Ilmoitukset

19. marraskuuta 2020: Vaikka ESO:n erittäin suuren teleskoopin (ELT) rakentaminen Chilen Atacaman autiomaassa on keskeytynyt COVID-19-pandemian vuoksi, hankkeessa edistytään merkittävästi muilla osa-alueilla. Viime kuukausina teleskoopin kupolin suunnittelu on saatu päätökseen (prosessissa, jota kutsutaan lopulliseksi suunnittelukatsaukseksi) ja kupolin eri osien valmistus on parhaillaan käynnissä. Kattava suunnittelukatsaus ratkaisi useita monimutkaisia ongelmia, jotka liittyvät maailman huippuluokan tiedelaitteen rakentamiseen tiukkojen tieteellisten vaatimusten alaisena ja toimiessaan Atacaman autiomaan äärimmäisessä ympäristössä. Insinöörien oli myös varmistettava, että operatiiviset vaatimukset täyttyvät, joihin kuuluvat esimerkiksi korkea luotettavuus, vähäinen huolto sekä maanjäristyksen ja kovan tuulen kestävyys. Viimeisimmät mallikuvat osoittavat, miltä kupu tulee näyttämään, ja kuinka hienovaraisia, mutta tärkeitä muutoksia tehtiin vanhempiin malleihin nähden. ELT-kupolin ja kaukoputken rakennetta koskeva sopimus tehtiin italialaisen ACe-konsortion (Cimolai, Ataldi) kanssa. Se kattaa kupolin ja kaukoputken rakenteen suunnittelun lisäksi valmistuksen, kuljetuksen, rakentamisen, paikan päällä tapahtuvan kokoonpanon ja toiminnan tarkastamisen. Yhtiö viimeistelee parhaillaan teleskoopin rakenteen suunnittelua, ja lopullisen suunnittelukatsauksen ennakoidaan tapahtuvan vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. ACe valmistaa myös kupolin keskeiset ...

17. marraskuuta 2020: ALMA:n arkistodatapalvelun kautta on nyt julkistettu paremmin käsitelty versio Venus-planeetan datoista, jotka on kerätty Chilessä sijaitsevalla Atacama Large millimetri/Submillimeter Array (ALMA), eli ALMA-radioteleskooppiverkostolla. ALMA:n, jossa ESO on yhteistyökumppani, avulla tehdyt havainnot sisarplaneetastamme tehtiin vuonna 2019 Cardiffin yliopistossa Isossa-Britanniassa toimivan Jane Greavesin johtaman tähtitieteilijäryhmän toimesta. Tutkimusryhmä käytti ALMA:n dataa vahvistaakseen, oliko harvinainen fosfiinimolekyyli peräisin Venuksen pilvistä sen jälkeen, kun tästä elementistä oli havaittu merkkejä Havaijissa sijaitsevan Itä-Aasian observatorion operoiman James Clerk Maxwell Telescope (JCMT) radioteleskoopin havainnoissa. Löytö kiinnitti kansainvälistä huomiota, koska fosfiini voisi toimia mahdollisena biomarkkerina. Se synnytti myös tervettä tieteellistä keskustelua, jonka seurauksena tutkimustiimit ympäri maailmaa analysoivat tehtyä tutkimusta ja siihen liittyviä tietoja. Selvitystyön tuloksena ALMA:n henkilökunta huomasi ALMA:n datoihin liittyvän ongelman. Venuksen havainnoissa ilmeni vääränlaista ”aaltoilua”, jolla voisi olla vaikutusta fosfiinihavaintoihin. Hyvin kirkkaista aurinkokunnan kohteista, kuten Venuksesta, saatujen heikkojen signaalien havaitseminen voi olla erityisen haastavaa, koska vaatimukset siitä, miten ALMA olisi asetettava tämäntyyppistä havainnointia varten, ovat erittäin tiukat. Lisäksi ...

6. marraskuuta 2020: ESO:n erittäin suuren teleskoopin (ELT) tärkeä osa, ensimmäinen prefokaalinen asema, tai lyhyesti PFS-A, on nyt suunnitteluvaiheensa lopussa. Tämän tärkeä vaiheen myötä ESO on allekirjoittanut sopimuksen espanjalaisen IDOM:in kanssa toisesta prefokaalisesta asemasta, eli PFS-B:stä. IDOMin suunnittelemat ja valmistamat kaksi ELT:n prefokaalista asemaa ovat suuria yli 9-metriä korkeita ja kumpikin sijaitsee omilla tukialustoillaan. Ne sijaitsevat teleskoopin pääosan vastakkaisilla puolilla. Toimiessaan teleskoopin viiden peilin järjestelmän ja sen instrumenttien välisellä rajapinnalla niillä on kolme eri tehtävää. Niillä ohjataan kaukoputken peilin kohdistusta (mukaan lukien teleskooppirakenteen tarkka suuntaus taivaalle), ja niillä varmistetaan, että segmentoitu pääpeili toimii yhtenä isona peilinä, sekä niiden kautta valon kulku ohjataan kaukoputken eri instrumenteille. Tähtien valon tarkkailu ja kaukoputken kohdistuksen tarkistaminen ELT on erittäin herkkä ympäristöolosuhteiden hyvin pienille muutoksille, jotka vaikuttavat peilien kohdistukseen ja heikentävät havaintoja. Kaukoputken liikkuessa painovoima voi siirtää peilit pois oikeasta muodosta. Lisäksi pienet lämpötilan muutokset aiheuttavat kaukoputken metallirakenteen vähittäistä laajenemista sadoilla mikrometreillä, mikä puolestaan muuttaa ELT-peilien asentoja. PFS-A ...

14. lokakuuta 2020: Uusin versio ESO:n neljännesvuosittain ilmestyvästä lehdestä, Messengeristä, on nyt saatavilla verkosta. Lue ESO:n uusimmat uutiset uusista instrumenteista viimeisiin tieteellisiin löytöihin. Tämän numeron kohokohtia ovat: Leibundgut, B. et al.: ESPRESSO Science Verification Lundgren, A. et al.: An Era Comes to an End: The Legacy of LABOCA at APEX Evans, C. et al.: The VLT-FLAMES Tarantula Survey Bayliss, D. et al.: NGTS — Uncovering New Worlds with Ultra-Precise Photometry Lataa Messenger PDF-muodossa tai käy Messenger verkkosivulla tilataksesi lehden ja saadaksesi ilmaisen painetun julkaisun. Tämä tuote on myös saatavilla ESOshopista. Painettu numero jaetaan, kun sen jakelu tulee mahdolliseksi.

23. syyskuuta 2020: Vuoden 2021 editio yhdestä suosituimmista tuotteistamme ESO-kalenterista on nyt saatavilla ja sen voi ostaa verkkokaupasta ESOshopista ja ESO Supernova planetaario & vierailijakeskuksesta. Kalenterin kansikuvassa on näyttävä tähtimaisema suhteellisen tuntemattomasta kohteesta eli Gum 15:sta, joka on tähtien peittämä tähtisumu. Kuvassa on myös yksi meitä lähimpänä olevista supernovajäänteistä, joka räjähti 11000-12300 vuotta sitten ja sijaitsee 800 valovuoden päässä kosmisesta kodistamme. Maaliskuussa Linnunradan kirkas vyö kaartaa ALMA-antennien yläpuolella Chajnantorin tasangolla. Yksi Maata lähimmistä tähtien lastentarhoista, Orionin sumu, on valittu heinäkuun kuvaksi ja massiivinen 3-tonninen Extremely Large Telescope eli ELT-kaukoputken apupeilin peiliaihio on syyskuun tähtenä. Joulukuussa katsoja tuntee ajavansa ylinopeutta kohti galaksimme keskustaa taitavan valokuvaustekniikan ansiosta, jota on sovellettu Linnunradan kuvaan. Nämä ovat vain muutama kalenterin kohokohta, ja me kutsumme sinut tutustumaan ESO-kalenterin 2021 yksittäisiin sivuihin täältä. Kalenterissa on yhteensä 14 sivua, ja se on saatavilla 9,50 eurolla ESOshopissa, mutta varasto on rajoitettu, joten älä viivyttele!

18. syyskuuta 2020: COVID-19-pandemian asettamat poikkeukselliset olosuhteet saivat ESO:n keskeyttämään tieteelliset operaatiot observatorioissaan maaliskuun lopulla. Olemme nyt iloisia voidessamme ilmoittaa, että Chilen Atacaman autiomaassa sijaitsevalla ESO:n Paranalin observatorilla rajoitetut tiedeoperaatiot on käynnistetty uudelleen tiukkojen terveys- ja turvallisuustoimenpiteiden mukaisesti. Arvioituaan huolellisesti pandemian kehittymistä ja siihen liittyviä logistisia, teknisiä ja turvallisuusrajoitteita ESO aloitti syyskuun alussa toimintansa Paranalissa, joka on ESO:n Very Large Telescope (VLT)-kaukoputken kotipaikka. Toimintojen käynnistäminen on ollut asteittaista, ja havainnot käynnistyvät uudelleen kahdella neljästä 8,2-metrisestä VLT-Unit Telescope (UTS) kaukoputkesta. Käytettävissä olevat kaksi instrumenttia ovat kaikkein käytetyin instrumenttimme FORS2 UT1 ja UVES, joka on korkean resoluution spektrografi UT2:lla. Vaikka tämä on tärkeä ja jännittävä askel, meneillään olevan COVID-19-pandemian vuoksi henkilökuntamme turvallisuus on edelleen ensiarvoisen tärkeää. Sen vuoksi on otettu käyttöön kattavia terveystoimenpiteitä sekä Paranaliin matkustaville, että sieltä tuleville ja siellä työskenteleville työntekijöille. Tähän sisältyy fyysisen etäisyyden pitäminen järjestämällä yhteiset tilat uudelleen, ja kasvomaskien käyttö silloin, kun fyysistä etäisyyttä ei voida pitää yllä. Lisäksi enintään ...

11. syyskuuta 2020: Royal Observatory Greenwich on julkaissut valtavan suositun maailmanlaajuisen valokuvauskilpailun tulokset. Jokavuotisen kilpailun tarkoituksena on löytää kaunein ja vaikuttavin näkymä kosmoksesta. Insight Astronomy Photography of the Year 2020 -kilpailun voittajat esitellään valtakunnallisen merimuseon Insight Investment Astronomy Photography of the Year -näyttelyssä, joka avautuu yleisölle 23. lokakuuta 2020. ESO liittyi kilpailuun vuonna 2016 lähettämällä kilpailuun tuomarin ja levittämällä tietoa kilpailusta omalle yhteisölleen. Ranskalainen valokuvaaja Nicolas Lefaudeux on päihittänyt tuhannet amatööri- ja ammattivalokuvaajat ympäri maailman voittamalla Royal Observatory Greenwichin 'Insight Investment Astronomy Photography of the Year 2020'-tittelin. Muiden luokkien voittajakuvia ja erikoispalkintoja keränneitä kuvia ovat henkeäsalpaava kuva 'Aurora Borealis above Hamn i Senja' Skalandissa Norjassa, jonka otti Nicholas Roemmelt (Saksa); Łukasz Sujkan (Puola) ottama kuva Kuun ja Jupiterin keskinäisestä asemasta, jota kolme Jupiterin kuuta ympäröi; huomiota herättävä valokuvaaja Rafael Schmallin (Unkari) ottama kuva 'Prison of Technology', jossa satelliittien radat näkyvät Maan ja Albireo-kaksoistähden välissä; ja parhaan tulokkaan tittelin voittaneen Bence Tothin upea kuva ...

3. syyskuuta 2020: Uusin versio ESO:n neljännesvuosittain ilmestyvästä lehdestä, Messengeristä, on nyt saatavilla verkosta. Lue ESO:n uusimmat uutiset uusista instrumenteista viimeisiin tieteellisiin löytöihin. Tämän numeron kohokohtia ovat: Cherenkov teleskooppien verkoston observatorio tulee täysi-ikäiseksi: Ferrini & Wild MOONS: Uusi usean kohteen spektrografi VLT:lle ja sen taivaankartoitustarpeisiin: Cirasuolo et al., Gonzalez et al., and Maiolino et al. ALPINE–ALMA [CII] taivaankartoitus: 'Exploring the Dark Side of Normal Galaxies at the End of Reionisation': Bethermin et al. Lataa Messenger PDF-muodossa tai käy Messenger verkkosivulla tilataksesi lehden ja saadaksesi ilmaisen painetun julkaisun. Tämä tuote on myös saatavilla ESOshopista. Painettu numero jaetaan, kun sen jakelu tulee mahdolliseksi. Varmista painetun ESO Messenger tilauksesi toimitus 15. lokakuuta 2020 mennessä (määräaikaa on jatkettu). Säilytä lehden kuoret ja Messengerin takasivulla on aiheesta vielä lisätietoja.

25. elokuuta 2020: Kansainvälinen asiantuntijaryhmä, ESO:n henkilökunta mukaan lukien, on laatinut uuden raportin, jossa selvitetään käytännön keinoja suurten satelliittikonstellaatioiden vaikutusten käsittelemiseksi tähtitieteeseen liittyen. Raportissa todetaan, että suuret kirkkaiden satelliittien konstellaatiot matalilla Maan kiertoradoilla muuttavat perustavanlaatuisesti maan pinnalta tehtävää optista ja infrapunatähtitiedettä ja ne voivat vaikuttaa tähtitaivaan tarkkailuun maailmanlaajuisesti. Selvityksessä esitellään toimenpidesuunnitelma, jonka avulla observatoriot ja satelliittioperaattorit voivat työskennellä yhdessä näiden vaikutusten vähentämiseksi. Mietinnössä esitetään kaksi keskeistä havaintoa. Ensinnäkin matalalla maata kiertävät satelliitit vaikuttavat suhteettomasti hämäräaikaan tehtäviin vaativien tiedeohjelmien havaintoihin, kuten maapalloa uhkaavien asteroidien etsimiseen tai satunnaisiin painovoima-aaltolähteiden näkyvän valon alueella havaittavien kohteiden etsimiseen. Alle 600 kilometriä kiertävillä satelliiteilla on rajallinen vaikutus tähtitieteellisiin havaintoihin yön pimeimpinä tunteina. Korkeammilla kiertoradoilla olevat satelliitit, kuten OneWebin suunnittelema 1200 km:n etäisyydellä oleva konstellaatio, voi näkyä kesäisin valaistuna koko yön ja suuren osan yöstä muina vuodenaikoina. Näillä satelliittien konstellaatioilla voi olla vakavia negatiivisia vaikutuksia moniin maailman johtavien optisten observatorioiden tutkimusohjelmiin. Riippuen niiden korkeudesta ja kirkkaudesta, satelliitit voisivat myös hankaloittaa ...

21. heinäkuuta 2020: ESO ja Porton yliopiston astrofysiikan keskus (CAUP) ovat iloisia voidessaan ilmoittaa, että suomalainen opiskelija Meri Teeriaho on ESO:n järjestämän kesän AstroCamp 2020-palkinnon voittaja. Leiri vastaanotti noin 50 hakemusta 12 maasta, joista suurin osa oli ESO:n jäsenmaista. ESO:n tukema 'summer AstroCamp' on tähtitieteen ja fysiikan opinto-ohjelma, jonka järjestää Porton yliopiston astrofysiikan keskus (CAUP). Leiri järjestetään 9.-23. elokuuta 2020. Tänä vuonna leiri järjestetään erityisissä olosuhteissa maailmanlaajuisen erityistilanteen vuoksi. Leirille osallistuu yhteensä kuusitoista opiskelijaa. Ulkomailla asuvat osallistuvat etänä ja Portugalissa asuvat osallistuvat leiriin henkilökohtaisesti Corno de Bico -suojelualueen ympäristökasvatuksen ja tulkinnan keskuksen erityisissä turvallisuusolosuhteissa, joista on sovittu yhdessä paikallisten terveysviranomaisten kanssa. Jos tilanne jossain vaiheessa muuttuu, niin leiri siirtyy pelkästään verkossa toteutettavaksi. Leirillä on yhteensä 10 tyttöä ja kuusi poikaa iältään 15-18-vuotiaita ja he tulevat Kroatiasta, Suomesta, Saksasta, Kreikasta, Unkarista, Portugalista ja Espanjasta. Koska leiri järjestetään erityisissä olosuhteissa, ESO tarjosi osallistumiskulujen sijaan palkinnon, joka koostuu kauniista tähtitiedekuvasta ja tähtitieteen kirjasta. Lisäksi kaikki osallistujat ...

15. heinäkuuta 2020: ESO aloittaa lauantaina 18. heinäkuuta viikoittaiset englanninkieliset virtuaaliset ohjatut kierrokset Paranalin ja La Sillan observatorioihin. Voit vierailla näissä kuuluisissa paikoissa lähtemättä kotoasi ja voit tutustua ESO:n teleskooppeihin Chilessä erityisten oppaidemme avulla. Kuten paikan päällä pidetttävät ESO:n yleisökierrokset myös nämä uudet virtuaalikokemukset ovat ilmaisia ja kaikille avoimia. Niillä vieraillaan tunnetuilla observatoriopaikoilla, kuten Paranalissa sijaitsevalla Very Large Telescope eli VLT-kaukoputkella, sekä La Sillan 3,6-metrisellä ESO-teleskooppilla. Vierailijat voivat myös nauttia opastetusta observatorioiden yläpuolella näkyvästä yötaivaskierroksesta ja päästä rajoitettuihin kulkupaikkoihin, kuten VLT:n interferometritunneleihin. Eso.org-sivuston ESO Virtual Tours-kiertueiden tavalla näitä vierailuja ohjaavat erikoistuneet oppaat ja kokemus on sama kuin itse kävelisit observatorioissa. Kierros kestää noin 30 minuuttia, ja se striimataan virallisella ESO Facebook-sivustolla ja ESO YouTube-kanavalla. Kaikki kiinnostuneet pääsevät mukaan tähän uuteen vierailijaohjelmaan ilman ennakkoilmoittautumista. Tarkempi tieto kierroksista ja niiden aikataulut julkaistaan viikoittain ESO:n sosiaalisessa mediassa Facebookissa ja Twitterissä hashtagilla #TourESO. Tämän viikon ohjelmassa on: ESO:n Paranalin observatorio: Lauantaina 18. heinäkuuta klo 15.00 CEST. Päästäksesi ...

6. heinäkuuta 2020: ESO rahoittaa ja hallinnoi vuosittaista apurahahakua, joka on kohdistettu tähtitieteen ja teknologiaan liittyvien tieteenalojen kehittämiseen Chilessä tukeakseen tieteellistä yhteistyötä isäntämaansa Chilen kanssa. Hallitus, joka koostuu ESO:n ja Chilen hallituksen edustajista ulkoasiainministeriön energia-, tiede- ja teknologia- ja innovaatiojaoston kautta sekä henkilöistä Chilen kansallisesta tutkimus- ja kehitysvirastosta ja Chilen tähtitieteellisestä seurasta, arvioi ja valitsee tästä rahastosta tuettavat ohjelmat, jotka kuuluvat seuraaville alueille: ESO:n apurahat Chilen akateemisten instituutioiden tähtitieteen tutkijatohtoriohjelmille. Rahoitus pidempiin tieteellisiin vierailuihin tutkijatohtoreille, tutkijoille tai muille korkeakoulujen työntekijöille, joiden kesto on enintään kolme kuukautta. Rahoitus tiedekuntien työtehtäviin enintään kahden vuoden jaksoille Chilen akateemisissa tutkimuslaitoksissa. Rahoitus, jolla tuetaan tähtitieteen opetusta ja levittämistä koskevien koulutusohjelmien kehittämistä ja toteuttamista Chilessä. Rahoitus kehitysohjelmien tukemiseen ja tähtitieteen teknologisten järjestelmien rakentamiseen. Tähtitieteen kehittämisen tukemiseen alueilla, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin neljään luokkaan. ESO:n ja Chilen hallituksen yhteinen komitea käsittelee kaikkia niitä ehdotuksia, jotka edistävät tähtitieteen kehittymistä Chilessä, ja myöntävät rahoitusta enintään noin 450 miljoonaan Chilen peson edestä ...

25. kesäkuuta 2020: Tähtitieteilijät käyttävät kaukoputkiaan kaukaisten planeettajärjestelmien tutkimiseen. He pyrkivät selvittämään niiden muodostumisen ja kehittymisen mysteereitä ja paljastamaan miten samanlaisia ne ovat oman aurinkokuntamme kanssa. Ajoittain tähtitieteilijät pystyvät kuitenkin tutkimaan näitä kaukaisia kohteita paljon lähempää, kun tähtienväliset matkaajat kulkevat aurinkokuntamme läpi. 1I/'Oumuamua ja 2I/Borisov nousivat otsikoihin ensimmäisinä aurinkokuntaamme saapuneina tähtienvälisinä kulkijoina. Teleskoopit ympäri maailmaa, ESO:n erittäin suuri teleskooppi Chilessä mukaan lukien, tutkivat näitä tähtienvälisiä vierailijoita ja pyrkivät selvittämään, mistä ne tulivat, ja mistä ne koostuivat. Tässä ESOcastissa käymme läpi joitakin niistä monista kysymyksistä, joita nämä tähtienväliset kävijät ovat herättäneet. Näitä ovat esimerkiksi: Mistä ne koostuvat? Miten ne muodostuivat? Ovatko ne samanlaisia kuin aurinkokuntamme komeetat ja asteroidit? Ja lopuksi, mitä niiden avulla voimme oppia muista planeettajärjestelmistä? Voit liittyä ESOcasteihin iTunessa tai vastaanottaa tulevia jaksoja YouTubessa. Myös useita muita ESOcast-jaksoja on saatavilla. Lue lisää miten voit nähdä ja tehdä tekstityksiä ESOcasteihin eri kielillä tai kääntää tämän videon YouTubessa.

18. kesäkuuta 2020: ESO:n vuosiraportti 2019 on nyt saatavilla. Siinä esitellään useita ESO:n vuoden aikana tapahtuneita toimintoja. Raportti sisältää esimerkiksi: ESO:n laitosten tekemän tutkimuksen huippukohtia sisältäen ensimmäisen kuvan supermassiivisen mustan aukon varjosta, uraauurtavien eksoplaneettojen tutkimuksien tuloksia, sekä raportti, miten asteroidien muotoja ja ominaisuuksia tutkitaan ennennäkemättömän yksityiskohtaisesti maasta käsin. Yhteenveto ESO:n eturintaman observatorioissa Chilessä toteutetuista toimista: Vuosi 2019 oli La Sillan observatoriolle aivan erityinen vuosi, jolloin sen käytön aloittamisesta oli kulunut 50 vuotta. Tämän vuosipäivän juhlallisuudet huipentuivat mahdollisuuteen todistaa observatoriossa näkyvä harvinainen täydellinen auringonpimennys. Viimeisimmät uutiset Atacama Large millimeter/Submillimeter Array eli ALMA-radioteleskooppiverkostosta ja ESO:n Extremely Large Telescope eli ELT-kaukoputkesta. Uutisia ESO:n henkilökunnasta ja infrastruktuurista sekä ESO:n vierailukomitean suosituksista. Raportti on nyt ladattavissa ilmaiseksi ja se tulee pian ostettavaksi ESOshopista.

5. kesäkuuta 2020: ESO:n Extremely Large Telescope eli ELT-kaukoputken tehokas kamera ja spektrografi METIS on läpäissyt suunnitelmien alustavan arvion, joka tehtiin ESO:n pääkonttorissa Garchingissa Saksassa. METIS (Mid-infrared ELT Imager and Spectrograph) tulee hyödyntämään täysimittaisesti kaukoputken jättimäistä pääpeiliä ja sen avulla tullaan tutkimaan useita eri kohteita aurinkokunnan kappaleista kaukaisiin aktiivisiin galakseihin. METIS soveltuu erittäin hyvin tähtien elinkaarien tutkimiseen, vasta syntyneistä tähdistä planeettoja muodostaviin kiekkoihin ja edelleen kaikkein vanhempiin tähtiin lähellä elinkaarensa loppua. ELT tulee olemaan maailman suurin optisen ja keski-infrapuna alueen teleskooppi, kun se aloittaa toimintansa tämän vuosikymmenen puolivälissä. Sen 39-metrin halkaisijan omaavalla pääpeilillä ja kehittyneellä adaptiivisen optiikan järjestelmällä sen resoluutio on kuusi kertaa parempi, kuin James Webb-avaruusteleskoopin resoluutio. METIS tulee hyödyntämään täysimääräisesti tätä huippukaukoputkea ja sen adaptiivista optiikkaa tutkiakseen eri kohteiden rakennetta ja koostumusta erittäin suurella tarkkuudella. METIS:in odotetaan antavan merkittävästi uutta tietoa esimerkiksi eksoplaneetoista, joiden tutkimus on yksi dynaamisimmista ja jännittävimmistä tähtitieteen aloista. Instrumentin avulla pystytään tutkimaan usean jättimäisen eksoplaneetan ilmakehän lämpötilaa, ...

27. toukokuuta 2020: ESO:n teleskooppien verkosto työskentelee Universumin suurimpien ja syvällisimpien ajankohtaisten mysteerien parissa samalla edistäen ymmärrystämme Kosmoksesta. Tämä siitä huolimatta, että jopa noin 95% Universumista pysyttelee havainnoilta piilossa. Mitä kauemmaksi me kurkoitamme ja mitä enemmän löydämme uusia asioita teleskooppien ja teknologian avulla, niin sitä enemmän arvostamme Universumia ja sitä hallitsevia säännönmukaisuuksia. Siitä huolimatta maailmankaikkeudessa on useita asioita, joita emme ymmärrä. Uusien havaintojen vertaaminen aikaisempiin teorioihin on tuonut esille outoja ja surrealistisia paradokseja todellisuuden luonteesta, siitä mistä Universumi on rakentunut, onko maailmankaikkeutemme vain yksi monista ja mitä aika itse asiassa oikein on? Tässä ESOcastissa tarkastelemme kymmentä kaikkein kiehtovinta paradoksia Universumista ja niistä kumpuavia kysymyksiä matkallamme maailmankaikkeuden ymmärtämiseen. Voit liittyä ESOcast:eihin iTunes:ssa tai tilata tulevat jaksot YouTube:ssa. Useita muitakin ESOcast-jaksoja on nähtävissä tämän linkin takana. Selvitä miten pystyt näkemään ja tekemään ESOcastien teksityksiä eri kielillä tai käännä tämä video YouTubessa.

11. toukokuuta 2020: Uusin versio ESO:n neljännesvuosittain ilmestyvästä lehdestä, The Messengeristä, on nyt saatavilla verkosta. Lue ESO:n uusimmat uutiset uusista instrumenteista viimeisiin tieteellisiin löytöihin. Tämän numeron kohokohtia ovat: 2018 vierailevan komitean raportti (Visiting Committee Report): H.-W. Rix SPHERE paljastaa suurimpien pääasteroidivyöhykkeen asteroidien todelliset kasvot: P. Vernazza et al. ASPECS-taivaankartoitus: M. Aravena et al. Lataa Messenger lehti PDF-muodossa tai mene 'The Messenger'-verkkosivustolle, jos haluat tilata lehden ja saada itsellesi ilmaisen paperikopion lehdestä. Tämä tuote on myös saatavilla ESOshopissa. Varmista ESO Messenger paperiversion tilaus 10. syyskuuta mennessä. Säilytä lehden kuori ja katso tarkemmat ohjeet Messenger lehden takaa.

24. huhtikuuta 2020: Sopimus Atacama Large Millimeter/submillimeter Array-teleskooppiin eli ALMA:aan asennettavien vastaanottimien valmistamiseksi on allekirjoitettu. ALMA, missä ESO on yhtenä kumppanina, havaitsee Universumia sähkömagneettisen säteilyn millimetri- ja alimillimetri aallonpituuksilla. Jokainen ALMA:n 66:sta antennista on varustettu useilla äärimmäisen herkillä radioaaltojen vastaanottimilla, joista jokainen on herkkä tietylle aallonpituusvälille. Uudet vastaanottimet nimeltään Band 2 vastaanotinkasetit 'Band 2 receiver cartridges' mahdollistavat ALMA:lle havaintojen tekemisen 2.6-4.5 mm aallonpituusvälillä. Band 2 prototyyppivastaanotinkasettien testaamisen jälkeen ohjausryhmä on nyt hyväksynyt tuotannon valmisteluvaiheen. Tämä koskee kuuden kasetin valmistusta ja määränpäätä kohti lopullista tuotetta, joita tulee lopulta yksi jokaiseen ALMA-antenniin. Tämä riippuu laitteiden toiminnan suoriutumisen arvioinnista ja sarjatuotannon mahdollisuuksista perustuen tuotannon esivaiheen vastaanotinkasetteihin. Näiden uusien vastaanotinkasettien avulla ALMA:sta tulee vieläkin monipuolisempi tutkimuslaite. Niiden avulla kylmästä tähtienvälisestä aineesta pystytään tekemään tärkeitä mittauksia. Tämä aine on harvaa aineen ja säteilyn sekoitusta, mitä on tähtien välissä sijaitsevassa avaruudessa. Band 2:n avulla ALMA pystyy myös tutkimaan useita eri kohteita, kuten planeettoja muodostavia kiekkomaisia alueita, sekä galakseja ja ...

9. huhtikuuta 2020: Yli 1000:lla julkaisullaan vuonna 2019 ESO säilyttää asemansa maailman tuotteliaimpana maanpäälisenä teleskooppina. Merkittävin osa näistä tutkimuksista on ESO:n Very Large Telescope eli VLT-teleskoopin ja VLT-interferometrin ansiota, jotka sijaitsevat ESO:n Paranalin observatoriolla Chilessä. Vuonna 2019 julkaistiin yhteensä 597 tieteellistä tutkimusta näistä tutkimusyksiköistä peräisin olevan datan avulla. Kaikkein tuotteliaimmat instrumentit olivat UVES, MUSE, ja X-shooter, joista jokainen oli osana yli 100:ssa tutkimuksessa. Muutamia esimerkkejä ESO:n lippulaivaobservatoriolta VLT:ltä vuonna 2019 tulleista keskeisistä tuloksista: Ensimmäisen Auringon kaltaisen tähden jäänteen ympäriltä löytyneen kaasujättiläisen havaitseminen. Ensimmäinen havainto neutronitähden sulautumisen yhteydessä syntyneestä raskaasta alkuaineesta. ESO:n muut teleskoopit Paranalilla eli VISTA (Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy) ja VST (VLT Survey Telescope) olivat julkaisuissa myös hyvin edustettuina. Vuonna 2019 VISTA:sta ja VST:stä peräisin olevaa dataa käytettiin 98:ssa ja 55:ssä tieteellisessä julkaisussa. Näihin kuuluu VISTA:n tutkimus, missä otettiin uusi kuva Suuresta Magellanin Pilvestä, jossa näkyy noin 10 miljoonaa yksittäistä tähteä. VST puolestaan auttoi Gaia:n radan määrittämisessä, jotta Linnunrata ...

31. maaliskuuta 2020: Hakemuksia ESO:n tukemaan Summer AstroCamp 2020-leirille voi lähettää 1.4 alkaen. AstroCamp on yliopiston tähtitieteen ja fysiikan alan ohjelma, jonka järjestäjänä on Centre for Astrophysics of the University of Porto (CAUP). Ohjelma pyrkii kannustamaan uteliaisuuteen ja kriittiseen ajatteluun. Leiri järjestetään 9.–23.8 2020 rauhallisessa ympäristössä kaukana kaupunkien stressistä. Ohjelma on suunnattu Euroopan Unionin maista tuleville lukio-oppilaille, jotka suorittavat viimeisiä kolmea vuottaan ennen yliopisto-opiskeluja, 42:sta eri maasta käsittäen kaikki ESO:n jäsenmaat, sekä Kanadan ja Yhdysvallat. Vuoden 2020 AstroCamp-leirin virallinen esittely tapahtui 22. helmikuuta. Esittelyvideo löytyy täältä. Eri lähtökohdista peräisin olevat oppilaat tapaavat toisensa ja osallistuvat kahdelle kurssille, jotka koostuvat päivittäisistä luennoista, tehtävistä ja loppukokeesta. Lisäksi kohokohtiin kuuluvat: Pimeän yötaivaan havainnointia omin silmin ja kaukoputkilla (mukaanlukien Perseidien meteorisuihku) Eri maissa työskentelevien tähtitieteilijöiden ja fyysikkojen kohtaamisia Skypen välityksellä Tietokoneprojekti, jossa työskennellään maailman parhaimmilta teleskoopeilta saadun havaintoaineiston kanssa Sosiaalisia aktiviteetteja, kuten patikointia, urheilua, sekä elokuvien ja dokumenttien katselua Hakemusaika Summer AstroCamp 2020-leirille on avoinna 1.–30.4 2020. ...