Kaunottaren muotokuva

Neitsyen tähdistön rinnusta vasten painautuu kaunis kosminen jalokivi – galaksi Messier 61. Kimalteleva spiraaligalaksin kiekko näkyy suoraan Maata kohti, sallien meille hengästyttävän näkymän sen rakenteeseen. Sen monimutkaisten spiraalihaarojen kaasua ja pölyä pilkuttavat miljardit tähdet. Tämä galaksi on vilkkaan toiminnan keskus suuren tähtienmuodostusnopeutensa takia ja kätkiessään ytimeensä sekä massiivisen tähtijoukon että supermassiivisen mustan aukon.

Messier 61 on suurimpia jäseniä Neitsyen galaksijoukossa, joka koostuu yli tuhannesta galaksista ja sijaitsee Neitsyen superjoukon keskellä, johon meidän Linnunratamme myös kuuluu. Tämä häikäisevä kaunotar havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 1779 ja se on pitänyt tähtitieteilijöiden huomion hallussaan siitä asti. Kuvassa näkyy kunnioitusta herättävä M61 koko komeudessaan, taustanaan pimeä, galaksien pilkuttama taivas, 50 miljoonan valovuoden etäisyydestä huolimatta.

Kuva otettiin osana ESO:n Kosmiset jalokivet -ohjelmaa (Cosmic Gems Programme), joka on aloite kuvien tuottamiseen kiinnostavista, kiehtovista tai visuaalisesti puoleensavetävistä kohteista koulutus- ja tiedotustarkoituksiin ESO:n teleskooppeja käyttäen. Ohjelma hyödyntää teleskooppien havaintoaikaa, jota ei voida käyttää tiedehavaintoihin. Sen varalta, että kerätty havaintoaineisto voisi tulevaisuudessa olla hyödyllistä tieteellisiin tarkoituksiin, havainnot tallennetaan ja annetaan tähtitieteilijöiden käyttöön ESO:n Tiedearkiston kautta.