Lehdistötiedote

ESOn teleskooppisuunnittelija Raymond Wilson sai arvostetun Kavli-palkinnon

4. kesäkuuta 2010

Vuoden 2010 astrofysiikan Kavli-palkinto on myönnetty Raymond Wilsonille, jonka optiikan alaan kuuluva tutkimus ESOssa ollut käänteentekevää. Hänen kehittämänsä aktiivinen optiikka on tehnyt mahdolliseksi tämän päivät suurteleskoopit. ESOn optiikka- ja teleskooppiryhmän perustaja ja alkuperäinen johtaja Wilson jakaa kahden miljoonan dollarin suuruisen palkinnon kahden amerikkalaistutkijan, Jerry Nelsonin ja Roger Angelin, kanssa.

Norjan tiedeakatemian, Kavli-säätiön ja Norjan opetus- ja tutkimusministeriön joka toinen vuosi jakama palkinto perustettiin vuonna 2008. Se annetaan tutkijoille, jotka ovat merkittävästi edistäneet tietämystä nanotieteen, neurotieteen ja astrofysiikan aloilla. Palkinto täydentää tässä suhteessa Nobel-palkintoa. Palkinto on saanut nimensä rahoittajansa, norjalaisen yrittäjän ja filantroopin Fred Kavlin mukaan. Hän perusti myöhemmin Yhdysvalloissa Kavlico Corpora¬tionin, joka on nykyisin maailman johtavia ilmailu- ja autoteollisuudessa sekä muissa teollisissa sovelluksissa käytettävien anturien toimittajia.

ESOon vuonna 1972 tullut Wilson pyrki täydelliseen optiikkaan kehittämällä aktiivisesta optiikasta keinoa kasvattaa teleskooppien pääpeilien kokoa. Juuri näiden peilien koko määrää teleskoopin kyvyn kerätä valoa eli tavoittaa himmeät ja kaukaiset kohteet. Halkaisijaltaan yli kuuden metrin mittaiset peilit olivat ennen aktiivista optiikkaa mahdottomia, koska ne olivat liian painavia, kalliita ja alttiita taipumaan painovoiman ja lämpötilan muutosten vaikutuksesta. Aktiivinen optiikka parantaa kuvanlaatua säätämällä peilin muotoa jatkuvasti havainnoinnin aikana. Tekniikan käyttäminen on mahdollistanut kevyemmät ja ohuemmat nk. meniskipeilit.

Wilson johti aluksi aktiivisen optiikan käyttöönottoa käänteentekevässä NTT-teleskoopissa, joka sijaitsee ESOn La Sillan observatoriossa. Hän jatkoi tekniikan kehittämistä ja parantelua aina eläkkeelle siirtymiseensä saakka vuoteen 1993. Aktiivisesta optiikasta on sittemmin tullut keskeinen osa modernia tähtitiedettä. Tekniikkaa käytetään kaikissa suurissa teleskoopeissa, myös ESOn VLT-teleskoopissa (Very Large Telescope). VLT-teleskooppi on itse asiassa teleskooppijärjestelmä, joka koostuu neljästä erillisestä, 15,5 cm paksusta ja halkaisijaltaan 8,2-metrisestä peilistä. Aktiivinen optiikka on osaltaan auttanut tekemään VLT:stä maailman menestyksekkäimmän maassa sijaitsevan observatorion. Tekniikalla on keskeinen rooli myös ESOn E-ELT (European Extremely Large Telescope) suurteleskooppihankkeessa. Aktiivista optiikkaa käytetään myös kahdessa kymmenmetrisessä Keck-teleskoopissa, Subaru-teleskoopin 8,2-metrisessä peilissä sekä kahdessa 8,1-metrisessä Gemini-teleskoopissa.

Muut palkitut eli Jerry Nelson ja Roger Angel ovat tehneet uraa uurtavaa työtä teleskooppien pääpeilien segmentoinnissa. Tällaisia mosaiikkipeilejä käytetään esimerkiksi Keck-teleskoopeissa. He ovat myös kehittäneet kevytrakenteisia peilejä, joilla on lyhyt polttoväli.

Webcast-lähetys Oslossa pidetystä palkinnonsaajien julkistustilaisuudesta on katsottavissa osoitteissa www.kavliprize.no ja www.kavlifoundation.org.

Lisätietoa

ESO (European Southern Observatory, Euroopan eteläinen observatorio) on tähtitieteen keskeinen eurooppalainen hallitustenvälinen organisaatio. Se on tuottavuudella mitattuna maailman johtava tähtitieteellinen observatorio. Sen toimintaa tukee 14 maata: Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekki. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maassa sijaitsevien tutkimusvälineiden kehittämiseen, rakentamiseen ja toimintaan. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä tärkeitä tieteellisiä havaintoja. ESOlla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen ja kansainvälisen yhteistyön edistämisessä. ESOlla on Chilessä kolme huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESOlla on Paranalissa VLT-teleskooppi (Very Large Telescope), maailman kehittynein näkyvän valon aallonpituuksia havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, sekä VISTA, maailman suurin kartoituskaukoputki. ESO on maailman suurimman tähtitieteen alan projektin, täysin uudenlaisen ALMA-teleskoopin, eurooppalainen yhteistyökumppani. ESO suunnittelee 42-metristä E-ELT-teleskooppia (European Extremely Large optical/near-infrared Telescope, eurooppalainen erittäin suuri optinen/lähi-infrapuna-alueen teleskooppi), josta tulee maailman suurin tähtitaivasta tarkkaileva silmä.

Linkit

• Palkintoperustelut: http://www.kavlifoundation.org/2010-astrophysics-citation
• Tietoa Kavli-palkinnosta: www.kavliprize.no
• Tietoa aktiivisesta optiikasta: www.eso.org/public/teles-instr/technology/active_optics.html

Yhteystiedot

Jason Spyromilio
ESO, Head of the E-ELT Telescope Project Office
Garching, Germany
Puh.: +49 89 3200 6411
Sähköposti: jspyromi@eso.org

Lars Lindberg Christensen
ESO, Head of ESO education and Public Outreach Department
Garching, Germany
Puh.: +49 89 3200 6761
Matkapuhelin: +49 173 387 2621
Sähköposti: lars@eso.org

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1022.