eso.org

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1126.