Ilmoitukset

16. syyskuuta 2016: Vuoden 2016 oivaltavan tähtikuvaajan palkinnot julkistettiin palkintoseremoniassa Royal Observatory Greenwichissä 15. syyskuuta 2016. Voittajakuvat ovat näytteillä observatorion Astronomy Centerissä 17. syyskuuta 2016 lähtien 28. kesäkuuta 2017 saakka. ESO liittyi vuoden 2016 kilpailuun kumppanina antamalla tuomarin koulutus- ja julkisen tiedotusosaston joukosta (ePOD). Koko "vuoden oivaltava tähtikuvaaja"-kilpailun voittaja on kiinalainen valokuvaaja Yu Jun, joka saa £10000 palkinnon. Hänen voittajakuvansa esittää Baily’s Beads –ilmiötä 9. maaliskuuta 2016 tapahtuneessa vain muutaman minuutin kestäneessä täydellisessä auringonpimennyksessä Indonesian Luwukissa. Kaikkien kategorioiden voittajat ovat: Aurinko Yu Jun (Kiina): Baily’s Beads (voittaja ja koko kilpailun voittaja) Catalin Beldea ja Alson Wong (Romania; Yhdysvallat): Sun Flower Corona (toinen) Gabriel Octavian Corban (Romania): Huge Filaprom (kunniamaininnan saanut) Revontulet György Soponyai (Unkari): Twilight Aurora (voittaja) Kolbein Svensson (Norja): Black and White Aurora (toinen) Bernt Olsen (Norja): Corona (kunniamaininnan saanut) Galaksit Nicolas Outters (Ranska): M94: Deep Space Halo (voittaja) Ignacio Diaz Bobillo (Argentiina): Towards the Small Magellanic Cloud (toinen) Rolf Wahl Olsen ...

13. syyskuuta 2016: Ilmaisen "Science in School"-lehden viimeisin numero on nyt saatavilla verkossa ja painettuna. Tämä tieteen opettajille suunnattu eurooppalainen lehti sisältää inspiroivia artikkeleita, hauskoja pelejä ja käytännön opiskelijatöitä jokaisessa numerossa. Sen tavoitteena on tieteen opettamisen edistäminen rohkaisemalla opettajia, tutkijoita ja kaikkia muita tulemaan mukaan Euroopan tiedekasvatuksen pariin. Tämän numero huippukohtia ovat: "galaksit: synty ja kehitys", "itsekorjautuvat lentokoneen siivet: unelma vai mahdollisuus?", "mistä tähdet on tehty?" ja "vulkaanisen purkauksen räjähdyksen mittaaminen". "Science in School"-lehden julkaisee EIROforum, mikä on kahdeksan Euroopan maan tieteellisten tutkimusorganisaatioiden yhteenliittymä, missä ESO on mukana yhtenä jäsenenä. Lehti käsittelee useiden eri aineiden tieteen opettamista Euroopan eri puolilla korostaen parasta opetusta ja tutkimuksen terävintä kärkeä. Lehden useita artikkeleita, joista on käännöksiä eri kielille, löytyy verkosta. Jos haluat ilmoittautua vapaaehtoiseksi kääntämään Science in School artikkeleita omalle kielellesi verkkojulkaisuun, niin katso ohjeet Science in School verkkosivulta.

12. syyskuuta 2016: ESO:n henkilökunnan seitsemän jäsentä ovat niiden yksilöiden joukossa, jotka saivat kolmannen palkinnon arvostetuista "Berthold Leibinger Innovationspreis"-palkinnoista. Palkinnon vastaanottaneessa ryhmässä on ESO:n lisäksi jäseniä Toptica ja MPB Communications yrityksistä. Nämä tutkijat ja kehittäjät ovat työskennelleet yhdessä ESO:n VLT-kaukoputkien laser laitteiston "Laser Source of the Four Laser Guide Star Facility (4LGSF)" kehityksessä. Laser teknologian tärkeä osa kehitettiin ESO:ssa ja sitä jatkokehitettiin myöhemmin Toptica:ssa ja MPB:ssä. "Berthold Leibinger Stiftung"-säätiön yhtenä tavoitteena on lasereiden sovellusten tai kehityksen edistäminen ja palkitseminen. Tämä palkinto jaetaan joka toinen vuosi vuodesta 2000 alkaen tutkijoille ja tekniselle henkilökunnalle, ketkä tekevät merkittäviä edistysaskelia laser teknologian saralla. Tämän palkinnon jakavat ESO:n nykyisen ja menneen henkilökunnan seuraavat jäsenet: Domenico Bonaccini Calia, Yan Feng, Wolfgang Hackenberg, Ronald Holzlöhner, Steffan Lewis, Thomas Pfrommer ja Luke Taylor. Uusi laser lähde on osa 4LGSF-järjestelmää, mikä on VLT:n adaptiivisen optiikan (AOF) yksi uusi osa. 4LGSF-järjestelmässä yötaivaalle ammutaan neljä lasersädettä, mitkä tekevät taivaalle neljä keinotähteä, joita AOF käyttää ...

9. syyskuuta 2016: Parhaillaan Chilen Atacaman autiomaan kovassa ympäristössä rakenteilla olevan uuden ALMA-residenssian (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA) Residencia) suunnitelmat ovat esillä 15. kerran järjestettävässä kansainvälisessä arkkitehtuurinäyttelyssä. Maailmalla on järjestetty kansainvälinen arkkitehtuurinäyttely joka toinen vuosi vuodesta 1980 alkaen juhlistaen maailman kiehtovinta ja uraauurtavaa arkkitehtuuria ympäri maailman. Ensimmäinen näyttely pidettiin Italiassa historiallisessa Venetsian kaupungissa. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään 28.5-27.11.2016 ja se pitää sisällään suunnitelmia, joiden teemana on "raportteja eturintamalta", missä esitellään arkkitehtuuria, mikä ylittää vaikeudet jotta saamme kaikille paremman paikan elää. "ALMA Residencia":n suunnittelivat suomalaiset arkkitehdit Kouvu ja Partanen. Rakennuksen valmistuttua sitä käyttävät tähtitieteilijät, insinöörit ja tukihenkilöstö ympäri maailmaa. Se toimii autiomaan lähteenä ja rohkaisee syvälliseen ajatteluun, sekä rentoutumiseen kovassa, mutta ihastuttavassa ympäristössä. Lisätietoja ALMA on kansainvälinen tähtitieteen tutkimusyksikkö ja se on kumppanuushanke ESO:n, U.S. National Science Foundation, eli NSF:n ja Japanin National Institutes of Natural Sciences, eli NINS:in välillä yhdessä Chilen tasavallan kanssa.

24. elokuuta 2016: 24.8.2016 klo 13:00 CEST ESO pitää lehdistötilaisuuden päämajassaan Garchingissa Munichin lähellä Saksassa. Tilaisuuden avaa ESO:n pääjohtaja Tim de Zeeuw ja alkuesitelmän jälkeen lehdistöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä. Lehdistötilaiusuus lähetetään myös internetin välityksellä ja rekisteröityneet toimittajat saavat tarkemmat tiedot sisäänkirjautumista varten, sekä tiedon miten osallistujille voi esittää kysymyksiä. Osallistuaksesi konferenssiin uusien median edustajien tulee ensin rekisteröityä täyttämällä tämä verkkolomake. Merkitse osallistutko tilaisuuteen paikan päällä, vai osallistutko vain verkon välityksellä. Rekisteröitymällä tilaisuuteen toimittajat samalla hyväksyvät julkaisukiellon ehdot, minkä tarkemmat tiedot käyvät ilmi rekisteröitymisen yhteydessä. Toimittajat lupautuvat olla julkaisematta tietoja tai keskustelemasta asiasta ennen julkaisukiellon loppumista. Mahdollisuudet yksittäisiin haastatteluihin voi tehdä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen information@eso.org. Lisätietoja Lehdistön toimittajat ja muiden medioiden edustajat voivat kirjautua täällä vastaanottaakseen ESO:n uutiskirjeen, mikä sisältää lehdistötiedotteita, mitkä lähetetään noin 48 tuntia ennen niiden virallista julkistamista. Tiedotteessa on myös viimeisimpiä ESO:n videoita ja filmimateriaalia käytettäväksi dokumenteissa, elokuvissa, videoissa uutisissa jne.. Saadaksesi kirjeen täytä tämä kaavake: http://www.eso.org/public/outreach/pressmedia.html#epodpress_form

24. elokuuta 2016: Tätä ESOcast:ia ei ketään katsojista halua jättää väliin. Käymme läpi viimeisimmän projektin tuloksia, missä etsittiin planettaa lähimpänä Aurinkokuntaa olevan tähden ympäriltä. Pale Red Dot-kampanjan tavoitteena oli löytää planeetta Aurinkoa lähimmän tähden Proxima Centaurin ympäriltä. On uskomatonta, että hanke todella onnistui ja tutkimusryhmä löysi planeetan. Vielä jännittävämpää on se, että Proxima b sijaitsee niin sanotulla elinkelpoisella vyöhekkeellä. Tämä vastalöydetty Proxima b on ehdottomasti lähin planeetta, mistä voi mahdollisesti löytyä vierasta elämää. Tässä ESOcastissa tämän uraauurtavan tutkimuksen tulokset selitetään yksityiskohtaisesti ja tarjoavat vastauksia seuraaviin kohtiin: Perusteellinen tulosten varmistusprosessi, minkä ryhmä kävi läpi taatakseen sen, että tulos on varma. Tekijät puolesta ja vastaan mahdolliselle elämälle Proxima b:n ympärillä. Mitä “elämänvyöhyke” tähden ympärillä tarkoittaa. Proxima b:n löytyminen on suuri tieteellinen tulos, mikä tekee tästä ESOcastista erityisen niille keitä kiinnostaa tähtitieteen kiehtovin kysymys: “Olemmeko yksin?” Voit liittyä ESOcast:eihin iTunes:ssa, sekä vastaanottaa tulevia jaksoja YouTube:ssa tai seurata meitä Vimeo:ssa. Useita ESOcast-jaksoja on myös saatavilla. Selvitä miten ...

23. elokuuta 2016: ESO on allekirjoittanut sopimuksen konsortiota johtavan instituutin "Leibniz-Institut für Astrophysik Potsdam (AIP) [1]" kanssa 4MOST:in rakentamisesta. 4MOST on ainutlaatuinen seuraavan sukupolven spektroskopian havaintolaite, mikä tullaan kiinnittämään "Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy (VISTA)"-teleskooppiin ESO:n Paranalin observatoriolle pohjois-Chileen. Sopimus allekirjoitettiin Potsdamissa ja sen allekirjoittivat ESO:n pääjohtaja Tim de Zeeuw, sekä AIP:n puolesta Matthias Steinmetz ja Matthias Winker. Saksan liittovaltion opetus- ja tiedeministeri Johanna Wanka, Brandenburgin osavaltion tiede-, tutkimus-, ja kulttuuriministeri Martina Münch olivat myös paikalla allekirjoitustilaisuudessa. 4MOST (the 4-metre Multi-Object Spectroscopic Telescope) asennetaan VISTA-teleskooppiin "VISTA Infrared Camera"-instrumentin paikalle, mikä on VISTA:n nykyinen pääasiallinen havaintolaite. 4MOST antaa teleskoopille ainutlaatuisia uusia mahdollisuuksia. Instrumentin on tarkoitus aloittaa toimintansa 2022, jolloin se aloittaa tämän hetkisten kiinnostavimpien tähtitieteen kysymysten selvittämisen. Se tulee tutkimaan Linnunradan dynamiikkaa ja kemiallista koostumusta, havaitsemaan useita aktiivisia galakseja ja galaksijoukkoja, sekä auttamaan kiihtyvän Universumin mallien kehittämisessä [2]. Havaitsemalla koko näkyvän alueen aallonpituusalueella 4MOST ei ainoastaan vastaa useisiin hämmästyttäviin tähtitieteen kysymyksiin, vaan ...

23. elokuuta 2016: Kansainvälinen tähtitieteen yhteisö on tehnyt ennätyksen ALMA:n havaintoaikahakemusten määrästä Cycle 4:lle. Tarve tälle mullistavalle teleskoopille näkyi 50% suurempana havaintoaikahakemusten määränä viime kierrokseen verrattuna. Havaintoaikaa myönnettiin yli 400:lle tähtitieteilijälle ALMA:n havaintoihin. ALMA on maailman tehokkain radioteleskooppi. Valintaprosessi kesti melkein viisi kuukautta ja spesialistit ympäri maailmaa tapasivat Itävallassa Wienissä viime kesäkuussa arvioidakseen 1571 havaintoaikahakemusta. 145 tiede arvijoitsijaa ALMA:n hakemuksen arviointikomiteasta tapasivat viikon ajan asettaakseen kriteerit ja edellytykset havaintojen tekemiselle mahdollisimman objektiivisella tavalla. Tämä tarkoitti useiden eri asioiden arviointia, mitkä määrittävät tieteellisen merkityksen tason ja teknilliset projektin mahdollisuudet, sekä se toteutumisen todennäköisyyden. Tämän jälkeen ekspertit suorittivat perusteellisen arvioinnin jokaiselle hakemukselle näihin kriteereihin perustuen. Kaikkien 1571:n hakemuksen yhteenlaskettu havaintoaika yli 30:stä maasta oli yhteensä 18630 tuntia (12285 tuntia 12-metrin verkostosta ja 6345 tuntia "Compact Array":stä). Yhteensä 3000 tuntia myönnettiin 12-metrin verkostolle ja 1800 tuntia "Compact Array":lle. Kategoria, mihin tuli eniten hakemuksia ja joita myös hyväksyttiin eniten (noin joka neljäs) oli “Tähtienvälinen aine, tähtien muodostuminen ...

5. elokuuta 2016: CAPjournal (Communicating Astronomy with the Public journal) lehden 20. numero on nyt saatavilla! Tässä numerossa tähtitieteen kommunikoinnin ammattilaiset esittelevät uuden ohjelmiston, missä näkörajoitteiset voivat äänen avulla tutkia universumia. Lehdessä tarkastellaan sosiaalisessa mediassa esillä olleiden kilpailujen vaikutusta ja siinä keskustellaan projektista, missä tieteentekijät esitellään aivan tavallisina ihmisinä. Lehdessä tarkastellaan myös tähtitieteen materiaalin lisenssointia. Kaikki tämä ja paljon muuta on mukana tähtitieteen kommunikoinnista kiinnostuneille ilmaisessa vertaisarvioidussa lehdessä. Lataa nyt oma numerosi! Tämä tuote on saatavilla ESOshop:ista 12. elokuuta 2016 alkaen.

3. elokuuta 2016: Yksi suosituimmista tuotteistamme, eli ESO kalenteri on nyt saatavilla vuodelle 2017 ja sen voi tilata ESO:n verkkokaupasta 5. elokuuta alkaen. Kalenterin kannessa on pinkin sävyinen kuva ALMA:n majesteettisista erittäin tarkoista antenneista sijoittuneina Chajnantorin tasangolle 5000 metrin korkeudelle Chilen Andeilla. Kalenterin sisällä on spektaakkelimaisia kuvia kosmoksesta, sekä valokuvia ESO:n teleskoopeista yhdessä Chilen maisemien kanssa. Toukokuun kuvassa on taiteilijan näkemys tulevasta E-ELT-teleskoopista (European Extremely Large Telescope), mikä tulee olemaan maailman suurin optinen ja infrapuna-alueen kaukoputki valmiina selvittämään kosmologian suurimpia tieteellisiä kysymyksiä. Arvoituksellinen kometaarinen globuli CG4 näyttäytyy uhkaavana maaliskuussa ja yksi tarkimmista koskaan otetuista kuvista tähtien muodostusalue Messier 17:sta on esillä lokakuussa. Syyskuussa kotigalaksimme Linnunrata levittäytyy taivaan poikki La Sillan observatorion yläpuolella olevalle taivaalle. Joka kuukaudelle on merkitty myös Kuun eri vaiheet. Kalenterin koko on 43 x 43 cm ja siinä on 14 sivua, sekä pahvinen tausta. Kalenteri on myynnissä 9.99 euron hintaan ESOshop:issa, mutta määrät ovat rajalliset, joten älä viivyttele!

2. elokuuta 2016: ESO:n verkkosivuilla on nyt saatavilla virtuaalisia 360-asteen kierroksia kaikkiin ESO:n toimipisteisiin. Tässä uudessa julkistuksessa kierroksia on paranneltu uusilla näkökulmilla ja useilla panoraamoilla, sekä videoilla, joissa esitellään ennennäkömättömiä paikkoja. Voit siirtyä yhdestä panoraamasta toiseen klikkaamalla kuvissa olevia sinisiä pisteitä. Seuraa vain näitä sinisiä pisteitä ja nauti ESO-maailman immersiivisestä kokemuksesta! Voit aloittaa kierroksen ESO:n Garchingissa sijaitsevalta päämajalta Munichissa Saksassa. Nämä moderniin arkkitehtuuriin viittaavat 1981 rakennetut rakennukset ovat ESO:n tieteellinen, teknologinen ja hallinnollinen keskus. ESO:n jäsenmaiden lukumäärän ja henkilökunnan määrän kasvaessa alkuperäiseen suunnitelmaan lisättiin osa joulukuussa 2013. Arkkitehtipiirien maailmanlaajuisen ihailun kohteena oleviin ESO:n Garchingin tiloihin pääsee nyt tutustumaan tässä virtuaalisessa kierroksessa: arkkitehtuurin todellisia helmiä! Garchingin esikaupungin rauhasta voit ylittää Atlantin valtameren ja mennä yhdelle epävieraanvaraisimmista paikoista ja osallistua ESO:n Chilen observatorioiden virtuaalikierroksille. Paranalin observatorio ja "Very Large Telescope (VLT)"-kaukoputken kotipaikka, sekä ESO:n ensimmäinen observatorio La Silla on mahdollista nähdä majesteettisen yötaivaan alla. Nämä ovat maailman parhaita tähtitieteen tutkimuspaikkoja maailmassa. Näiden uusia panoraamojen välityksellä ...

19. heinäkuuta 2016: Äskettäin tehdyt havainnot ovat varmistaneet, että ALMA:n erinomainen herkkyys ja kalibraation tarkkuus tekevät siitä huippulaitteen myös millimetrialueen aallonpituuksien polarimetrisiin havaintoihin. Vaikka ALMA (the Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) on ollut toiminnassa vuodesta 2011 alkaen, sen tekemien havaintojen toimintakykyä yhä kehitetään. ALMA suunniteltiin myös tarkkojen polarisaatiohavaintojen tekemistä varten ja tähtitieteilijät ovat äskettäin julkistaneet ensimmäiset täyden polarisaation mittaustulokset, mitkä varmistavat ALMA:n toimivuuden myös näissä havainnoissa. Radioaaltojen polarisaatio paljastaa erityisesti magneettikentän eri ominaisuuksia. Tähtitieteilijät havaitsivat kirkasta kohdetta 3C 286. Se on 7.3 miljardin valovuoden etäisyydellä oleva kvasaari, mikä on erittäin voimakas radiosäteilyn lähde. Kohdetta on tutkittu myös useilla muilla teleskoopeilla. Tästä kohteesta tuleva radiosäteily on voimakkasti polarisoitunut, mikä tekee siitä ideaalisen kohteen ALMA:n testaamiseksi tällä tutkimusalueella. ALMA:n havainnot paljastavat ennennäkemättömiä yksityiskohtia ja osoittavat selkeästi, että magneettikenttä on voimakkaampi ja järjestyneempi kvasaarista lähtevän suihkun sisäosiin siirryttäessä. Tämä auttaa tutkijoita ymmärtämään kvasaarin ytimen magneettikentän rakennetta ja tuo esille tärkeitä vihjeitä siitä, mitä fysikaalisia prosesseja radiosäteilyn syntymisessä ...

19. heinäkuuta 2016: ESO:lla työskentelee hyvin erilaisia lahjakkuuksia. Näe miten ESO-yhteisö työskentelee eri aiheiden ympärillä säilyttääkseen asemansa tieteen eturintamassa. Tähtitiede on jo kauan sitten ohittanut pelkän tähtien katselun. Euroopan eteläinen observatorio, eli ESO on ollut toiminnassa yli 50 vuoden ajan ja se on ollut mukana kaikkein innovatiivisimmissa teleskooppi-projekteissa Maan päällä ja sen yläpuolella. Tämän tason menestykseen tarvitaan kokonainen pataljoona tutkijoita ja teknikkoja, sekä koko joukko tieteen popularisointiin ja hallintoon keskittyneitä ihmisiä. Professorit, tutkijat ja väitöskirjojen tekijät takaavat laadukkaan tutkimuksen myös tulevaisuudessa. ESO:n lippulaivaprojekti, eli "European Extremely Large Telescope (E-ELT)" on yksi vaativimmista tähtitieteen insinööriprojekteista, mitä on koskaan tehty ja se työntää koko ESO-yhteisöä kohti yhä suurempia tavoitteita. Tämä ESO-podcast korostaa ESO:n työntekijöiden erilaisia työnkuvia ja rooleja seuraamalla tohtori J:n uraa, kunnes hänestä tulee professori. Voit liittyä ESOcast:eihin iTunes:ssa, sekä vastaanottaa tulevia jaksoja YouTube:ssa tai seurata meitä Vimeo:ssa. Useita ESOcast-jaksoja on myös saatavilla. Selvitä miten nähdä ja tehdä teksityksiä ESOcast:eihin useilla eri kielillä, tai ...

18. heinäkuuta 2016: Alankomaiden ulkoministeri HE Bert Koenders vieraili ESO:n Paranalin observatoriolla Chilessä, mikä on myös VLT-kaukoputken sijoituspaikka. Bert Koendersin mukana oli myös Alankomaiden Chilen suurlähettiläs HE Marion S. Kappeyne van de Coppello, sekä Alankomaiden hallituksen ESO:n johtokunnan edustaja Mirjam Lieshout-Vijverberg. Heidät toivottivat tervetulleiksi ESO:n pääjohtaja Tim de Zeeuw, Andreas Kaufer ja Jasna Razmilic. Erittäin informatiivisen vierailun päätteeksi Bert Koenders sanoi: “On hyvin vaikuttavaa olla keskellä Atacaman autiomaata, mikä on maailman kuivimpia paikkoja, ja samalla nähdä eurooppalaisen yhteistyön ainutlaatuisia tuloksia. Alankomaiden tähtitieteen tutkijakoulu toimii hyvin läheisessä yhteistyössä ESO:n kanssa. Olen ylpeä siitä, että idea tähän ainutkertaiseen projektiin syntyi 62 vuotta sitten juuri Leidenissä”.

8. heinäkuuta 2016: Viimeisin numero ESO:n neljännesvuosittain ilmestyvästä lehdestä, "The Messenger", on nyt saatavilla verkosta. Lue ESO:n viimeajan uutiset eri aiheista aina uusista mittalaitteista viimeisimpiin tieteellisiin löytöihin. Tämän numeron pääkohtia ovat: Raportti adaptiivisen optiikan laitteiston tilasta: Milloin ensimmäinen valo tuotetaan kaappamisen sijaan? Auringon aktiivisuuden vaikutus instrumentin tuottaman datan laadun vaihtelussa Tähtilaskentaa NGC 6397:ssa MUSE:n avulla XXL-kartoituksen ja siihen liittyvien useiden aallonpituuksien tutkimusohjelmien ensimmäisiä tuloksia ALMACAL: ALMA:n kalibrointihavaintojen käyttäminen syvän ja laajan (ali)millimetrialueen taivaankartoitukseen, mikä on vapaa kosmisesta varianssista. Valoilmiöitä ESO:n observatorioiden yläpuolella III: Eläinratavalo Lataa The Messenger PDF-muodossa tai käy Messenger-verkkosivulla tilataksesi ilmaisen kopion. Painetun version jakelu aloitetaan 15. heinäkuuta 2016. Tämä tuote on myös saatavilla ESOshop:issa.

7. heinäkuuta 2016: Uusi FIDEOS-instrumentti (Fiber Dual Echelle Optical Spectrograph) on tehnyt ensimmäiset havaintonsa, eli niin sanotut "first light"-havainnot, mistä on saatu tieteellistä dataa varmistaen laitteen toimivuuden. FIDEOS toimii ESO:n 1-metrin teleskoopissa La Silla:ssa Chilessä ja se on vuonna 1966 alueelle sijoitettu ensimmäinen teleskooppi. Se on yksi teleskoopeista, joita ESO ei enää suoranaisesti hallinnoi, vaan sen operoinnista vastaa Universidad Católica del Norte (UCN) ja sen on kunnostanut Centro de Astro Ingeniería de la Universidad Católica de Chile (AIUC). FIDEOKSEN on suunnitellut ja koonnut ryhmä AIUC:sta ja se on korkean resoluution spektrografi, mikä on optimoitu tähtien radiaalinopeuksien hyvin tarkkaan mittaamiseen, minkä avulla eksoplaneettojen kandidaatteja voidaan identifioida. Tähteä kiertävä eksoplaneetta saa tähden heilumaan keskinäisen vetovoiman vaikutuksesta sen kiertäessä tähden ympärillä. Radiaalinopeuksien erittäin tarkka havainnoiminen voi siten paljastaa mahdollisen eksoplaneetan olemassaolon. FIDEOS käyttää pääasiassa tätä menetelmää eksoplaneettojen metsästyksessä saavuttaen erinomaisen vakauden ja erittäin tarkkojen mittausten tekemisen. Tämä on merkittävä laite myös siinä mielessä, että se ensimmäinen ...

6. heinäkuuta 2016: ESO on allekirjoittanut sopimuksen ranskalaisen Reosc-yhtiön [1] kanssa (Safran Electronics & Defense-yhtiön tytäryhtiö), sekundääripeilin hiomisesta ESO:n valmisteilla olevaan "Extremely Large Telescope", eli ELT-teleskooppiin. Peilimateriaali on lasi-keraaminen yhdistelmä. Reosc suunnittelee peilin ja sen ripustuksen, hio peilin ja suorittaa tarvittavat optiset testit ennen peilin toimittamista, mikä tapahtuu arviolta vuonna 2022. Sopimuksen allekirjoittivat ESO:n pääjohtaja Tim de Zeeuw ja Reoscin presidentti M. Thierry Batut. Paikalla olivat myös Ranskan Münchenin konsuli M. Jean-Claude Brunet, sekä muita Reoscin edustajia ja ESO:n avainhenkilökuntaa. Sekundääripeili on nimensä mukaisesti toinen viidestä peilistä, jotka ohjaavat valon kaukaisesta kohteesta teleskoopin läpi muodostaen lopulta kuvan Nasmyth-fokukseen, jonne joukko tieteellisiä instrumentteja on sijoitettu. Peili roikkuu korkealla ylösalaisin 39-metrin halkaisijan omaavan pääpeilin yläpuolella. Tämä on suurin koskaan tehty sekundääripeili ja suurin kupera peili, joka milloinkaan on tehty. Peili on halkaisijaltaan yli 4 metriä ja se on yhtä suuri kuin usean olemassaolevan huipputeleskoopin pääpeili. Peili muotoillaan ja hiotaan 15 nanometrin tarkkuudella (15 millimetrin miljoonasosaa) ...

1. heinäkuuta 2016: "Atacama Large Millimeter/submillimeter Array":n johtokunta on hyväksynyt "Band 1"-vastaanottimien valmistamisen. Vastaanottimet on valmistanut Taiwanilaisen "Academia Sinica Institute of Astronomy and Astrophysics", eli ASIAA:n johtama kansainvälinen ryhmä. Kun ne on asennettu radioteleskooppiin, niin sillä voidaan havainta 6-8.5 millimetrin [1] aallonpituusvälillä, mikä avaa ikkunan eteläiselle tähtitaivaalle näillä aallonpituuksilla. ALMA observatorion tutkija John Carpenter kuvaili "Band 1"-vastaanottimien tärkeimipiä havaintokohteita seuraavasti: “tähtien ympärillä olevien planeettoja muodostavien kiekkojen pölyn evoluutio, sekä molekulaarisen kaasun havaitseminen galaksien reionisaatioajalta”. Uusilla vastaanottimilla observatorio pystyy havaitsemaan paremmin suuren-punasiirtymän universumia. Havaitakseen säteilyä kaukaisista kosmisista kohteista laajalla aallonpituusalueella millimetrien ja alimillimetrien alueella jokainen ALMA:n antenni on varustettu useilla vastaanottimilla, joista jokainen toimii tietyllä aallonpituusalueella. Tällä hetkellä jokaiseen ALMA-antenniin on asennettu 7 vastaanotinta kymmenestä suunnitellusta. Uusia 'Band 1'-vastaanottimia tarvitaan 73 kappaletta kattaen aallonpituusvälin 6-8.5 millimetriä. Ensimmäiset toimiteteaan heti ja loput vuoden 2019 loppuun mennessä ja ne asennetaan heti niiden saavuttua paikalle. Asennukset ovat valmiita vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen aikana. ALMA:n "Band 1"-kaistan vastaanottimien ...

1. heinäkuuta 2016: ESO:n nykyisen pääjohtajan Tim de Zeeuwin toinen viisivuotinen kausi päättyy vuoden 2017 elokuun lopussa. ESO:n johtokunta on päättänyt perustaa komitean, minkä tehtävänä on auttaa uuden pääjohtajan valinnassa. Tim de Zeeuw on johtanut ESO:a huipputieteen, teknologian ja organisaation menestyksen aikana. Hän on valvonut ESO:n toimenpiteitä "Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA)"-observatoriolla, "European Extremely Large Telescope (E-ELT)":n rakennuspaikan valitsemisessa ja hankkimisessa, sekä siihen tulevien ensimmäisten instrumenttien rakentamisen aloittamisessa. Hän on myös vastannut La Sillan ja Paranalin toiminnasta ja kehittämisestä "Atacama Pathfinder Experiment telescope (APEX)"-teleskooppi mukaanlukien, "Very Large Telescope array (VLT)"-teleskooppien toisen sukupolven instrumenttien valmistamisesta, sekä Garchingin päämajan laajennusosan rakentamisen valvomisesta ja lahjoituksena saadun "ESO Supernova Planetarium & Visitor Centre"-vierailijakeskuksen rakentamisen aloittamisesta. Näiden aktiviteettien tuloksena ESO on noussut maailman tuotteliaimmaksi tähtitieteen observatorioksi. Johtokunta haluaa tämän menestystarinan jatkuvan uuden pääjohtajan myötä, mitä etsitään avoimella kansainvälisellä haulla. Nykyisen pääjohtajan aikakaudella ESO:n jäsenmaiden lukumäärä on kasvanut viiteentoista ja useat maat ovat parhaillaan neuvottelemassa jäsenyyksien eri vaiheissa. ESO ...

30. kesäkuuta 2016: Joukko eurooppalaisia tähtitieteilijöitä on käyttänyt ESO:n VISTA nimistä taivaan kartoitusteleskooppia luetteloidakseen suuren joukon pikkuplaneettoja, eli Aurinkokunnan pienkappaleita lähi-infrapunaisilla aallonpituuksilla. Heidän tutkimuksensa on johtanut tietohin lähes 40000:sta kohteesta.Tämä havaintoaineisto voi vastata varhaista Aurinkokuntaa koskeviin kysymyksisiin. Aurinkokunnasta on toistaiseksi luetteloitu noin 700000 pientä kohdetta käsittäen kivisiä asteroideja ja jäisiä komeettoja. Tähtitieteilijät toivovat, että tutkimalla näitä kohteita saadaan tietoa Aurinkokunnan synnystä ja kehityksestä, sekä mahdollisista tulevaisuuden törmäyksistä näiden kappaleiden kanssa. Ryhmä tutki osaa VISTA:n "Hemisphere Survey":stä, mikä kattaa noin 40% eteläisestä taivaasta. Käymällä huolellisesti läpi tämän kartoituksen valtavan datamäärän he pystyivät määrittämään paikan ja kirkkauden lähes 40000:lle kohteelle, joista väri saatiin selville noin 35000:lle. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kartoituksen data on analysoitu näin tarkasti paljastaen näin suuren Aurinkokunnan pienkappaleiden joukon. Erityisesti väri-informaatiota voidaan käyttää kappaleiden luetteloimiseksi, sillä se paljastaa niiden pinta-aineksen koostumuksen. Tämä rikas "eläinkokoelma" sisältää esimerkkejä kaikista tunnetuista pienkappaleiden joukoista: Maan läheiset asteroidit; Marsin radan leikkaajat; Hungaria asteroidit; päävyöhykkeen asteroidit; Cybele ...