Lehdistötiedote
Musta aukko puhaltaa suuren kuplan
7. heinäkuuta 2010
Yhdistämällä havaintoja ESO:n VLT-teleskoopilta (Very Large Telescope) ja NASA:n Chandra Röntgen kaukoputkelta, tähtitieteilijät ovat paljastaneet kaikkein voimakkaimmat suihkuparit mitkä koskaan on nähty lähtevän yksittäisestä tähdestä syntyneestä mustasta aukosta. Tämä kohde, jota kutsutaan myös mikrokvasaariksi, puhaltaa valtaisan kuplan kuumaa kaasua joka on läpimitaltaan 1000 valovuotta, kaksi kertaa niin suuri ja kymmeniä kertoja voimallisempi kuin muut tunnetut mikrokvasaarit. Löytö raportoidaan tämän viikkoisessa Nature-lehden numerossa.
“Me olemme olleet todella yllättyneitä kuinka paljon energiaa tämä musta aukko syöttää kaasuun”, kertoo artikkelin pääkirjoittaja Manfred Pakull. ”Musta aukko on vain muutaman Auringon massan suuruinen, mutta se on oikea pienoismalli kaikkein voimakkaimmista kvasaareista ja radio galakseista jotka sisältävät muutaman miljoonan Auringon massan kokoisia mustia aukkoja”.
Mustien aukkojen tiedetään vapauttavan suunnattomia määriä energiaa niiden niellessä ainetta sisäänsä. Uskotaan että suurin osa energiasta tulee ulos säteilynä, lähinnä röntgen alueella. Uudet tulokset näyttävät että jotkut mustat aukot voivat vapauttaa ainakin yhtä paljon energiaa, ja ehkä jopa enemmän, nopeista hiukkasista muodostuvien suunnattujen suihkujen muodossa. Nämä nopeat suihkut törmäävät ympäröivään tähtienväliseen kaasuun lämmittäen sitä niin että se laajenee. Paisuva kupla sisältää sekoituksen kuumaa kaasua ja eri lämpöisiä ultra-nopeita hiukkasia. Havainnot eri energia-alueilla (näkyvä valo, radio, röntgen) auttavat tähtitieteilijöitä laskemaan millä voimalla musta aukko lämmittää ympäristöään.
Tähtitieteilijät pystyvät havaitsemaan kohtia joissa suihkut törmäävät mustaa aukkoa ympäröivään tähtienväliseen kaasuun. Nämä havainnot paljastavat etta kaasuu laajenee nopeudella joka on miltein miljoona kilometriä tunnissa.
“NGC 7793:n suihkujen pituus on uskomaton verrattuna ne synnyttäneen mustan aukon kokoon”, sanoo artikkelissa mukana oleva Robert Soria [1]. ”Jos tämä musta aukko kutistettaisiin jalkapallon kokoon kumpikin suihku ylettyisi Maapallolta Pluton radan taakse.”
Tutkimus auttaa tähtitietilijöitä ymmärtämään yhtäläisyyksiä pienten räjähtäneistä tähdistä muodostuneiden mustien aukkojen ja galaksien keskustoissa olevien supermassiivisten mustien aukkojen välillä. Erittäin voimakkaita suihkuja on havaittu supermassiivisissa mustissa aukoissa, mutta niiden on oletettu olevan harvinaisempia pienemissä mikrokvasaareissa. Tämä uusi löytö viittaa siihen että ehkä useat mikrokvasaareiden suihkut ovat tähän mennessä vain jääneet huomaamatta.
Tämä kaasua puhaltava musta aukko sijaitsee 12 miljoonan valovuoden päässä spiraaligalaksi NGC 7793:n (eso0914b) laitamilla. Kuplan suuruudesta ja laajanemisnopeudesta tähtitieteilijät ovat saaneet selville etta ainetta on täytynyt suihkuta kohteesta jo ainakin 200 000 vuotta.
Lisähuomiot
[1] Tähtitieteilijöillä ei ole vielä mahdollisuutta mitata itse mustan aukon kokoa. Pienimmän tähän mennessä löydetyn yksitäisestä tähdestä syntyneen mustan aukon säde on 15 km. Keskimääräinen tähdestä syntynyt musta aukko on massaltaan noin 10 Auringon massaa ja säteeltään noin 30 km, kun taas ”suuret” yhdestä tähdestä syntyneet mustat aukot voivat olla säteeltään jopa 300 km. Tämä on silti pienempi kuin suihkut jotka ylettyvät usean sadan valovuoden, siis usean tuhannen miljoonan miljoonan kilometrin, päähän mustan aukon molemmin puolin.
Lisätietoa
Nämä tulokset ilmestyvät artikkelissa joka julkaistaan tämän viikkoisessa Nature-lehden numerossa (A 300 parsec long jet-inflated bubble around a powerful microquasar in the galaxy NGC 7793, kirjoittajat Manfred W. Pakull, Roberto Soria ja Christian Motch) .
ESO (European Southern Observatory, Euroopan eteläinen observatorio) on tähtitieteen keskeinen eurooppalainen hallitustenvälinen organisaatio. Se on tuottavuudella mitattuna maailman johtava tähtitieteellinen observatorio. Sen toimintaa tukee 14 maata: Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekki. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maassa sijaitsevien tutkimusvälineiden kehittämiseen, rakentamiseen ja toimintaan. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä tärkeitä tieteellisiä havaintoja. ESOlla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen ja kansainvälisen yhteistyön edistämisessä. ESOlla on Chilessä kolme huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESOlla on Paranalissa VLT-teleskooppi (Very Large Telescope), maailman kehittynein näkyvän valon aallonpituuksia havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, sekä VISTA, maailman suurin kartoituskaukoputki. ESO on maailman suurimman tähtitieteen alan projektin, täysin uudenlaisen ALMA-teleskoopin, eurooppalainen yhteistyökumppani. ESO suunnittelee 42-metristä E-ELT-teleskooppia (European Extremely Large optical/near-infrared Telescope, eurooppalainen erittäin suuri optinen/lähi-infrapuna-alueen teleskooppi), josta tulee maailman suurin tähtitaivasta tarkkaileva silmä.
Linkit
- Tutkimusjulkaisu
- Lisätietoja: Black Hole Press Kit
Yhteystiedot
Manfred W. Pakull
University of Strasbourg
Strasbourg, France
Puh.: +33 3 68 85 24 30
Sähköposti: manfred.pakull@astro.unistra.fr
Christian Motch
University of Strasbourg
Strasbourg, France
Puh.: +33 3 68 85 24 28
Sähköposti: christian.motch@astro.unistra.fr
Roberto Soria
MSSL, University College London
London, UK
Puh.: +44 1483 204100 or +61 420 712 167
Sähköposti: rsoria@physics.usyd.edu.au
Henri Boffin
ESO, La Silla, Paranal and E-ELT Press Officer
Garching, Germany
Puh.: +49 89 3200 6222
Matkapuhelin: +49 174 515 43 24
Sähköposti: hboffin@eso.org
Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network
ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org
Tiedotteesta
Tiedote nr.: | eso1028fi |
Nimi: | NGC 7793 |
Tyyppi: | Milky Way : Star : Evolutionary Stage : Black Hole Milky Way : Galaxy : Activity : AGN : Quasar |
Facility: | Chandra X-ray Observatory, Very Large Telescope |
Instruments: | FORS1, FORS2 |
Science data: | 2010Natur.466..209P |