Aaltoja ja simpukankuoria

Monimutkaisimpiin spiraalimaisiin serkkuihinsa verrattuna elliptiset galaksit ovat muodoiltaan pehmeämpiä ja utuisempia pilviä. Näillä galakseilla on epäterävät reunojen muodot ja kirkkaat keskusalueet, joita utuinen diffuusi valo ympäröi. Joskus ulkonäkö voi kuitenkin pettää. Ainakin 10% elliptisistä galakseista ulottuu kauemmas kosmokseen, kuin mitä voisi olettaa ja niissä näkyy useita erilaisia hienostuneita rakenteita, kuten erilaisia kiemuroita ja simpukankuoria. 

Kuvassa vasemmalla oleva galaksi on NGC 474, mikä sijaitsee noin 100 miljoonan valovuoden etäisyydellä Kalojen tähdistössä. Se on hämmästyttävän kaunis elliptinen galaksi, missä näkyy kuorimaisia rakenteita ja valtavia harjamaisia häntiä, sekä keskusalueella sisäkkäisiä kehiä. Itse asiassa koko galaksi ei edes mahdu tähän kuvaan. NGC 474:n hiussuortuvia muistuttavat ulko-osat väreilevät ja häipyvät taustalle savun tavalla ulottuen kauas galaksin keskusalueen ulkopuolelle.

Tähtitieteilijät eivät ole varmoja, miksi joillain galakseilla on tämän tyyppisiä rakenteita, mutta he uskovat niiden liittyvän gravitaatioon ja siihen miten lähigalaksit vuorovaikuttavat painovoimallaan toistensa kanssa. On mahdollista, että oikeanpuoleinen spiraaligalaksi NGC 470 on kiskonut sen suurempaa kaveriaan miljardien vuosien ajan aiheuttaen tiheysaaltoja, mitkä ovat muutaneet toisen galaksin rakennetta.

Tämä galaksi on kuvattu osana "ESO Cosmic Gems"-ohjelmaa, mikä on tieteen tiedoittamiseen keskittyvä ESO:n ohjelma, missä tuotetaan kuvia kiinnostavista, salaperäisistä ja visuaalisesti näyttävistä kohteista ESO:n teleskooppien avulla opetuksellisiin ja tieteen popularisaation tarpeisiin. Ohjelmassa käytetään sellaista teleskooppiaikaa, mitä ei voida käyttää tieteellisiin havaintoihin. Kaikkea kerättyä dataa voidaan myös käyttää tieteellisiin tarkoituksiin and se on vapaasti käytettävissä ESO:n tieteellisen arkiston kautta.