Ilmoitukset

29. lokakuuta 2021: Kaksikymmentä vuotta sitten ESO:n Chilessä sijaitsevan Paranalin observatorion Very Large Telescope eli VLT:n kahden 8,2-metrisen yksikköteleskoopin keräämä valo yhdistettiin ensimmäistä kertaa. Tapahtuma oli historiallinen hetki, jolloin nämä kaukoputket toimivat ensimmäistä kertaa todellisena interferometrinä, mikä merkitsi tähtitieteen uuden aikakauden alkua. Kun kahden UT:n valonsäteet yhdistettiin yöllä 29. lokakuuta 2001, VLTI ei ainoastaan aloittanut loistavaa toimintaansa, vaan se teki myös ensimmäiset tieteelliset tuloksensa. Se mittasi eteläisen tähtitaivaan tähden Achernarin koon, jonka todettiin olevan noin kymmenen kertaa Aurinkoamme suurempi. Tätä seurasi vielä kolme yötä tieteellisiä havaintoja, joiden aikana VLTI esitteli hienoa potentiaaliaan ja mittasi kymmenen tähteä lisää. Aivan erityisesti se teki ensimmäisen interferometrisen havainnon kiehtovasta Eta Carinaesta. VLTI:n konsepti oli osoitettu jo joitakin kuukausia aiemmin toimivaksi 17. maaliskuuta 2001. Sinä yönä toisesta tähdestä, kirkkaasta Siriuksesta, tuleva valo kerättiin kahdella pienellä teleskoopilla (nimeltään siderostaatit) ja yhdistettiin. Nämä rakennettiin erityisesti varhaisia VLTI:n testivaiheita varten. Siderostaattien ja myöhemmin UT:eiden keräämän valon yhdistäminen oli vasta interferometrin toiminnan ...

6. lokakuuta 2021: ESO:n tulevan Erittäin suuren teleskoopin (ELT) M4-peili on suurin koskaan rakennettu muotoaan muuttava peili. Se on saavuttanut kehityksessään tärkeän virstanpylvään, nyt kun kaikki kuusi peilin muodostavaa terälehden muotoista peilisegmenttiä ovat nyt valmistuneet. M4 on teleskoopin valonkulussa neljäs peili, joka voi muuttaa muotoaan nopeasti ja hyvin tarkasti. Se on keskeinen osa ELT:n adaptiivisen optiikan järjestelmää. Ilmakehä vääristää kaukaisista avaruuden kohteista tulevaa valoa, mikä aiheuttaa epätarkkoja kuvia. Näiden vääristymien korjaamiseksi ELT käyttää kehittyneitä adaptiivisen optiikan laitteistoja ja ohjelmistoja, joista osa on kehitetty erityisesti tätä kaukoputkea varten. Tähän kuuluvat tehokkaat laserit, jotka luovat keinotekoisia referenssitähtiä, kun kiinnostavan kohteen lähellä ei ole tarpeeksi kirkkaita tähtiä. Näiden keinotähtien avulla ilmakehän vääristymät voidaan mitata, joita tarkkaillaan nopeilla ja tarkoilla vääristymiä mittaavilla tunnistuskameroilla. Mittaukset välitetään sitten erittäin nopeille reaaliajassa laskeville tietokoneille, jotka laskevat tarvittavat M4:n muotokorjaukset. M4-osien valmistumisen lisäksi myös nämä järjestelmät ovat äskettäin saavuttaneet keskeisiä keheityksen virstanpylväitä. Adaptiivisen optiikan järjestelmänsä ansiosta ESO:n ELT tulee ottamaan tarkempia ...

1. lokakuuta 2021: Kymmenen vuotta sitten Atacama Large millimetre/Submillimetre Array (ALMA) avattiin virallisesti tähtitieteilijöille. ALMA on kansainvälinen observatorio, jossa ESO on mukana yhteistyökumppanina. Tapahtumaa juhlistettiin 3.10.2011 ensimmäisellä julkaistulla kuvalla toisiinsa törmäävistä Antennigalakseista, joka esitteli ALMAn havaintopotentiaalia ja oli alkuna tähtitieteen menestyksekkääseen vuosikymmeneen. Kun Chajnantorin tasangolla Pohjois-Chilessä 5000 metrin korkeudessa sijaitseva ALMA aloitti toimintansa ensimmäisen kerran tieteellisiä havaintoja varten, se toimi vain kolmanneksella 66 liikuteltavasta antennistaan. ALMA sai kuitenkin yli 900 havaintoaikahakemusta, joista noin 100 valittiin. Tämä osoitti, kuinka innoissaan tiedeyhteisö oli tästä uudesta havaintolaitteesta. Viime vuosikymmenen aikana ALMAn kysyntä on edelleen ollut suurta tähtitieteilijöiden joukossa ympäri maailmaa. Havaintoaikahakemusten määrä ylittää yhä paljon käytettävissä olevan ajan, ja monia mielenkiintoisia ja uusia hankkeita ehdotetaan vuosittain. ALMA-antennit levittäytyvät jopa 16 kilometrin etäisyyksille toisistaan, ja ne toimivat yhdessä yhtenä havaintolaitteena, joka havaitsee universumia millimetrin ja alimillimetrin sähkömagneettisen säteilyn aallonpituuksilla. Nämä aallonpituudet ovat likimäärin tuhat kertaa pitempiä kuin näkyvän valon aallonpituudet. Näitä pitkiä aallonpituuksia lähettävät jotkin avaruudessa olevat ...

8. syyskuuta 2021: Atacama Large millimetre/submillimetre Array eli ALMA havaintolaitteeseen asennetut uudet vastaanottimet ovat aloittaneet toimintansa. ESO on on ALMA:n yhteistyökumppani. Band 1 vastaanottimet keräävät radioaaltoja 6-8,5 mm aallonpituuksilla, joka on ALMA:n havaintoaallonpituuksien uusi ennätys. Uuden vastaanottimen avulla tähtitieteilijät voivat tarkkailla varhaista, kaukaista maailmankaikkeutta ja tutkia, miten planeetat muodostuivat paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Jotta kaukaisista kosmisista kohteista tulevaa säteilyä pystytään vastaanottamaan laajalla aallonpituuskaistalla, niin Chilessä Chajnantorin tasangolla sijaitsevat ALMA:n 66 antennia on varustettu tarkasti viritetyillä vastaanottimilla. Jokainen vastaanotintyyppi on herkkä tietyllä sähkömagneettisen spektrin alueella tai tietyille aallonpituuksille. Vielä vähän aikaa sitten suunnitelluista kymmenestä vastaanottimesta kahdeksan oli antenneihin asennettuna, jotka kattoivat havaintoikkunan 0,3-3,6 mm (kaistat 10-3) alueella. Band 1 vastaanottimien ansiosta ALMA kykenee tekemään havaintoja vielä pidemmillä valon aallonpituuksilla, joka avaa uuden havaintoikkunan maailmankaikkeuteen. Tutkijat toivovat pystyvänsä tutkimaan maailmankaikkeuden uudelleenionisaatioaikana esiintynyttä kaasua eli sitä aikakautta, jolloin ensimmäiset tähdet ja galaksit muodostuivat. Koska se pystyy havaitsemaan suurempia pölyhiukkasia kuin muilla ALMA-kaistoilla, band 1 sopii hyvin ...

31. elokuuta 2021: ESO:n teknologiaan perustuva kokeellinen tehokas laser selviytyi viime kuussa keskeisestä testistä, joka tehtiin Allgäuer Volkssternwarte Ottobeuren -observatoriossa Saksassa. Teollisuuden kanssa yhteistyössä kehitetyllä adaptiivisen optiikan laserilla on merkittäviä uusia ominaisuuksia nykyisiin järjestelmiin verrattuna. Se tulee olemaan osa CaNaPy Laser Guide Star Adaptive Optics -järjestelmää, joka asennetaan Euroopan avaruusjärjestön (ESA) optiselle maa-asemalle Teneriffalle Espanjaan osana ESO:n ja ESA:n tutkimus- ja kehitysyhteistyötä. Lähes kolme kertaa nykyisiä lasereita suurempi teho mahdollistaa myös laser-satelliittiviestinnän kehityksen sekä tuo merkittäviä parannuksia maanpäälisillä kaukoputkilla otettujen tähtitieteellisten kuvien tarkkuuteen. Tähtitieteen adaptiivisella optiikalla tarkoitetaan maanpäälisissä teleskoopeissa olevia järjestelmiä, jotka korjaavat Maan ilmakehän turbulenssin aiheuttamia kuvavääristymiä. Turbulenssi aiheuttaa maan pinnalta nähtynä tähtien ”tuikkimisen”. Kuvavääristymien poistamiseksi nämä järjestelmät vaativat tutkimuskohteen lähellä olevan kirkkaan referenssitähden. Koska näitä tähtiä ei aina ole sopivasti kohteiden lähellä, tähtitieteilijät käyttävät lasereita, jotka virittävät 90 kilometrin korkeudessa maapallon ilmakehässä olevia natriumatomeja. Näin tutkimusalueen lähelle saadaan luotua keinotekoisia tähtiä, joiden avulla ilmakehän turbulenssia voidaan kartoittaa ja korjata. Uusi kokeellinen ...

6. heinäkuuta 2021: Spektrometri nimeltään CONCERTO on hieno uusi instrumentti, ja se on onnistunut tekemään ensimmäiset havaintonsa. Se on ottanut testikuvat Kissantassunumusta ja Rapusumusta. ESO:n operoimaan Atacama Pathfinder Experiment (APEX) -havaintolaitteeseen asennettu laite auttaa tähtitieteilijöitä tutkimaan salaperäistä, muinaista kosmista aikakautta, jonka aikana ensimmäiset tähdet syttyivät. CONCERTO on lyhenne sanoista 'CarbON CII line in post-rEionisation and ReionisaTiOn epoch', ja se päätavoitteena on tutkia ensimmäisen sukupolven tähtiä. Tätä varten se havaitsee avaruuden kohteita, jotka muodostuivat 600-1,2 miljardin vuoden kuluessa alkuräjähdyksen jälkeen. Tämä aikakausi, joka tunnetaan kosmisena uudelleenionisaation aikakautena, on huonosti ymmärretty, mutta hyvin merkittävä kosmologian historiassa. Aikakausi merkitsee siirtymäaikaa ”pimeän ajan” (hyvin hämärä aika maailmankaikkeudessa, jolloin tähtiä ei vielä ollut muodostunut) ja näkemiemme kaukausimpien galaksien ajan välillä. CONCERTO kartoittaa myös kaukaisia galaksijoukkoja ja Linnunradassamme olevia tähtiä muodostavia alueita. CONCERTO havaitsee taivasta infrapuna- ja radioaaltojen välisillä taajuuksilla ja se havaitsee ionisoituneiden hiiliatomien lähettämää säteilyä. Se on yksi varhaisten kosmisten aikojen arvokkaimmista tähtien muodostumisen merkeistä. ”Uudelleenionisaation ajan ...

1. heinäkuuta 2021: ESO:n vuosikertomus 2020 on nyt saatavilla. Se esittelee yhteenvedon ESO:n monista vuoden aikana tehdyistä toiminnoista. Raportti pitää sisällään: COVID-19 pandemian vaikutus ESO:n toimintaan mukaanlukien turvatoimet ja sen vaikutus henkilökuntaan; Observatorioiden alasajo ”Safe State”-tilaan maaliskuussa ja syyskuussa alkanut toimintojen aloitus, joiden avulla Paranalin, APEXin ja La Sillan tiedetoiminnot pystyttiin aloittamaan uudelleen; Työn kuvaus, jota jatkettiin laboratorioissa tiukkojen turvallisuustoimenpiteiden mukaisesti mahdollistaen hankkeiden edistymisen sekä suunnittelun, ja ohjelmistokehityksen, datan keräämisen ja muut hankkeisiin liittyvät projektit; Erittäin suuren kaukoputken kehityksen edistyminen, Paranalin instrumentointiohjelman ja ALMA-kehityshankkeiden eteneminen sekä ESO:ssa että teollisuudessa; ESO:n keräämän datan tieteellinen hyödyntäminen oli edelleen runsasta vuoden aikana. Saatujen tulosten kohokohtana oli yleisen suhteellisuusteorian ennusteiden vahvistus koskien galaksimme keskipisteessä olevan supermassiivisen mustan aukon ympärillä olevan S2 tähden kiertoradan prekessiota. Tähän liittyen vuoden 2020 Nobelin fysiikan palkinto myönnettiin tämän mustan aukon löytämisestä Reinhard Genzelille (joka on työskennellyt ESO:n kanssa aiheen ympärillä jo yli 30 vuotta) ja Andrea Ghezelle (työstä, jossa W. M. Keckin ...

11. kesäkuuta 2021: ESO:n Erittäin suuren teleskoopin (ELT) rakennustöiden jatkamista valmistellaan parhaillaan Chilessä Cerro Armazonessa, sillä COVID-19-pandemia pakotti toimintojen sulkemisen vuoden 2020 puolivälissä. ELT:n osia koskeva valmistus- ja suunnittelutyö Euroopassa on kuitenkin edennyt tasaisesti. Tämän monimutkaisen ja kunnianhimoisen, modernin tähtitieteen mullistavan hankkeen kehitystä onkin seurattu tarkasti kuluneen vuoden aikana. ESO:n ELT:n odotetaan aloittavan ensimmäiset tieteelliset havainnot syyskuussa 2027, joka on noin puoli vuotta ”kaukoputken teknisen ensivalon” jälkeen. Kupolista ja päärakenteiden rakentamisesta vastaava italialainen ACE (Cimolai, Ataldi) on viime viikkojen aikana aloittanut valmistelut ESO:n ELT-toimintojen aloittamiseksi Chilen Atacaman autiomaassa maan viranomaisten asettamien terveys- ja turvallisuusrajoitusten mukaisesti. Näiden tärkeiden toimintojen aloittaminen Chilessä on mahdollistanut maailmanlaajuisen pandemian aiheuttaman vaikutuksen arvoinnin ELT-aikatauluun. Suurin osa hanketyöstä eri puolilla Eurooppaa jatkui haitallisesta ja muuttuvasta pandemiatilanteesta huolimatta vuoden 2020 alusta lähtien, mutta kaukoputken rakennusaikataulu on toistaiseksi kärsinyt noin puolentoista vuoden viiveestä. Valmistuttuaan ESO:n ELT on maailman suurin optinen kaukoputki, joka kerää enemmän valoa kuin kaikki nykyiset 8—10 metrin kokoluokan teleskoopit ...

1. kesäkuuta 2021: ESO allekirjoitti tänään sopimuksen kansainvälisen konsortion kanssa MAVISin rakentamisesta ja operoinnista. Se on ainutlaatuinen havaintoväline, joka asennetaan ESO:n Very Large Telescope (VLT) kaukoputkeen. MAVIS tuottaa jopa kolme kertaa terävämpiä kuvia kuin Hubble-avaruusteleskooppi. MAVIS tulee pureutumaan useisiin eri tutkimuskysymyksiin, esimerkiksi siihen, miten ensimmäiset tähdet muodostuivat 13 miljardia vuotta sitten, tai miten aurinkokunnan planeetoilla ja kuissa säätilat muuttuvat. ”MAVIS on tehokas havaintolaite, joka palvelee hyvin suurta määrää keskeisiä tiedehankkeita”, François Rigaut, Australian kansallisen yliopiston professori, joka johtaa MAVIS-konsortiota, kertoi. ”Tämä käsitttää havaintoja omasta aurinkokunnastamme sekä muiden tähtien ympärillä olevista planeetoista, tähtien muodostumisen fysiikasta kattaen Linnunradan ja jatkuen aina maailmankaikkeuden ensimmäisiin tähtijoukkoihin”. MAVIS on lyhenne sanoista Multi-conjugate-adaptive-optics-Assisted Visible Imager and Spectrograph. Se tulee tuottamaan nykyään toimivia avaruusteleskooppeja terävämpiä kuvia poistamalla maapallon ilmakehässä olevan turbulenssin aiheuttaman kuvan epätarkkuuden. Tätä varten instrumentti hyödyntää täysin VLT:n hienostunutta adaptiivisen optiikan yksikköä, jossa on tehokkaat laserohjaintähdet ja mukautuva peili, jonka muoto voi muuttua satoja kertoja sekunnissa korjaten ilmakehän ...

20. toukokuuta 2021: ESO:n observatoriot toimivat vuonna 2020 haastavissa olosuhteissa yllättävän COVID-19-pandemian vuoksi, ja sen seurauksena observatorioissa tehtäviä tieteellisiä havaintoja oli vähennettävä, ja jopa keskeytettävä muutamaksi kuukaudeksi. Vuosi 2020 oli kuitenkin edelleen erittäin tuottelias niiden tutkimusartikkelien lukumäärän osalta, jotka julkaistiin ESO-teleskooppeilla kerättyyn dataan perustuen. Tästä datasta suuri osa oli aikaisempina vuosina kerättyä. ESO-kirjaston äskettäin julkaistusta raportista käy ilmi, että 2020 on neljäs peräkkäinen vuosi, jolloin julkaistiin yli 1000 ESO-dataa hyödyntävää tieteellistä tutkimusta. Suurin osa näistä julkaisuista (yli 600) hyödynsi ESO:n huipputeleskoopin eli Very Large Telescope (VLT) kaukoputken ja VLT-interferometrin (VLTI) dataa. Huippulöytöjä olivat esimerkiksi ensimmäinen kuva usean planeetan järjestelmästä Auringon kaltaisen tähden ympärillä ja tähden ”tanssin” havainnot supermassiivisen mustan aukon ympärillä. Tutkimuksista 608 käytti VLT ja VLTI havaintoja, ja 336 (55%) käytti Multi Unit Spectroscopic Explorer (MUSE), Ultraviolet-Visual Echelle Spectrograph (UVES) tai X-shooter spektrografin dataa. Nämä olivat kolme tuotteliainta VLT-instrumenttia vuonna 2020, kuten oli myös vuonna 2019. ESO:n Paranal Observatoriossa Pohjois-Chilessä sijaitsevien taivaan ...

31. maaliskuuta 2021: Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on liittynyt kumppaniksi viime viikolla käynnistettyyn uuteen hankkeeseen, joka muodostaa Euroopan suurimman maanpäälisen tähtitieteen verkoston nimeltään Opticon-radionet Pilot (ORP). Verkosto edistää 37:n Euroopan, Australian ja Etelä-Afrikan instituution yhteistyötä ESO mukaan lukien. ORP:ssä ESO edistää tiedonsiirtoa järjestämällä Euroopan tähtitieteen yhteisölle laajan valikoiman koulutusohjelmia, joihin kuuluuvat havaintokoulut eri Euroopan observatorioissa sekä arkistointi-, instrumentointi- ja hakemuskirjoitustyöpajoja. Pitkällä aikavälillä ESO auttaa ORP:tä kehittämään strategioita, joilla edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia edistäviä toimintatapoja tähtitieteen yhteisössä. ORP yhdistää Euroopan unionin myöntämällä Horisontti 2020 -tutkimus- ja innovointiohjelman 15 miljoonan euron rahoituksella kaksi nykyistä tähtitieteen verkostoa (Opticon ja RadioNet). Se kerää yhteen useita eri teleskooppeja ja niiden verkostoja eri puolilta maailmaa, sekä se mahdollistaa eurooppalaisille tähtitieteilijöille pääsyn laajaan instrumenttivalikoimaan. Verkosto järjestää myös koulutusta uransa alkuvaiheessa oleville tähtitieteilijöille. ESO:n osuus rahoituksesta kohdistuu Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA) ja Very Large Telescope Interferometer (VLTI) observatorioiden tuki-infrastruktuureihin, joiden avulla tähtitieteilijät voivat hyödyntää käyttäjille kohdistettuja tukipalveluja ALMA:n aluekeskusverkostossa (ALMA Regional ...

2. maaliskuuta 2021: ESO:n viimeisin Messenger-lehden numero nyt luettavissa verkossa. Tämä numero on erityisesti keskittynyt ESO:n Erittäin suuren teleskoopin (ELT) instrumentointiohjelmalle. Instrumenttien valitseminen mille tahansa kaukoputkelle on suunnittelutyön ratkaiseva askel, jolla varmistetaan se, että kaukoputki pystyy palvelemaan tähtitieteen yhteisöä ja sen avulla voidaan toteuttaa niitä tieteellisiä hankkeita, joita varten teleskooppi on suunniteltu. ESO on tehnyt yhteistyötä tähtitieteilijöiden ja instrumenttien rakentajien kanssa laatiakseen suunnitelman, jonka mukaan ELT:lle suunnitellut instrumentit rakennetaan ja toimitetaan observatorioon. Tämä Messenger-lehden numero tarjoaa tilannekatsauksen ELT:n instrumentointiohjelmaan. Tämän erikoisnumeron kohokohtiin kuuluvat: ESO:n Erittäin suuren teleskoopin (Extremely Large Telescope) instrumentointi SUPER — "AGN feedback"-mekanismi universumin varhaisessa vaiheessa Tarantula-sumun nuorimpien ja masiivisempien tähtien kartoitus MUSE-NFM:llä Lataa Messenger PDF-muodossa tai mene Messenger-verkkosivulle, jossa voit kirjautua ja tilata itsellesi ilmaisen painetun lehden. Tämä tuote on myös saatavissa ESOshopista.

1. helmikuuta 2021: Toiminnan aloittamisesta lähtien vuodesta 2006 ESO:n Very Large Telescope kaukoputken eli VLT:n korkean resoluution infrapuna-CRIRES-spektrografi on tehnyt useita jännittäviä tieteellisiä löytöjä. Nyt toimintansa on aloittanut uusi ja parempi CRIRES+, joka jatkaa edeltäjänsä työtä ja etsii tähtien ympäriltä Supermaapalloiksi kutsuttuja eksoplaneettoja, jotka ovat elämänvyöhykkeellä. CRIRES+ on instrumentti, joka on rakennettu ESO:n ja eurooppalaisten instituuttien yhteistyönä. Instrumentti etsii taivaalta Supermaapalloja, jotka sijaitsevat hyvin erilaisilla kiertoiradoilla läheisten pienimassaisten tähtien elämänvyöhykkeillä. Alueet ovat sellaisia, joiden sisällä tutkijat uskovat planeetan pystyvän tukemaan elämää. Tämäntyyppisiä planeettoja on vaikea havaita niiden suhteellisen alhaisten massojen vuoksi. CRIRES+:n avulla tutkijat voivat paremmin etsiä näitä Supermaapalloja, sillä he pystyvät tutkimaan yhä useampia tähtinaapureitamme. CRIRES+:n muita tieteellisiä tavoitteita ovat ylikulkueksoplaneettojen kaasukehien tutkiminen, sekä tähtien magneettikenttien alkuperän ja kehityksen tutkiminen. Instrumentin asennus ESO:n Paranal Observatoriossa Chilessä sijaitsevaan VLT-kaukoputkeen saatiin päätökseen viime vuoden helmikuun lopulla, ja toimintojen odotettiin alkavan pian sen jälkeen. COVID-19-pandemia kuitenkin viivytti ensimmäisiä testihavaintoja, jotka ajoitettiin etänä tehtäviksi ESO:n pääkonttorista ...

22. tammikuuta 2021: Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on Euroopan tutkimuksen, innovoinnin ja yhteistyön malliesimerkki, jolla on laaja-alainen ja merkittävä vaikutus koko yhteiskuntaan. Uudessa “ESO:n yhteiskuntahyödyt”- julkaisussa tarkastellaan ESO:n merkittävyyttä omille jäsenvaltioilleen viidellä eri alalla: tieteessä ja tekniikassa, taloudessa ja innovoinnissa, lahjakkuuksien kehittämisessä, koulutuksessa ja tiedotuksessa sekä kansainvälisessä yhteistyössä ja politiikassa. Tieteen ja tekniikan alalla ESO ja sen kaukoputket ovat olleet hyvin merkittävässä asemassa useissa uraauurtavissa löydöissä. Esimerkiksi vuonna 2020 myönnettiin fysiikan Nobel-palkinto ESO:n teleskooppeilla tehdystä Linnunradan mustan aukon tutkimuksesta. ESO mahdollistaa tämänkaltaiset löydöt rakentamalla ja operoimalla maailman merkittävimpiä observatorioita, jotka siirtävät tekniikan rajoituksia kauemmas. ESO:n mahdollistamat innovaatiot ulottuvat myös organisaation toiminnan ulkopuolelle. Esimerkiksi MUSE:ssa, eli ESO:n Very Large Telescope kaukoputken instrumentissa käytössä olevia tekniikoita sovelletaan lääketieteen ja syöpädiagnostiikan käyttöön. Tämän lisäksi ESO tuo taloudellista hyötyä yhteiskunnalle. Vuonna 2019 ESO:n budjetista 60 prosenttia investoitiin teleskooppien ja instrumenttien suunnitteluun ja rakentamiseen. Yli 90 prosenttia siitä investoitiin jäsenvaltioiden teollisuuden ja tutkimuslaitosten johtamiin korkean teknologian innovaatioihin. ESO:lla ...

14. tammikuuta 2021: ESO on avannut uuden verkkosivuston, joka sisältää runsaasti tietoa Erittäin suuresta kaukoputkesta (Extremely Large Telescope, ELT). Kaukoputki on ESO:n tuleva observatorio, joka tutkii universumia Chilen Atacaman autiomaasta käsin. Verkkosivu on rakennettu eri kohderyhmät silmällä pitäen. Se soveltuu niin suurelle yleisölle, kuin tähtitieteen asiantuntijoillekin. Verkkosivun avulla yleisö voi tarkastella uutta kaukoputkea, sen instrumentteja, ja miten se tulee lisäämään tietoamme kosmoksesta. Sivustolla esitellään tärkeimpiä tieteellisiä kysymyksiä, joihin tähtitieteilijät toivovat ELT:n vastaavan. Sivuja täydentävät kaukoputken, sitä ympäröivän rakenteen ja erilaisten instrumenttien, sekä peilien vaikuttavat visualisoinnit. Siellä on myös mielenkiintoisia faktoja ELT:stä, joka tulee olemaan maailman suurin näkyvän- ja infrapuna-alueen teleskooppi 39-metrisellä pääpeilillään. Sivuilta löytyy myös tämän kunnianhimoisen ja haastavan kaukoputken historiaa, sekä aikajana, jossa on joitakin hankkeen tärkeimpiä virstanpylväitä. Tämä on toinen jännittävä kehitysaskel ELT:n historiassa, jonka on määrä aloittaa toimintansa myöhemmin tällä vuosikymmenellä. Uusi sivusto on erinomainen lähtökohta, jos haluaa pysyä ajan tasalla tulevista kaukoputkea koskevista uutisista ja oppia lisää tieteestä, teknologiasta ...

16. joulukuuta 2020: Perjantaina 11. joulukuuta ESO:n pääjohtaja Xavier Barcons sai Bernardo O'Higginsin suurristin kunniamerkin tilaisuudessa, jonka puheenjohtajana toimi Chilen alivaltiosihteeri Carolina Valdivia. Bernardo O'Higgins kunniamerkki on Chilen valtion tunnustus ulkomaisten kansalaisten erinomaisesta työstä taiteen, tieteen, koulutuksen, teollisuuden, kaupan tai humanitaarisen tai sosiaalisen yhteistyön aloilla. Barcons sai palkinnon ulkoministeriössä järjestetyn seremonian aikana, ja palkinnon perusteena olivat uusien toimintatapojen luominen, joilla syvennetään Chilen ja ESO:n välistä yhteistyötä. ”Haluan ulkoasiainministeriön puolesta kiittää vilpittömästi yhteistyöstänne ja avustanne uuden tähtitieteellisen paradigman luomisessa ja edistämisessä maassamme. Tämä uusi toimintatapa perustuu alueelliseen, oikeudenmukaiseen, osallistavaan ja kansalaislähtöiseen lähestymistapaan. Tähän kuuluvat huippuluokan yhteistyösopimukset, joiden kautta Chile ja sen kansallinen tutkimus- ja kehitysvirasto sekä ESO voivat yhtä lailla edistää kansalaistemme tieteellistä ja teknologista työtä maailmanlaajuisesti”, Valdivia sanoi juhlaseremonian aikana. ESO:n pääjohtaja vastaanotti palkinnon koko järjestön puolesta. ”Pian sen jälkeen, kun aloitin ESO:n pääjohtajan virassa, lähdimme tälle yhteiselle matkalle kohti uusia ja kunnianhimoisempia toimintatapoja edistäen todellista yhteistyötä, joka auttaa rakentamaan tietoyhteiskuntaa ja neljättä ...

8. joulukuuta 2020: Linda Tacconi on vanhempi tähtitieteilijä Max Planck Institute for Extraterrestrial Physics (MPE) instituutista Garchingista Saksasta ja hänet on valittu ESO:n tärkeimmän hallintoelimen eli neuvoston seuraavaksi puheenjohtajaksi. ”Minulle on kunnia tulla valituksi ESO-neuvoston puheenjohtajaksi”, Tacconi sanoi. "Tulevat vuodet ovat organisaatiolle erittäin jännittävää aikaa, kun ESO:n Erittäin suuren kaukoputken valmistuminen lähestyy ja nykyiset tutkimusyksiköt, kuten ESO:n Very Large Telescope, jatkavat tähtitieteellisen tutkimuksen kärjessä. ESO:n observatoriot toimivat keskenään yhdessä ja niiden avulla edistetään tietoamme maailmankaikkeudesta ja vahvistetaan ESO:n asemaa johtavana Maan pinnalta tehtävän tähtitieteen tutkimuksen toimijana. Odotan innolla, että pääsen jakamaan nämä kokemukset ja työskentelemään neuvoston kanssa tukeakseni ESO:a tämän johtoaseman säilyttämisessä.” Tacconi väitteli tohtoriksi Yhdysvaltain Massachusettsin yliopistossa vuonna 1988. Myöhemmin hän työskenteli Netherlands Foundation for Research in Astronomy -säätiössä Dwingeloossa ennen kuin aloitti uransa MPE:ssä vuonna 1991. Vuonna 2012 hän sai Lancelot M. Berkeley New York Community Trust Prize tunnustuksen hänen panoksistaan tähtitieteen alalla. Palkinnossa korostettiin erityisesti hänen työtään kylmän kaasun osuudesta ...

4. joulukuuta 2020: Erittäin suuri teleskooppi (ELT) on ESO:n uusi lippulaivateleskooppi, joka on rakennettu vastaamaan maailmankaikkeuttamme koskeviin kaikkein suurimpiin kysymyksiin. Rakennushanke on nyt saanut 10 prosentin lisäyksen budjettiinsa. Organisaation tärkeimmän hallintoelimen ESO-neuvoston hyväksymä rahoitusvahvistus nostaa hankkeen kokonaiskustannukset 1,3 miljardiin euroon. Cerro Armazonesille ESO:n Paranal observatorion lähelle Pohjois-Chileen pystytetty 39-metrinen teleskooppi aloittaa toimintansa myöhemmin tällä vuosikymmenellä. ”Neuvoston päätös tarkoittaa, että ESO:lla on riittävästi varoja kunnianhimoisen ja äärimmäisen tehokkaan tiedekoneen rakentamiselle, joka on täysin integroitu ESO:n Paranalin observatorioon, ja se täyttää tähtitieteen yhteisön pidemmän aikavälin toiveet”, ESO:n pääjohtaja Xavier Barcons sanoi. Kaiken kaikkiaan 80 prosenttia ELT:n budjetista on kiinnitetty ESO:n jäsenvaltioiden ja Chilen teollisuuden kanssa tehtäviin sopimuksiin. Lisärahoitus vahvistaa rakenteilla olevan teleskoopin tieteellisiä valmiuksia ja saadaan ne vastaamaan neuvoston vuonna 2012 hyväksymässä alkuperäisessä ELT-ohjelmassa esitettyjä vaatimuksia. Kaksi vuotta hyväksymisen jälkeen ESO-neuvosto näytti vihreää valoa ELT:n rakentamiselle, mutta määräsi samalla, että se olisi toteutettava kahdessa vaiheessa. Rahoitus oli alussa varattu ainoastaan täysin toimivaan mutta vähemmän tehokkaaseen ...

3. joulukuuta 2020: Vahvistaakseen yhteistyötään Chilen kanssa ESO ylläpitää ja hallinnoi vuosittain rahastoa, joka tukee tieteen tutkimuksen, teknologian ja tähtitieteen koulutuksen kehittämishankkeita. ESO—Chile 2020 yhteiskomitea on nyt valinnut 15 hanketta, jotka täyttävät hakukriteerit, ja niihin on myönnetty rahoitusta yhteensä 460 miljoonan Chilen peson edestä (noin 500000 euroa). Varoista tuetaan Chilen akateemisten instituutioiden tähtitieteen tutkijatohtoreita, tutkijavierailuja, tiedekuntien tehtäviä, tähtitieteen teknisten järjestelmien rakentamista sekä tähtitieteen opetuksen ja siitä tiedottamisen koulutusohjelmia. Vuonna 1996 perustettu ESO—Chile yhteiskomitea kokoaa yhteen ESO:n ja Chilen hallitusten edustajat ulkoasiainministeriön (MINREL) energia-, tiede- ja teknologia- ja innovaatio-osastojen (DECYTI) kautta sekä Chilen kansallisen tutkimus- ja kehitysviraston (ANID) ja Chilen tähtitieteellisen seuran (SOCHIAS) toimintojen kautta. ESO—Chile yhteiskomitea on säännöllisesti edistänyt tähtitieteen ja siihen liittyvien teknologisten tieteenalojen kehittämistä kilpailukykyisten rahoitusten avulla. Komitea arvioi vuosittain useita ehdotuksia, joita myönnetään sekä julkisille että yksityisille akateemisille laitoksille, että niihin liittyville laitoksille koko Chilen alueella. Vuonna 2020 myönnetyt rahoitukset ovat seuraavat: Hakemuksen nimi Päätutkija Instituutio Extragalactic astronomy in Valparaíso: ...

24. marraskuuta 2020: ESO:n erittäin suuren teleskoopin (ELT) M1-pääpeili on askeleen lähempänä valmistumista, kun sen reunasensorit ovat saamassa lopullisen muotonsa ja sen asemoinnin aktuaattorit ovat myös lähestymässä tätä tärkeää vaihetta. Anturit ja aktuaattorit ovat ratkaisevia 39-metrisen jättipeilin optisen laadun ja toimivuuden kannalta. ELT:n on tarkoitus aloittaa toimintansa myöhemmin tällä vuosikymmenellä Chilen Atacaman autiomaassa. ELT:n M1-pääpeili koostuu 798:sta kuusikulmaisesta segmentistä, jotka on valmistettu ohuesta lasikeraamisesta materiaalista. Peilin optisen toimivuuden varmistamiseksi eri segmenttien on toimittava yhdessä peilin muodon säilyttämiseksi kaukoputken asennosta ja ulkoisista olosuhteista, kuten lämpötilasta, paineesta ja tuulesta huolimatta. Liikuteltavat peilin tuet ja anturit, eli M1:n asentoaktuaattorit ja reunasensorit mahdollistavat jokaisen peilisegmentin liikkumisen itsenäisesti nanometrin (1 millimetrin miljoonasosa) tarkkuudella. Ne ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta kaukoputken koko potentiaali pystytään hyödyntämään. M1-asentoaktuaattorit Jokaisen 798:n peilisegmentin alapuolella oleva M1-segmentin tukirakenne liittää jokaisen peilin pääpeilin tukirakenteeseen. Ensimmäiset VDL ETG Projects BV:n valmistamat M1 segmentin tukirakenteet testattiin tarkasti Alankomaissa, ja toimitettiin äskettäin Safran Reoscille Poitiersiiin Ranskaan, jossa peilisegmentit kiilloitetaan ...