Lehdistötiedote

Kosminen lepakko

syntyvien tähtien saareke Orionin laitamilla

3. maaliskuuta 2010

NGC 1788 on Orionin tähdistön hämärässä, usein unohdetussa kolkassa sijaitseva vivahteikas tähtisumu, jonka hienot yksityiskohdat erottuvat entistä tarkemmin ESOn tänään julkaisemassa kuvassa. Tämä aavemainen pilvi on melko syrjässä Orionin kirkkaista tähdistä. Niiden voimakkaat tuulet ja valo muovaavat kuitenkin suuresti tähtisumun ulkomuotoa ja tekevät siitä kotipaikan lukuisille vastasyntyneille auringoille.

Orionin tähdistön helposti tunnistettava hahmo on tuttu tähtiharrastajille kaikkialla maailmassa. Harvemmat heistä sen sijaan tuntevat NGC 1788:n. Tämä hienopiirteinen kätketty aarre löytyy muutaman asteen päästä Orionin vyön kirkkaista tähdistä.

NGC 1788 on heijastussumu, jonka kaasu ja pöly sirottavat pienestä nuorten tähtien tähtijoukosta säteilevän valon. Himmeästä hohteesta muodostuva hahmo muistuttaa hieman siipiään levittävää jättiläislepakkoa. Vain harvat tähtisumun tähdistä ovat kuvassa näkyvissä, sillä suurin osa niistä jää piiloon ympäröivän pölyn uumeniin. Selvimmin erottuu HD 293815 ‑niminen kirkas tähti. Se sijaitsee pilven yläosassa, hieman kuvan keskikohdan ja tähtisumun läpi kulkevan tumman pölyvanan yläpuolella.

NGC 1788 vaikuttaa ensi silmäyksellä erillään sijaitsevalta pilveltä. Kuvassa näkyvää kuvakenttää laajemmat havainnot ovat kuitenkin paljastaneet, että Orionin tähdistön valtaviin tähtiryhmittymiin kuuluvat kirkkaat, massiiviset tähdet ovat muovanneet NGC 1788:aa merkittävästi ja kiihdyttäneet sen tähtien muodostumista. Ne ovat myös sytyttäneet vetykaasun palamaan tähtisumun Orionin puoleisissa osissa. Palava vety näkyy kuvassa vasemmalla punaisena, lähes pystysuorana juovana.

Kaikki alueen tähdet ovat erittäin nuoria, keskimäärin vain miljoonan vuoden ikäisiä, mikä on vain silmänräpäys Auringon 4,5 miljardin vuoden ikään verrattuna. Tähtitieteilijät havaitsivat näitä ”esikouluikäisiä” tähtiä tarkemmin tutkiessaan, että ne jakaantuvan luontevasti kolmeen toisistaan selvästi erottuvaan luokkaan: punaisen juovan vasemmalla puolella sijaitseviin hiukan vanhempiin tähtiin, niistä vasemmalla sijaitseviin melko nuoriin tähtiin, joista muodostuu tähtisumun keskellä oleva ja sitä valaiseva pieni tähtijoukko, sekä kauempana oikealla sijaitseviin aivan nuorimpiin tähtiin, jotka yhä uinuvat syvällä pölyisten syntysijojensa uumenissa. Vaikka yksikään viimeksi mainittuun luokkaan kuuluvista tähdistä ei näy kuvassa näkymää samentavan pölyn vuoksi, niitä on löydetty kymmenittäin valon infrapuna- ja millimetriaallonpituuksia havainnoimalla.

Tähtien jakautuminen lähempänä Orionia sijaitseviin vanhempiin tähtiin ja vastakkaiselle puolelle keskittyneisiin nuorempiin tähtiin viittaa Orionin kuumien ja massiivisten tähtien ympärillä aaltomaisesti tapahtuvaan tähtien syntymiseen. Tämä aalto on kulkenut NGC 1788:n läpi ja jatkanut sitten matkaansa tähtisumun ulkopuolelle.

Tämän kuva on otettu ESOn La Sillan observatoriossa Chilessä sijaitsevaan 2,2-metriseen MPG/ESO-kaukoputkeen yhdistetyllä WFI-kuvausjärjestelmällä (Wide Field Imager, laajakuvakulmainen kuvausjärjestelmä).

Lisätietoa

ESO (European Southern Observatory, Euroopan eteläinen observatorio) on tähtitieteen keskeinen eurooppalainen hallitustenvälinen organisaatio. Se on tuottavuudella mitattuna maailman johtava tähtitieteellinen observatorio. Sen toimintaa tukee 14 maata: Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekki. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maassa sijaitsevien tutkimusvälineiden kehittämiseen, rakentamiseen ja toimintaan. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä tärkeitä tieteellisiä havaintoja. ESOlla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen ja kansainvälisen yhteistyön edistämisessä. ESOlla on Chilessä kolme huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESOlla on Paranalissa VLT-teleskooppi (Very Large Telescope), maailman kehittynein näkyvän valon aallonpituuksia havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, sekä VISTA, maailman suurin kartoituskaukoputki. ESO on maailman suurimman tähtitieteen alan projektin, täysin uudenlaisen ALMA-teleskoopin, eurooppalainen yhteistyökumppani. ESO suunnittelee 42-metristä E-ELT-teleskooppia (European Extremely Large optical/near-infrared Telescope, eurooppalainen erittäin suuri optinen/lähi-infrapuna-alueen teleskooppi), josta tulee maailman suurin tähtitaivasta tarkkaileva silmä.

Yhteystiedot

Henri Boffin
ESO La Silla-Paranal/E-ELT Press Officer
Garching, Germany
Puh.: +49 89 3200 6222
Matkapuhelin: +49 174 515 43 24
Sähköposti: hboffin@eso.org

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1009.