Lehdistötiedote

Tähtien syntymisen draamaa - vastasyntyneet tähdet syöksevät lastentarhansa kaaokseen

16. maaliskuuta 2011

Uusi kuva ESO:n VLT-teleskoopilta näyttää lähikuvan vastasyntyneiden tähtien dramaattisista vaikutuksista ne synnyttäneeseen kaasuun ja tomuun. Vaikka tähdet itsessään eivät ole näkösällä, niiden syöksemä materiaali törmää ympäröiviin kaasu- ja tomupilviin aiheuttaen surrealistisen hohtavien kaarien, laikkujen ja viirujen maiseman.

Tähtienmuodostusalue NGC 6729 on osa yhtä Maapalloa lähimmistä tähtienmuodostusalueista ja siten parhaiten tutkittuja. Tämä uusi kuva ESO:n VLT-teleskoopilta (Very Large Telescope) näyttää läheltä osan tästä oudosta ja mielikuvituksellisesta alueesta (laajempi näkymä on saatavilla täällä: eso1027). Aineiston valitsi ESO:n arkistosta Sergei Stepananko Hidden Treasures -kilpailuun [1]. Sergein kuva NGC 6729:stä valittiin kilpailun kolmanneksi parhaaksi.

Tähdet muodostuvat syvällä molekyylipilvissä eikä niiden kehityksen varhaisimpia vaiheita voi nähdä näkyvän valon teleskoopeilla tomun pimentävän vaikutuksen vuoksi. Tämän kuvan oikeassa ylänurkassa on hyvin nuoria tähtiä. Vaikka niitä ei voi nähdä suoraan, niiden ympäristöönsä aiheuttama kaaos hallitsee kuvaa. Vauvatähdistä jopa miljoona kilometriä tunnissa sinkoutuvat suuren nopeuden materiasuihkut iskeytyvät ympäröivään kaasuun ja aiheuttavat shokkiaaltoja. Nämä shokit saavat kaasun hohtamaan ja aiheuttavat oudonvärisiä hohtavia kaaria ja laikkuja, jotka tunnetaan Herbig-Haro -kohteina [2].

Tässä näkymässä Herbig-Haro -kohteet muodostavat kaksi linjaa, jotka osoittavat ulossinkoutuneen materian oletetun kulkusuunnan. Yksi ulottuu ylävasemmalta keskikohdan alapuolelle päättyen kirkkaaseen, pyöreään muodostelmaan hohtavia laikkuja ja kaaria. Toinen alkaa kuvan oikean yläreunan läheltä ja ulottuu kohti kuvan oikean puolen keskustaa. Omalaatuinen sapelinmuotoinen kirkas piirre vasemmalla ylhäällä on luultavasti lähinnä tomusta heijastunutta tähtien valoa eikä siten ole Herbig-Haro -kohde.

Tämä korostettuvärinen kuva [3] on koostettu kuvista, jotka on otettu käyttäen ESO:n VLT-teleskoopin FORS1-havaintolaitetta. Kuvat on otettu kahdella erilaisella suotimella, jotka taltioivat hohtavasta vedystä tulevan valon (joka näkyy orannssina) ja hohtavasta, ionisoidusta rikistä tulevan valon (kuvassa sinisenä). Tämän tapahtumarikkaan tähtienmuodostusalueen eri osista tulevat eri värit kuvastavat erilaisia fysikaalisia tiloja - esimerkiksi ionisoituneen rikin hohtaessa kirkkaana (siniset piirteet) törmäävän materian nopeudet ovat suhteellisen matalia - ja auttavat tähtitieteilijöitä selvittämään mitä tässä dramaattisessa ympäristössä tapahtuu.

Lisähuomiot

[1] ESOn Hidden Treasures (Kätketyt aarteet) 2010 -kilpailu antoi tähtitieteen harrastajille mahdollisuuden etsiä ESOn valtavista arkistoista tähtitieteellistä aineistoa - toiveena löytää piilossa olleita aarteita, jotka kaipasivat vain julkituomistaan. Osallistujilta tuli lähes sata kilpailuvastausta ja kymmenen taitavaa ihmistä palkittiin erittäin kiinnostavilla palkinnoilla, mukaanlukien pääpalkinnon voittajan täysin maksettu matka maailman kehittyneimmälle optisen alueen teleskoopille, ESOn VLT-teleskoopille Cerro Paranalilla, Chilessä. Kymmenen voittajaa osallistuivat kaikkiaan 20 kuvalla, jotka valittiin parhaiksi lähes sadasta kilpailuun osallistuneesta kuvasta.

[2] Tähtitieteilijät George Herbig ja Guillermo Haro eivät olleet ensimmäiset nimiään nykyään kantavien kohteiden havaitsijoita, mutta he olivat ensimmäiset, jotka tutkivat näiden outojen kohteiden spektrejä yksityiskohtaisesti. He ymmärsivät, että ne eivät olleet vain valoa heijastavia kaasu- ja tomumöykkyjä, tai nuorten tähtien ultraviolettivalossa hohtavia muodostelmia, vaan aivan uusi luokka kohteita, jotka liittyvät tähtienmuodostusalueissa sinkoutuvaan materiaan.

[3] Sekä ionisoituneet rikki- että vetyatomit säteilevät tässä kaasusumussa punaista valoa. Niiden erottamiseksi rikin säteily on värjätty siniseksi.

Lisätietoa

ESO, Euroopan eteläinen observatorio, on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, sekä VISTA, maailman suurin kartoitusteleskooppi. ESO on maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, vallankumouksellisen ALMA-teleskoopin eurooppalainen yhteistyökumppani. Parhaillaan ESO suunnittelee 42-metristä optisen/lähi-infrapuna-alueen European Extremely Large -teleskooppia (E-ELT) josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

• Tutkimusjulkaisu (Wang et al.)
• Kuvia VLT-teleskoopista

Yhteystiedot

Richard Hook
ESO, La Silla, Paranal, E-ELT and Survey Telescopes Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1109.