Lehdistötiedote

Tähtienmuodostuksen ruusunpunainen hehku

30. maaliskuuta 2011, Turku

Tämän ESO:n VLT-teleskoopin uuden kuvan eloisa punainen pilvi on NGC 371 -tähtijoukkoa ympäröivä hehkuvan vedyn alue. Tämä tähtien lastentarha sijaitsee naapurigalaksissamme - Pienessä Magellanin pilvessä. 

Kuvaa hallitseva kohde saattaa muistuttaa valuneen veren lammikkoa, mutta kuoleman sijaan tällaiset HII-alueina tunnetut ionisoidun vedyn aluleet ovat hiljattain tapahtuneen vilkkaan tähtien synnyn paikkoja. NGC 371 on esimerkki tästä: se on kaasusumun ympäröimä avoin joukko. Tähdet avoimissa joukoissa ovat saaneet alkunsa samasta hajanaisen kaasun HII-alueesta. Ajan myötä suurin osa kaasusta on kulunut tähtien muodostukseen ja jäljelle on jäänyt tässä kuvassa näkyvän kaltainen vetykuori sekä kuumien, nuorten tähtien joukko.

Pieni Magellanin pilvi, NGC 371:n kotigalaksi, on vain 200 tuhannen valovuoden etäisyydellä sijaitseva kääpiögalaksi, joka on yksi Linnunrataa lähimpiä galakseja. Lisäksi Pieni Magellanin pilvi sisältää tähtiä kaikissa kehitysvaiheissaan: erittäin kirkkaista NGC 371:n nuorista tähdistä kuolleiden tähtien supernovajäännöksiin. Nämä energeettiset nuorukaiset säteilevät runsaasti ultraviolettisäteilyä saaden niitä ympäröivän kaasun, kuten niiden syntykaasusumun jäännösvedyn, hohtamaan värikkäästi satojen valovuosien alueella joka suuntaan. Ilmiö tulee kauniisti esiin tässä kuvassa, joka on otettu ESO:n VLT-teleskoopin FORS1-havaintolaitteella.

Avoimet tähtijoukot eivät suinkaan ole harvinaisia; omassa Linnunradassammekin on lukuisia hyviä esimerkkejä niistä. NGC 371 on kuitenkin erityisen kiinnostava, koska siinä on odottamattoman suuri määrä muuttuvia tähtiä. Nämä ovat tähtiä, joiden kirkkaus vaihtelee ajan mukana. Hitaasti sykkivinä B-tähtinä tunnettua erityisen kiinnostavaa muuttuvien tähtien luokkaa voidaan käyttää tähtien sisustojen tutkimisessa asteroseismologian avulla [1], ja tässä joukossa on havaittu useita tällaisia tähtiä. Muuttuvat tähdet ovat keskeisessä roolissa tähtitieteessä: jotkin muuttuvien tähtien tyypit ovat korvaamattomia kaukaisten galaksien etäisyyksien tai maailmankaikkeuden iän mittaamisessa.

Kuvan aineiston valitsi ESO:n arkistosta Manu Mejias Hidden Treasures -kilpailuun [2]. Kolme Manun kuvista pääsi parhaimpien kahdenkymmenen joukkoon. Hänen kuvansa NGC 371:stä sijoittui kilpailun kuudenneksi.  

Lisähuomiot

[1] Asteroseismologia tutkii sykkivien tähtien sisäistä rakennetta havaitsemalla niiden värähtelyjen erilaisia taajuuksia. Tämä on vastaavanlainen tutkimusmenetelmä kuin Maapallon sisäisen rakenteen tutkimus seuraamalla maanjäristysten värähtelyjen kulkua planeettamme sisuksissa.

[2] ESOn Hidden Treasures (Kätketyt aarteet) 2010 -kilpailu antoi tähtitieteen harrastajille mahdollisuuden etsiä ESOn valtavista arkistoista tähtitieteellistä aineistoa - toiveena löytää piilossa olleita aarteita, jotka kaipasivat vain julkituomistaan. Osallistujilta tuli lähes sata kilpailuvastausta ja kymmenen taitavaa ihmistä palkittiin erittäin kiinnostavilla palkinnoilla, mukaanlukien pääpalkinnon voittajan täysin maksettu matka maailman kehittyneimmälle optisen alueen teleskoopille, ESOn VLT-teleskoopille Cerro Paranalilla, Chilessä. Kymmenen voittajaa osallistuivat kaikkiaan 20 kuvalla, jotka valittiin parhaiksi lähes sadasta kilpailuun osallistuneesta kuvasta.  

Lisätietoa

ESO, Euroopan eteläinen observatorio, on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, sekä VISTA, maailman suurin kartoitusteleskooppi. ESO on maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, vallankumouksellisen ALMA-teleskoopin eurooppalainen yhteistyökumppani. Parhaillaan ESO suunnittelee 42-metristä optisen/lähi-infrapuna-alueen European Extremely Large -teleskooppia (E-ELT) josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Yhteystiedot

Richard Hook
ESO, La Silla, Paranal, E-ELT and Survey Telescopes Press Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Sähköposti: rhook@eso.org

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1111.