Lehdistötiedote

Maailmankaikkeuden luuranko uudessa valossa

3. marraskuuta 2009

Tähtitieteilijät ovat paikantaneet jättimäisen, aiemmin tuntemattoman galaksiryhmittymän, joka sijaitsee lähes seitsemän miljardin valovuoden päässä. Löydös tuli mahdolliseksi, kun yhdistettiin kaksi tehokkainta maanpäällistä teleskooppia. Kyseessä on ensimmäinen merkittävästä kaukoavaruuden galaksirakenteesta tehty havainto, joka tarkentaa käsitystämme kosmisesta verkosta ja sen muodostumisesta.

”Materia ei jakaudu universumissa tasaisesti. Lähiavaruutemme tähdet muodostavat galakseja ja galaksit puolestaan galaksiryhmiä ja ‑joukkoja. Laajimmin hyväksytyissä kosmologisissa teorioissa oletetaan, että aine tihentyy suuressa mittakaavassa niin kutsutuksi kosmiseksi verkoksi, jonka galaksisäikeet halkovat avaruuden tyhjiä alueita muodostaen jättimäisen harson”, kertoo ESOn uutta tutkimushanketta johtanut Masayuki Tanaka.

Nämä säikeet ovat miljoonien valovuosien pituisia ja muodostavat maailmankaikkeuden luurangon. Galaksit kerääntyvät niiden ympärille ja järjestyvät solmukohtiin valtaviksi galaksijoukoiksi, jotka jättimäisten hämähäkkien tavoin odottavat uutta materiaa nielaistavakseen. Tutkijat yrittävät selvittää näiden pyörteilevien rihmastojen syntyä. Vaikka massiivisia säierihmastoja on usein havaittu lähiuniversumissa, pitävä näyttö niiden olemassaolosta kaukaisessa universumissa on tähän saakka puuttunut.

Tanakan johtama tutkimusryhmä löysi aiemmin saamistaan kuvista suuren, kaukaista galaksijoukkoa ympäröivän rakenteen. Ryhmä tutki rakennetta tarkemmin kahden maanpäällisen teleskoopin avulla. He mittasivat galaksien välimatkat ja laativat rakenteesta kolmiulotteisen kuvan. Spektroskooppiset havainnot tehtiin ESOn VLT-teleskooppiin (Very Large Telescope) liitetyllä VIMOS-spektrometrillä sekä Japanin Kansallisen tähtitieteellisen observatorion Subaru-teleskooppiin liitetyllä FOCAS-spektrografilla.

Näiden ja muiden havaintojen ansiosta tähtitieteilijät pystyivät vihdoin tutkimaan rakenteen koostumusta perusteellisesti. He löysivät päägalaksijoukon ympäriltä useita galaksiryhmiä. Tällaisia tihentymiä erottui kymmenittäin. Kukin niistä on tyypillisesti kymmenen kertaa omaa Linnunrataamme suurempi, jotkut jopa tuhat kertaa sitä massiivisempia. Galaksijoukon he arvioivat olevan massaltaan ainakin kymmentuhatkertainen Linnunradan massaan verrattuna. Galaksijoukko vetää osaa tihentymistä vähitellen puoleensa niin, että ne tulevat lopulta imaistuksi sen sisään.

”Kyseessä on ensimmäinen havainto runsaasta ja merkittävästä kaukoavaruuden galaksirakenteesta. Voimme nyt siirtyä galaksien demografiasta galaksien sosiologiaan ja tutkia, millä tavoin galaksien ominaisuudet ovat riippuvaisia ympäristöstään aikana, jona universumin ikä oli vain kaksi kolmasosaa nykyisestä”, Tanaka jatkaa.

Säierihmasto sijaitsee noin 6,7 miljardin valovuoden päässä ja ulottuu ainakin 60 miljoonan valovuoden matkalle. Nyt löydetty rakenne ulottuu todennäköisesti ryhmän luotaamaa aluetta laajemmalle. Esiintymän tarkan koon selvittämiseksi onkin jo suunniteltu uusia havainnointeja.

Lisätietoa

Hankkeen tutkimustulokset on esitelty Astronomy & Astrophysics -lehden kirjeosiossa julkaistussa artikkelissa The spectroscopically confirmed huge cosmic structure at z = 0.55, Tanaka et al. 

Tutkimusryhmään kuuluvat Masayuki Tanaka (ESO), Alexis Finoguenov (Ekstraterrestrisen fysiikan Max Planck -instituutti , Garching, Saksa ja Marylandin yliopisto, Baltimore, Yhdysvallat), Tadayuki Kodama (Japanin Kansallinen tähtitieteellinen observatorio, Tokio, Japani), Yusei Koyama (Tokion yliopiston tähtitieteen laitos, Japani), Ben Maughan (H.H. Wills Physics Laboratory, Bristolin yliopisto, Iso-Britannia) ja Fumiaki Nakata (Subaru-teleskooppi, Japanin Kansallinen tähtitieteellinen observatorio).

ESO (European Southern Observatory, Euroopan eteläinen observatorio) on tähtitieteen keskeinen eurooppalainen hallitustenvälinen organisaatio. Se on tuottavuudella mitattuna maailman johtava tähtitieteellinen observatorio. Sen toimintaa tukee 14 maata: Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekki. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maassa sijaitsevien tutkimusvälineiden kehittämiseen, rakentamiseen ja toimintaan. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä tärkeitä tieteellisiä havaintoja. ESOlla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen ja kansainvälisen yhteistyön edistämisessä. ESOlla on Chilessä kolme huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESOlla on Paranalissa VLT-teleskooppi (Very Large Telescope). Se on maailman kehittynein näkyvän valon aallonpituuksia havainnoiva tähtitieteellinen observatorio. ESO on maailman suurimman tähtitieteen alan projektin, täysin uudenlaisen ALMA-teleskoopin, eurooppalainen yhteistyökumppani. ESO suunnittelee 42-metristä E-ELT-teleskooppia (European Extremely Large optical/near-infrared Telescope, eurooppalainen erittäin suuri optinen/lähi-infrapuna-alueen teleskooppi), josta tulee maailman suurin tähtitaivasta tarkkaileva silmä.

Linkit

Tieteellinen artikkelit: http://www.aanda.org/10.1051/0004-6361/200912929

Yhteystiedot

Masayuki Tanaka
ESO
Garching, Germany
Puh.: +49 89 3200 6498
Sähköposti: mtanaka@eso.org

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media