Lehdistötiedotteet 2018

2. heinäkuuta 2018: ESO:n VLT-teleskoopin planeettoja etsivä havaintolaite SPHERE on taltioinut ensimmäisen vahvistetun kuvan nuorta tähteä ympäröivässä tomukiekossa syntymässä olevasta planeetasta. Nuori planeetta kovertaa kulku-uraa hyvin nuorta tähteä PDS 70 ympäröivään varhaiseen kaasu- ja tomukiekkoon. Havaintoaineisto antaa ymmärtää, että planeetan kaasukehä on pilvinen.

27. kesäkuuta 2018: 'Oumuamua, ensimmäinen aurinkokunnasta löydetty tähtienvälinen kappale, liikkuu loitommas Auringosta odotettua nopeammin. Tämän poikkeavan käyttäytymisen havaitsi maailmanlaajuinen tähtitieteellinen yhteistyö, johon sisältyy ESO:n VLT-teleskooppi Chilessä. Uudet tulokset antavat ymmärtää, että 'Omuamua on mitä ilmeisimmin tähtienvälinen komeetta eikä asteroidi. Tulokset ilmestyvät julkaisusarjassa Nature.

21. kesäkuuta 2018: Chilessä sijaitsevaa ESO:n VLT-teleskoopin MUSE-havaintolaitetta sekä NASA:n ja ESA:n Hubble-avaruusteleskooppia käyttäneet tähtitieteilijät ovat suorittaneet Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian tähän mennessä tarkimman testin Linnunradan ulkopuolella. Läheinen galaksi ESO 325-G004 toimii vahvana gravitaatiolinssinä, vääristäen sen takana olevan etäisen galaksin valoa muodostaen Einsteinin renkaan keskustansa ympärille. Vertaamalla ESO 325-G004:n massaa sitä ympäröivään avaruuden kaareutumaan tähtitieteilijät huomasivat, että gravitaatio käyttäytyy näissä tähtitieteellisissä mittakaavoissa juuri yleisen suhteellisuusteorian ennustamalla tavalla. Tämä sulkee pois mahdottomina joitakin vaihtoehtoisia painovoimateorioita.

13. kesäkuuta 2018: Kaksi itsenäisesti työtä tehnyttä tähtitieteilijäryhmää on käyttänyt ALMA:a löytääkseen vakuuttavaa todistusaineistoa siitä, että vauvatähteä HD 163296 kiertää kolme nuorta planeettaa. Käyttäen uutta planeettojenetsimismenetelmää tähtitieteilijät tunnistivat kolme häiriötä nuorta tähteä ympäröivässä, kaasun täyttämässä kiekossa: tähän mennessä vahvin todiste siitä, että siellä on tähteä kiertävillä radoilla hiljattain muodostuneita planeettoja. Näitä pidetään ensimmäisinä ALMA:lla löydettyinä planeettoina.

4. kesäkuuta 2018: ALMA:a ja VLT:tä käyttäneet tähtitieteilijät ovat havainneet, että sekä varhaisen maailmankaikkeuden tähtiryöppygalaksit että läheisen galaksin tähtienmuodostusalue käsittävät paljon suuremman määrän massiivisia tähtiä kuin löydetään rauhallisista galakseista. Nämä löydökset haastavat tämänhetkiset ajatukset siitä kuinka galaksit kehittyivät muuttaen ymmärtämystämme kosmisesta tähtienmuodostushistoriasta ja alkuaineiden lisääntymisestä.

30. toukokuuta 2018: Kirkkaana noin 160 000 valovuoden etäisyydellä loistava Tarantellasumu on Linnunradan satelliittigalaksin, Suuren Magellanin pilven näyttävin piirre. Chilessä sijaitseva ESO:n Paranalin observatorion VST-teleskooppi on kuvannut tätä aluetta ja sen runsasta ympäristöä erittäin suurella tarkkuudella. Se paljastaa tähtijoukkojen, hohtavien kaasupilvien ja supernovaräjähdysten hajaantuvien jäännösten kosmisen maiseman. Tämä on tarkin kuva, joka on milloinkaan otettu koko tästä kentästä.

16. toukokuuta 2018: Tähtitieteilijät ovat käyttäneet ALMA-teleskoopin (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) ja ESO:n VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) määrittääkseen, että tähtienmuodostus hyvin etäisessä galaksissa MACS1149-JD1 alkoi odottamattoman varhaisessa vaiheessa, vain 250 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Tämä läytö edustaa myös kaikkein etäisintä happea, joka on milloinkaan havaittu maailmankaikkeudesta ja etäisintä galaksia, jota on havaittu ALMA:lla tai VLT:llä. Tulokset ilmestyvät julkaisusarjassa Nature 17. toukokuuta 2018.

9. toukokuuta 2018: Kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on käyttänyt ESO:n teleskooppeja tutkiakseen aurinkokunnan varhaisaikojen jäännettä. Ryhmä havaitsi, että epätavallinen Kuperin vyöhykkeen kohde 2004 EW95 on runsashiilinen asteroidi, ensimmäinen laatuaan aurinkokunnan kylmiltä ulkolaitamilta vahvistettu. Tämä outo kohde muodostui luultavimmin Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä ja on sittemmin sinkoutunut miljardeja kilometrejä alkusijoiltaan nykyiseen kotiinsa Kuiperin vyöhykkeessä.

27. huhtikuuta 2018: ESO Supernova -planetaario ja -vierailijakeskus avattiin virallisesti 26. huhtikuuta 2018 ja sen ovet ovat auki yleisölle huomenna 28. huhtikuuta. ESO:n päämajan yhteydessä, Garchingissa Saksassa sijaitseva keskus tarjoaa vierailijoille mukaansatempaavan kokemuksen tähtitiedettä yleisesti sekä erityisesti ESO:on liittyviä tieteellisiä tuloksia, projekteja ja teknologian läpimurtoja. Kaikki ESO Supernovan toiminnot ovat maksuttomia vuoden 2018 ajan. Ohjelmiin ja muihin tapahtumiin voi ilmoittautua verkossa.

25. huhtikuuta 2018: ALMA- ja APEX-teleskoopit ovat kurkistaneet syvälle avaruuteen — aikaan, jolloin maailmankaikkeus oli kymmenesosan nykyisestä iästään — ja todistaneet suunnattomien kosmisten kasaumien alkuja: nuorten tähtiryöppygalaksien lähestyviä törmäyksiä. Tähtitieteilijät olettivat, että näitä tapahtui noin kolme miljardia vuotta alkuräjähdyksen jälkeen, joten he olivat yllättyneitä, kun uudet havainnot paljastivat niitä tapahtuvan, kun maailmankaikkeus oli vain puolet tuosta iästä! Näiden muinaisten galaksijärjestelmien ajatellaan koostavan tunnetun maailmankaikkeuden massiivisimpia rakenteita: galaksijoukkoja.

11. huhtikuuta 2018: Uudet ESO:n VLT-teleskoopin SPHERE-havaintolaitteen kuvat ovat paljastaneet läheisiä nuoria tähtiä ympäröiviä tomukiekkoja paljon aikaisempaa yksityiskohtaisemmin. Ne esittävät outoa valikoimaa muotoja, kokoja ja rakenteita, mukaanlukien yhä muodostumassa olevien planeettojen todennäköisiä ilmiöitä.

5. huhtikuuta 2018: Chilessä sijaitsevan, ESO:n VLT-teleskoopin sekä muiden teleskooppien uudet kuvat paljastavat tähdistä ja hohtavista kaasupilvistä runsaan maiseman yhdessä lähimmistä naapurigalakseistamme, Pienessä Magellanin pilvessä. Kuvien ansiosta tähtitieteilijät ovat kyenneet tunnistamaan 2000 vuotta vanhan supernovaräjähdyksen jälkeensä jättämien kaasurihmojen joukkoon hautautuneen, välttelevän tähtiruumiin. MUSE-havaintolaitetta käytettiin vahvistamaan missä tämä välttelevä kohde piilottelee ja aikaisempi Chandra-röntgenobservatorion havaintoaineisto vahvisti sen luonteen eristyneenä neutronitähtenä.

7. maaliskuuta 2018: ALMA-teleskoopin ja muiden teleskooppien uutta havaintoaineistoa on käytetty muodostamaan tämä hämmästyttävä kuva, joka esittää Orionin sumun rihmojen verkostoa. Nämä piirteet näyttäytyvät tulisen punaisina tässä dramaattisessa kuvassa, mutta todellisuudessa ne ovat niin kylmiä, että tähtitieteilijöiden pitää käyttää ALMA:n kaltaisia teleskooppeja niiden havaitsemiseen.

5. maaliskuuta 2018: ESO:n VLTI:n (Very Large Telescope Interferometer) uusi MATISSE-havaintolaite on nyt tehnyt onnistuneesti ensimmäiset havaintonsa Paranalin observatoriolla Pohjois-Chilessä. MATISSE on maailman tehokkain keskipitkien infrapuna-aallonpituuksien interferometriahavaintolaite. Se käyttää suuren erotuskyvyn kuvantamista ja spektroskopiaa luodatakseen nuoria tähtiä ympäröiviä alueita, joissa muodostuu planeettoja, sekä galaksien keskustoissa olevia supermassiivisia mustia aukkoja ympäröiviä alueita. Ensimmäiset MATISSE-havainnot käyttivät VLTI:n aputeleskooppeja tutkiakseen joitakin yötaivaan kirkkaimpia tähtiä, mukaanlukien Sirius, Rigel ja Betelgeuse, ja osoittivat havaintolaitteen toimivan hyvin.

16. helmikuuta 2018: ESO-tähtitieteilijä Suzanna Randall on askeleen lähempänä unelmaansa tulla ensimmäiseksi saksalaiseksi naiseksi avaruudessa. Hänet on valittu Astronautin-aloitteen uudeksi koulutettavaksi. Aloite pyrkii kouluttamaan ensimmäisen saksalaisen naispuolisen astronautin ja lähettämään hänet tutkimusmatkalle kansainväliselle avaruusasemalle. Valinta julkistettiin tänään lehdistötilaisuudessa ESO:n päämajassa Garchingissa, Saksassa.

13. helmikuuta 2018: ESO:n, Chilessä sijaitsevan VLT-teleskoopin ESPRESSO-havaintolaitetta on ensimmäistä kertaa käytetty keräämään valoa kaikista neljästä 8.2-metrin yksikköteleskoopista. Yhdistämällä valo yksikköteleskoopeista tällä tavoin saa VLT:n maailman suurimmaksi optiseksi teleskoopiksi valonkeruualan mukaan laskettuna.

5. helmikuuta 2018: Uusi tutkimus on havainnut, että läheistä ultraviileää kääpiötähteä TRAPPIST-1 kiertävät seitsemän planeettaa koostuvat enimmäkseen kivestä ja joillakin saattaa olla mahdollisesti enemmän vettä kuin Maapallolla. Planeettojen nyt paljon aikaisempaa tarkemmin tunnetut tiheydet antavat ymmärtää, että joidenkin niistä massasta jopa 5 prosenttia saattaa olla vettä, mikä on noin 250 kertaa enemmän kuin Maan valtamerissä. Lähinnä emotähteään olevilla kuumemmilla planeetoilla on todennäköisemmin tiheä, höyryinen kaasukehä ja etäisemmillä luultavasti jäinen pinta. Koon, tiheyden ja tähdeltään saaman säteilyn puitteissa tähdestä laskien neljäs planeetta on eniten Maan kaltainen. Se vaikuttaa seitsemästä planeetasta kivisimmältä ja sillä on mahdollisesti nestemäistä vettä.

31. tammikuuta 2018: Kosmisen tomun tumma pilvi kiemurtelee tämän näyttävän laajakulmakuvan halki, uusien tähtien kirkkaan valon valaisemana. Tämä tiheä pilvi on tähtienmuodostusalue Lupus 3, jossa häikäisevän kuumat tähdet syntyvät kaasun ja tomun luhistuvista massoista. Tämä kuva muodostettiin käyttämällä VST-teleskoopin ja MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopin kuvia ja se on yksityiskohtaisin tähän mennessä tästä alueesta otettu kuva.

24. tammikuuta 2018: Uusi kansallinen laitteisto ESO:n La Sillan observatoriolla on onnistuneesti tehnyt ensivalohavaintonsa. ExTrA-teleskoopit etsivät ja tutkivat Maapallon kokoisia planeettoja, jotka kiertävät läheisiä punaisia kääpiötähtiä. ExTrA:n uuden suunnittelun avulla saadaan paljon aikaisempia etsintöjä parempi herkkyys. Tähtitieteilijöillä on nyt uusi tehokas työkalu auttamaan mahdollisesti elinkelpoisten maailmojen etsinnässä.

17. tammikuuta 2018: Chilessä sijaitsevaa ESO:n VLT-teleskoopin MUSE-havaintolaitetta käyttäneet tähtitieteilijät ovat löytäneet tähtijoukosta NGC 3201 tähden, joka käyttäytyy hyvin omituisesti. Se näyttää kiertävän näkymätöntä mustaa aukkoa, jonka massa on noin neljä Auringon massaa. Tämä on ensimmäinen tällainen passiivinen tähdenmassainen musta aukko, joka on löydetty pallomaisesta tähtijoukosta ja ensimmäinen, joka on löydetty suoraan havaitsemalla sen vetovoimavaikutuksia. Tämä tärkeä havainto vaikuttaa ymmärtämykseemme näiden tähtijoukkojen ja mustien aukkojen muodostumisesta sekä gravitaatioaaltotapahtumien alkuperästä.