Ilmoitukset

1. helmikuuta 2018: ESO kutsuu sinut osallistumaan AstroCamera 2018 -kilpailuun, joka on kansainvälinen tähtitieteen kansantajuistamista ja tähtivalokuvausta tukeva kilpailu. Kilpailun järjestää Hewelianum Centre Puolan Gdańskista. Voittajat saavat palkintoja järjestäjiltä. ESO yhtenä tapahtuman kumppaneista tarjoaa palkintoja kirjojen ja DVD:eiden muodossa osallitujille, jotka saavat kunniamaininnan tuomareilta. Alunperin 1600-luvun tähtitieteilijän Johannes Heveliuksen syntymän 400-vuotisjuhlavuoden kanssa samaan aikaan vuonna 2011 järjestetty kilpailu on avoinna kaikille tähtitieteestä ja tähtivalokuvauksesta kiinnostuneille. Yötaivaan ansiokkaan havaitsijan, Heveliuksen elämä ja saavutukset ovat innostaneet Hewelianum Centren ottamaan AstroCamera-kilpailun vakituiseksi tapahtumaksi. Tänä vuonna kilpailu järjestetään kuudetta kertaa. Kilpailu järjestetään seuraavissa kategorioissa: Kategoria I: Syvän taivaan kohteet (valokuvia tähtijoukoista, galakseista, kaasusumuista, jne.); Kategoria II: Aurinkokunnan kappaleet (valokuvia planeetoista, Kuusta, komeetoista, meteoreista, pimennyksistä, auringon ylikuluista, jne.); Kategoria III: Tähtimaisemat (valokuvia, joissa on maisemanäkymiä yhdessä tähtitieteellisten kohteiden kanssa, esim. tähtitieteelliset kohteet nousevat ja laskevat tai taivaanpallon kierto) Jokainen osallistuja voi lähettää korkeintaan viisi valokuvaa mihin tahansa kategoriaan tai useampaan. Kuitenkin vain yksi valokuva osallistujaa kohden voi saada ...

30. tammikuuta 2018: ESO:n VLT-teleskoopilla (Very Large Telescope) on nyt toinen tehokkaan adaptiivisen optiikan laitteiston (AOF) kanssa toimiva havaintolaite. Infrapunahavaintolaite HAWK-I (High Acuity Wide-field K-band Imager) [1] hyötyy nyt myös terävämmistä kuvista ja lyhyemmistä valotusajoista. Tämä on seurausta AOF:n onnistuneesta yhdistämisestä MUSE:n (Multi Unit Spectroscopic Explorer) kanssa. OF (Adaptive Optics Facility) on pitkäkestoinen projekti, joka lähestyy valmistumistaan ESO:n VLT-teleskoopilla. Se tarjoaa adaptiivisen optiikan korjauksen kaikkiin havaintolaitteisiin, jotka on liitetty yhteen VLT:n yksikköteleskoopeista (UT4, joka tunnetaan myös nimellä Yepun). Adaptiivinen optiikka toimii korjaamalla Maan ilmakehän sumentavaa vaikutusta. Tämän päivityksen ansiosta HAWK-I pystyy nyt ottamaan tarkempia kuvia ja tarvitsee aikaisempaa lyhyemmän valotusajan vastaavien tulosten saamiseksi. Käyttämällä AOF:ia tähtitieteilijät voivat nyt saada hyvän kuvanlaadun HAWK-I:llä jopa, kun sääolosuhteet eivät ole täydelliset. Seuraamalla sarjaa uuden järjestelmän testejä, tähtitieteilijöistä ja insinööreistä koostuva käyttöönottoryhmä palkittiin sarjalla näyttäviä kuvia, mukaanlukien yksi Tarantellasumun tähtienmuodostusalueesta Suuressa Magellanin pilvessä. Nämä havainnot mahdollistanut AOF koostuu useasta yhteen pelaavasta osasta. Näihin sisältyvät neljän laserohjaustähden laitteisto ...

29. tammikuuta 2018: ESO kutsuu kiinnostuneita osallistumaan viidenteen kansainväliseen Photo Nightscape Awards (PNA) -kilpailuun, joka järjestetään tähtivalokuvaajille. Chasseurs de Nuits -yhdistyksen järjestämän kilpailun kumppanina ESO tarjoaa sarjan tähtitieteellisiä makupaloja voittajille. Kilpailun kategoriat aikuisosallistujille ovat: Nightscape (yömaisema), Timelapse (ajastettu kuvaus) ja In Town (kaupungissa). PNA Junior -kategoriat alle 18-vuotiaille osallistujille ovat varattuja vain Ranskan kansalaisille. Jokaisen kilpailusta kiinnostuneen tulee lähettää osallistumiskaavake, valokuvansa tai ajastetun kuvauksen kuvasarjansa ja, jos he ovat alle 18-vuotiaita, vanhempien suostumuskaavake, seuraavaan sähköpostiosoitteeseen 31.3.2018 mennessä: pna@photonightscapeawards.com. Kuvien tulee olla otettuja 1.4.2017 ja 31.3.2018 välisenä aikana. Tarkempia tietoja lötyy kilpailun säännöille omistetulta WWW-sivulta. Palkintojuhlallisuudet pidetään 31.5.2018 NightScapades-festivaalin aikana Lourdesissa Ranskassa.

19. tammikuuta 2018: ESO osallistuu 26.4.2018 Saksan Tyttöjen päivän toimintoihin, joissa teknologiayritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset avaavat ovensa koulujen naispuolisille oppilaille antaakseen heille ymmärtämystä tieteen ja teknologian ammateista sekä kannustaakseen nykyistä useampia heistä valitsemaan ammatin STEM-aloilta (Science, Technology, Engineering ja Mathematics eli tiede, teknologia, insinööritaito ja matematiikka). Paikkojen määrä tapahtumaan on rajoitettu. Kirjautuaksesi osallistujaksi, käy Girls’ Day -WWW-sivuilla. ESO:n tyttöjen päivä esittelee ESO:n työtä ja korostaa useita tämän päivän toimintoja, kuten astrofysikaalista tutkimusta, mekaniikan ja optomekaniikan suunnittelua ja yhdentymistä, operaatioita ja paljon muuta. Ohjelmaan sisältyy esittelypuheita sekä käytännön työryhmiä tähtitieteen ja insinööritaidon aloilta. Oppilaat oppivat kuinka tähtitieteellisiä havaintolaitteita rakennetaan, testataan ja käytetään. He oppivat myös kuinka havaintoaineistoa kerätään ja käytetään tähtitieteellisessä tutkimuksessa maailmankaikkeuden suuriin kysymyksiin vastaamiseksi. Tämä tarjoaa oppilaille näkemyksen ESO:n insinöörien ja tähtitieteilijöiden tekemään työhön. Tämän, maailman tuotteliaimman tähtitieteellisen observatorion esittelyn kruunaa suora videolinkki Cerro Paranalille, ESO:n VLT-teleskoopin sijaintipaikalle. Oppilaat voivat puhua 11 000 kilometrin etäisyydellä, tällä Chilen Atacaman autiomaan syrjäisellä vuorenhuipulla, 2600 ...

19. tammikuuta 2018: ALMA:n johtokunta on hyväksynyt uuden spektrometrin kehittämisen osan ALMA-teleskoopista (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) muodostavalle Morita Arraylle. Japanissa kehitetty Morita Array koostuu kahdestatoista 7-metrin antennista ja neljästä 12-metrin antennista. Uusi spektrometri omistetaan neljälle 12-metrin antennille osana ALMA Future Development Program -ohjelmaa, joka pyrkii säilyttämään ALMA:n kyvyn tuottaa merkittäviä tieteellisiä tuloksia. ALMA muodostaa hyvin teräviä kuvia linkittämällä useita antenneja yhteen muodostamaan jättimäisen virtuaaliteleskoopin, joka voi olla halkaisijaltaan 16 milometriä. Morita Array muodostaa yhden osan ALMA:a ja koostuu antenneista, joiden välimatkat ovat pieniä [1]. ACA-antennien keräämät radioaallot käsitellään ACA-korrelaattorissa, joka yhdistää havainnot kaikista antenneista [2]. Tällä hetkellä ACA-korrelaattori on optimoitu käsittelemään signaaleja kahdestatoista 7-metrin antennista. Järjestelmää ei ole optimoitu neljälle 12-metrin antennille, jotka toimivat yhdessä yhden lautasantennin teleskooppina. Tämän kehitystyön seurauksena signaalit 7-metrin antenneista käsitellään yhä ACA-korrelaattorissa ja signaalit 12-metrin antenneista käsitellään erikseen uudessa spektrometrissä, mikä maksimoi Morita Arrayn kyvyt [3]. Uutta GPU-perusteista spektrometriä [4] kehittävät KASI (Korea Astronomy and Space Science Institute) ...

19. tammikuuta 2018: Vuoden 2017 Catch a Star -kilpailun voittajat on julkaistu. ESO tarjoaa kullekin viidelle parhaalle kehystetyn kuvan erityisen kiehtovasta tähtitieteellisestä kohteesta. Kolme parasta saavat myös harvinaisen mahdollisuuden tehdä etähavaintoja Rozhenin kansallisella tähtitieteellisellä observatoriolla Bulgariassa. Kolme parasta palkintoa on myönnetty seuraavasti: Ensimmäinen palkinto:Tähtitiede ja matematiikka: arvio Auringon kiertoliikkeestä ja Maan liike, tekijöinään Mario Martín ja Susana Sánchez, Espanja. Toinen palkinto: 61 Cygni, tekijöinään Elina Hell Messner & Maximilian Komar, Italia. Kolmas palkinto:Höyrykuu: poikkitieteellinen näkemys Kuusta, tekijöinään Miquel Macías & Martí Rubio, Espanja. Voittajien täydellinen listaus löytyy Catch a Star -WWW-sivuilta. Koulujen oppilaat kautta maailman kutsuttiin ottamaan osaa eurooppalaiseen tähtitiedekilpailuun Catch a Star (nappaa tähti). Osallistuakseen oppilaiden tuli lähettää kirjoitettu raportti itse valitsemastaan tähtitieteellisestä aiheesta — esimerkiksi tähtitieteellisestä kohteesta, ilmiöstä, havainnosta, tieteellisestä ongelmasta tai teoriasta. Catch a Star -kilpailu on järjestön European Association for Astronomy Education (EAAE) ja ESO:n yhteistyöhanke. Se on järjestetty vuodesta 2002. Sen tavoite on herättää oppilaiden luovuus ja tukea ...

15. tammikuuta 2018: Royal Observatory Greenwich yhteistyössä Insight Investmentin ja BBC Sky at Night Magazinen kanssa on julkaissut Insight Astronomy Photographer of the Year 2018 -kilpailun avainpäivämäärät. Kilpailu on sen vuotuinen maailmanlaajuinen kaikkein kauneimpien ja näyttävimpien kosmosta esittävien kuvien etsintä — oli kyseessä sitten näyttävä kuva valtavista galakseista miljoonien valovuosien etäisyydellä tai dramaattinen kuva yötaivaasta paljon lähempänä kotia. ESO tukee vuoden 2018 kilpailua tarjoamalla tuomarin koulutuksen ja viestinnän osastoltaan (ePOD). Nyt kymmenettä kertaa järjestettävä vuotuinen, valtaisan suosittu kilpailu on avattu osallistujille maanantaina 15. tammikuuta, antaen heille mahdollisuuden viedä kotiin 10 000 Ison-Britannian punnan pääpalkinto. Osallistujilla on aikaa 9.3. asti lähettää kilpailuun jopa 10 kuvaa eri kategorioissa osoitteessa www.rmg.co.uk/astrophoto. Insight Astronomy Photographer of the Year 2018 -kilpailussa on yhdeksän pääkategoriaa: Skyscapes (taivasmaisemat): Maaseudun ja kaupungin maisemakuvia ilta- ja aamuhämärästä sekä yötaivaasta, esittäen Linnunrataa, tähtivanoja, meteorisuihkuja, komeettoja, konjunktioita, tähtikuvioita, haloja ja valaisevia yöpilviä sekä osittain maallisia maisemia. Aurorae (revontulet): Valokuvia eteläisen tai pohjoisen pallonpuoliskon revontulista. ...

22. joulukuuta 2017: Viimeisin numero ESO:n neljännesvuosittain ilmestyvästä lehdestä, "The Messenger", on nyt saatavilla verkosta. Lue ESO:n viimeajan uutiset eri aiheista aina uusista mittalaitteista viimeisimpiin tieteellisiin löytöihin. Tämä numeron kohokohtiin kuuluvat: Tähtitiede Australiassa Ensimmäinen valo ja tieteellisten vaatimusten verifiointi GRAVITY instrumentilla Galaksien kaasun häviämisen havaintoja MUSE:lla ja MUSE WFM AO tieteellinen varmistus Jättimäisten elliptisten galaksien olemuksen ja niiden tähtihalojen paljastaminen VST:n avulla Tarantula-sumun ytimen läpileikkaus MUSE:n avulla Lataa Messenger PDF-muodossa tai käy Messenger-verkkosivulla tilataksesi ja vastaanottaaksesi ilmaisen painetun kopion. Tämä tuote on myös saatavilla ESOshopissa.

21. joulukuuta 2017: ESO:n pääjohtaja Director Xavier Barcons tapasi Euroopan tutkimus-, tiede- ja innovaatiokomissaari Carlos Moedasin ja Euroopan komission tutkimuksen ja innovaatioiden pääjohtajan Robert-Jan Smitsin 19. joulukuuta 2017 Brysselissä. Komissaari ja ESO:n pääjohtaja keskustelivat niistä tavoista miten Euroopan komission ja ESO:n välistä kumppanuutta voisi vahvistaa, jotta Euroopan tutkuksen perustiedettä voitaisiin kehittää. ESO:n rooli Euroopan maanpäälisen tähtitieteen päätekijänä antaa sille tärkeän roolin ja vastuun sen takaamiseksi, että yhteistyö tähtitieteen infrastruktuureissa, instrumentaatiossa ja tieteessä on hyvissä käsissä. Tapaamisessa korostettiin hallinnollisen yksikön 'European Strategy Forum for Research Infrastructures (ESFRI)' näkemystä, missä ESO:n ELT-kaukoputki listataan Euroopan infrastruktuurin maamerkiksi. ESO:n pääjohtaja tarjosi myös ESO:n kokemusta avoimen tieteen eli 'European Open Science Cloud (EOSC)'-aloitteen tukemiseksi ja erityisesti arkistodatan hoitamisen parantamiseksi, jotta tieteestä saataisiin lisää uusia löytöjä. ESO:n pääjohtaja antoi ASTRONET-konsortion puolesta virallisen dokumentin komissaari Moedasille liittyen seuraavaan EU:n rahoitusohjelmaan FP9:ään, mikä seuraa nykyistä 80 miljardin euron Horizon 2020 ohjelmaa. ASTRONET on kahdeksan Euroopan maan välinen kumppanuus, mikä sisältää ESO:n ...

18. joulukuuta 2017: ESO on allekirjoittanut sopimuksen TOPTICA:n (saksalainen fotoniikkayhtiö) kanssa ESO:n Extremely Large Telescope eli ELT:n adaptiivisen optiikan systeemin lasereiden valmistamisesta. TOPTICA [1] on yritys kanadalaisen MPB Communications Inc.-yhtiön (MPBC) kanssa [2]. Yhtiö valmistaa ainakin neljä laseria ELT:hen [3], mitkä auttavat teleskooppia saavuttamaan ennennäkemättömän spatiaalisen erotuskyvyn optisella- ja infrapuna-alueella toimivalla kaukoputkella. ELT:n suunniteltu toiminnan aloitusvuosi on 2024. ELT:hen tuleva adaptiivisen optiikan laserlaitteisto perustuu neljän laser-aputähden yksikköön (4LGSF) ESO:n Very Large Telescope eli VLT-kaukoputkessa. Adaptiivisen optiikan yksikkö, mikä käyttää 4LGSF:ää on jo osoittatunut saamaan aikaan hämmästyttävää parannusta VLT:n kuvan tarkkuuteen (eso1724). TOPTICA/MPBC Guidestar Alliance oli VLT:n laser systeemin rakentamisen pääasiallinen alihankkija (eso1613). Adaptiivinen optiikka kompensoi Maan ilmakehän aiheuttaman kuvan tarkkuuden heikentymistä, jolloin tähtitieteilijät saavat otettua paljon tarkempia kuvia. Lasereita käytetään useiden keinotähtien tuottamiseksi korkealle Maan ilmakehään. Näitä valopisteitä käytetään valonlähteiden referensseinä, jotta adaptiivisen optiikan systeemi pystyy korjaamaan Maan ilmakehän turbulenssin aiheuttaman vääristyksen. Toisin kuin luonnolliset aputähdet laser-aputähdet voidaan sijoittaa minne tahansa ja siten ...

11. joulukuuta 2017: Viimeisin numero ilmaisesta 'Science in School'-lehdestä on nyt saatavilla verkossa ja painetussa muodossa. Tämä tieteen opettajille suunnattu eurooppalainen lehti sisältää inspiroivia artikkeleita, hauskoja pelejä ja käytännön opiskelijatöitä jokaisessa numerossa. Sen tavoitteena on tieteen opettamisen edistäminen rohkaisemalla opettajia, tutkijoita ja kaikkia muita tulemaan mukaan Euroopan tiedekasvatuksen pariin. Tämän numeron kohokohtiin kuuluvat: katsaus veri-aivo raja-aitaan, artikkeli siitä, miten voimme seurata patogeenien muutoksia geneettisellä tasolla, sekä kymmenen asiaa, mitä et ehkä tiennyt antimateriasta. Käytännön luokkahuoneaktiviteetteihin kuuluvat sarja kokeita Maapallon tieteeseen maaperän rakenteen tutkimiseksi, sekä sienien ja muiden kasvien molekyylitason salapoliisityöskentelyä. "Science in School"-lehden julkaisee EIROforum, mikä on kahdeksan Euroopan maan tieteellisten tutkimusorganisaatioiden yhteenliittymä, missä ESO on mukana yhtenä jäsenenä. Lehti käsittelee useiden eri aineiden tieteen opettamista Euroopan eri puolilla korostaen parasta opetusta ja tutkimuksen terävintä kärkeä. Tuleviin numeroihin mukaan tulevia kirjoituksia otetaan erittäin mielellään vastaan sekä erityisiin tieteellisiin aiheisiin perehtyneiltä tutkijoilta, että opettajilta tai muilta tiedeopettajilta, jotka ovat kehittäneet innovatiivisia tapoja tieteen opetukseen. ...

7. joulukuuta 2017: ESO:n hallinnollinen yksikkö eli neuvosto on juuri päättänyt lisäkuluista, mitkä koskevat Extremely Large Telescope-kaukoputken, eli ELT:n pääpeilin (M1) viiden sisemmän segmenttien renkaan, yhden 133:n peilin varalla olevan segmentin (yksi kuudesosa täydestä M1:stä), sekä lisä peilisegmentin hankkimisesta huoltotoimenpiteitä varten. Tämä päätös tehtiin viimeisimmässä neuvoston kokouksessa Garchingissa Saksassa sen jälkeen ESO:n rahoitustoimikunta oli sitä suositellut ja siihen tarvittava rahoitus oli näköpiirissä. ELT on mullistava maanpäälinen teleskooppi, missä tulee olemaan 39 m:n pääpeili, mikä rakentuu 798:sta hexagonaalisesta segmentistä. Se tulee olemaan maailman suurin optinen teleskooppi: “maailman suurin silmä taivaalle”. ELT:n havaintojen aloitusvuoden tähtäimenä on vuosi 2024. Tähän mennessä projektin toisessa vaiheessa oli mukana ELT:n pääpeilin viisi sisempää segmenttien rengasta, mutta niitä ei vielä oltu rahoitettu. Toinen vaihe sisälsi myös peilisegmenttien pesemiseen, puhdistukseen ja pinnoitukseen tarvittavan koneiston, jotta peili säilyttää täyden toiminnallisuutensa koko ajan, sekä vaihe sisälsi myös 133:n peilin varakokoelman [1]. Näille teleskoopin toisen vaiheen osille on nyt näytetty vihreää valoa. Teleskoopin rakentaminen ...

7. joulukuuta 2017: ESO:n hallinnollinen yksikkö, eli johtokunta on valinnut professori Willy Benzin (Swiss National Centre for Competence in Research (NCCR) PlanetS) Bernin yliopistosta Sveitsistä seuraavaksi ESO:n johtokunnan puheenjohtajaksi. Willy Benz odottaa hänen uutta tehtäväänsä: “Olen hyvin ylpeä siitä, että johtokunta on antanut minulle tämän vastuullisen tehtävän. Olen ilahtunut siitä, että minulle on annettu mahdollisuus ottaa aktiivisempi rooli sen varmistamisessa, että ESO:n mahdollisuudet maailmanluokan tutkimusyksiköiden rakentamiseksi eri aallonpituusalueilla, tekniikoilla ja erikokoisilla teleskoopeilla säilyvät. Odotan yhteistyötä kaikkien kanssa tulevan vuoden aikana.” Benz on NCCR PlanetS-yksikön nykyinen johtaja ja fysiikan ja astrofysiikan professori Bernin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa on pääasiassa keskittynyt planeettoihin Aurinkokunnassa ja sen ulkopuolella. Hän on tutkinut näitä 80-luvun puolivälistä saakka ja hänen uransa on heitellyt häntä Atlannin molemmin puolin eri tähtitieteen instituutteihin Yhdysvalloissa ja muualla. Benz on ollut mukana ESO:n toiminnassa 2000-luvun puolivälistä asti. Hän on aikaisemmin toiminut tieteellisen teknisen komitean puheenjohtajana ja hän on ollut ESO:n johtokunnan Sweitsin edustajana vuodesta 2015. Hän ...

30. marraskuuta 2017: Tähtitieteen De Zeeuw–Van Dishoeck valmistumispalkinto, mikä on tarkoitettu nuorten lahjakkaiden tähtitieteilijöiden rohkaisemiseksi Hollannissa on myönnetty Laura Driessenille Amsterdamin yliopistosta. Palkinto myönnettiin Haarlemissa pidetyssä seremoniassa 27.11.2017. Kunniakirjasta ja 3000 euron rahasummasta koostuva palkinto myönnetään vuosittain parhaalle maisterityölle tähtitieteen alalla alankomaalaisessa yliopistossa opiskelevalle opiskelijalle. Laura Driessen sai palkinnon hänen maisterityöstään koskien supernovajäännöksiä ja pulsarien sumuja. Laura opiskelee nyt tohtorin tutkintoa Manchesterissa Yhdistyneessä Kuningaskunnassa. Laura oli erittäin yllättynyt kuullessaan voittaneensa De Zeeuw-Van Dishoeck palkinnon: “Nautin todella tässä projektissa työskentelystä ja sain paljon tukea ohjaajiltani Jason Hesselsilta ja Jacco Vinkilta”: hän sanoi. “Tämä projekti näytti minulle miten arvoituksellinen Linnunrata on ja miten paljon emme siitä vielä tiedä. Tämäntyyppinen tähtitieteen tutkimus vaatii myös kehittyneitä tekniikoita ja uusia tapoja datan käsittelylle, millä on myös laajemmalti sovelluksia.” Palkinnon rahaston perustivat ESO:n entinen pääjohtaja Tim De Zeeuw (teoreettisen tähtitieteen professori), sekä Ewine van Dishoeck (molekulaarisen astrofysiikan professori) Leidenin yliopistosta. Palkinto myönnettiin ensimmäsitä kertaa Job Feldbruggelle marraskuussa 2014. Palkinnon ...

27. marraskuuta 2017: Universumi ei ole tyhjä paikka, vaan se on täynnä pölyä! Jotkut alueet ovat itseasiassa hyvin, hyvin pölyisiä. Esimerkiksi juuri syntyneitä tähtiä ympäröi pölykiekko, mistä materiaa siirtyy vastasyntyneeseen tähteen, mikä saa sen kasvamaan. Tämä tähden elämän tärkeä nuoruusvaihe täytyy tuntea hyvin, jotta tähden kehityskaari voidaan ymmärtää. Pölyn läpi on kuitenkin hyvin vaikea nähdä tavallisilla teleskoopeilla. Tämä kohta on se missä ALMA tulee mukaan. ESOcast 139 esittelee miten ALMA:n ainutlaatuiset havaintomahdollisuudet tekevät tähtitieteilijöille mahdolliseksi tutkia muuten piilossa olevia Universumin kohteita. Voit liittyä ESOcast:eihin iTunes:ssa, sekä vastaanottaa tulevia jaksoja YouTube:ssa tai seurata meitä Vimeo:ssa. Useita muitakin ESOcast-jaksoja on myös saatavilla. Selvitä miten nähdä ja tehdä teksityksiä ESOcast:eihin useilla eri kielillä, tai kääntää tämä video YouTubessa. Lisätietoja ALMA on kansainvälinen tähtitieteen tutkimusyksikkö ja se on kumppanuushanke ESO:n, "U.S. National Science Foundation":in eli NSF:n ja Japanin "National Institutes of Natural Science":n, eli NINS:in välillä Chilen tasavallassa.

13. marraskuuta 2017: Vuoden 2017 ESO:n tähtitiedeleirille tuli yli 180 videohakemusta 19:sta maasta ja ESO:n, sekä muiden kansallisten kumppanien avustusten voittajat on nyt valittu. Nämä tulevaisuuden lahjakkaat tutkijat ja insinöörit tekivät erittäin korkeatasoisia hakemuksia, jotka kaikki olivat halukkaita tulemaan valituksi tämän vuoden leirille. ESO on iloinen voidessaan ilmoittaa, että Elise Denis Ranskasta on ESO:n avustuksen voittaja. ESO:n avustus kattaa leirin kaikki kulut, sekä siihen liittyvät opiskelijan matkakulut. Tämän lisäksi seuraavat opiskelijat saavat rahallista tukea kansallisilta kumppaneiltaan: German Astronomical Society Saksasta tukee Luise Raumia National Institute of Astrophysics Italiasta tukee Lisa Niederbrunneria Netherlands Research School for Astronomy Alankomaista tukee Isabelle Joostenia Polish Astronomical Society Puolasta tukee Daniel Wirzbaa Ciência Viva Portugalista tukee Miguel Costaa Spanish Astronomical Society Espanjasta tukee Pablo Cerrato Serranoa Swedish Astronomical Society Ruotsista tukee Simon Thoria Eyuboglu High School Turkista tukee Lal Degeria ja Maria Buse Meralia Royal Astronomical Society, Yhdistyneestä Kuningaskunnasta tukee Luke Hasleria ja Kathy Archibaldia Kiitos näiden kansallisten ...

10. marraskuuta 2017: ESO:n virtuaalikierrosten viimeisin versio sisältää mahdollisuuden katsoa esittely virtuaalimoodissa, sekä 360-asteen panoraamamoodissa. Voit käyttää matkapuhelinta yleisten pahvisten virtuaalitodellisuuslasien tai 'oculus rift'-lasien kanssa kokeaksesi ESO:n yksiköiden esittelyjä uudella jännittävällä tavalla. Tämä viimeisin julkaisu sisältää myös uudet ja päivitetyt virtuaalikierrokset ESO:n observatorioille ja muihin yksiköihin, sekä ne toimivat tietokoneiden kanssa paremmin ja sisältävät uusia panoraamakuvia, jotka on otettu viimeisimmän kokokuvun tutkimusretken aikana. Hämmästele ALMA:n majesteettisia antenneja, kun ne tutkivat kimmaltelevaa tähtitaivasta ja mene sitten katsomaan hämmästyttävän kaunista Chajnantorin tasankoa Chilen Atacaman autiomaassa päivällä, yöllä, Auringon laskiessa ja noustessa. Vieraile kahdella maailman edistykseikkäämmällä ja menestykseikkäämmillä tähtitieteen paikoilla Paranalin observatoriolla ja ESO:n ensimmäisellä observatoriolla La Sillalla. Pääset astumaan sisään yhteen 'Unit Telescope'-kaukoputkeen, mikä on osa "Very Large Telescope (VLT)"-kaukoputkea, ja pääset tutustumaan sen hienostuneeseen rakenteeseen. Pääset myös tutkimaan uutta "Extremely Large Telescope (ELT)"-kaukoputken sijaintipaikkaa, mikä sijaitsee läheisellä Cerro Armazonella. ELT on maailman suurin optisen/infrapuna-alueen teleskooppi. Katso lopuksi miltä ESO:n henkilökunnan ja vierailevien tutkijoiden paikoissa ...

8. marraskuuta 2017: FORSCHA on vuosittain Münchenissä järjestettävä tiedetapahtuma, mikä tähtää yleisön saattamiseen tieteen, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) pariin. Monipuolisella ohjelmistolla lapsille, nuorille, vanhemmille ja opettajille tapahtuma kannustaa kaikkia oppimaan lisää maailmasta ja Universumista, missä me kaikki elämme. Tapahtuma järjestetään tänä vuonna MOC:issa Münchenissä 17–19.11.2017. Jatkona viime vuoden onnistuneeseen osallistumiseen ESO:lla on taas osasto FORSCHA tapahtumassa käytännön harjoituksineen, mitkä perustuvat ESO Supernova planetaario & vierailijakeskukseen suunniteltuihin aktiviteetteihin. Tänä vuonna ESO on ilahtunut voidessaan työskennellä yhdessä Garchingin Werner-Heisenberg-Gymnasium-lukion opiskelijoiden kanssa, sekä ESO on iloinen "Project Management Institute Southern Germany Chapter"-instituutin antamasta tuesta. Koulun oppilaat avustavat FORSCHA:n osallistujia kokemaan nykyisten ja tulevien ESO-teleskooppien kapasiteetin muuten piilossa olevien Universumin mysteerien selvittämisessä. ESO Supernovan on määrä avautua ESO:n päämajan lähelle Garching bei Müncheniin Saksaan huhtikuussa 2018 ja rakennustyöt ovat parhaillaan melkein valmiina. Paikka on suunniteltu ilmaiseksi vapaaksi lähteeksi tähtitieteen opetusta ajatellen ja ESO Supernova tuottaa korkeatasoista opetuksellista ohjelmistoa yhteistyössä "Education Partner Haus der Astronomie"-kanssa kaikenikäiselle yleisölle. ...

2. marraskuuta 2017: Mitä Universumin alussa tapahtui? Sitä kysymystä tähtitieteilijät ovat pohtineet jo pitkään. Vaikka emme pystykään varsinaisesti matkaamaan ajassa taaksepäin, niin tähtitieteilijät pystyvät näkemään menneisyyteen ja näkemään galakseja ja tähtiä ajoilta, jolloin Universumi oli vielä hyvin nuori. Koska valo kulkee äärellisellä nopeudella, niin mitä kauempana kohde on, niin sitä kauemmin sen kestää saavuttaa meidät. Siten näemme kohteita sellaisina kuin ne olivat menneisyydessä. Nähdäksemme kaikkein kaukaisimpia kohteita tähtitieteilijät käyttävät maailman edistykseikkäimpiä ja ainutlaatuisia teleskooppeja kuten ALMAa. ESOcast 135 kertoo siitä, miten ALMA antaa tähtitieteilijöille mahdollisuuden katsoa menneisyyteen ja selvittää minkälainen Universumi oli, kun se oli nuori. Voit liittyä ESOcast:eihin iTunes:ssa, sekä vastaanottaa tulevia jaksoja YouTube:ssa tai seurata meitä Vimeo:ssa. Useita muitakin ESOcast-jaksoja on myös saatavilla. Selvitä miten nähdä ja tehdä teksityksiä ESOcast:eihin useilla eri kielillä, tai kääntää tämä video YouTubessa.

31. lokakuuta 2017: ESO:n Paranalin observatoriolla Pohjois-Chilessä sijaitseva "Next Generation Transit Survey", eli NGTS- instrumentti on löytänyt ensimmäisen eksoplaneettansa, mikä on ns. kuuma Jupiteri ja se kiertää M-tyypin kääpiötähteä [1] nimeltään NGTS-1. Planeetta NGTS-1b on kolmas tunnettu kaasujättiläinen, mikä kiertää M-tyypin kääpiötähteä Kepler-45b:n ja HATS-6b:n lisäksi. NGTS-1b on suurin ja massiivisin näistä kolmesta säteen ollessa 130% ja massa 80% Jupiterin arvoista. NGTS havaitsee kahdentoista 20-sentimetrin kokoisen teleskoopin verkoston avulla pieniä tähtien kirkkauksien muutoksia, jotka aiheutuvat planeetan ylikulusta tähden editse (ylikulku). Kun NGTS-1b löydettiin, niin sen olemassaolo varmistettiin ESO:n La Sillan observatoriolla tekemällä fotometrisiä havaintoja EulerCam:illa 1.2-metrin Sveitsiläisellä Leonhard Euler teleskoopilla, sekä spektroskooppisilla havainnoilla HARPS instrumentilla ESO:n 3.6-metrin teleskoopilla. Pienet planeetat ovat suhteellisen yleisiä M-tyypin kääpiötähdillä, mutta NGTS-1b:n tapaiset kaasujättiläiset ovat harvinaisempia kuin oman Aurinkomme kaltaisten tähtien ympärillä. Tämä on yhteensopiva nykyisten planeettojen syntyteorioiden kanssa, mutta lisää havaintoja tarvitaan M-tyypin kääpiöistä ennen kuin selvä käsitys jättiläisplaneettojen lukumäärästä niiden ympäriltä saadaan. NGTS on erityisesti suunniteltu ...