Tiedotteet 2024

25. lokakuuta 2024: Vuosien työn ja tuhansien reuna-antureiden ja aktuaattoreiden jälkeen viimeiset erät näistä ESO:n ELT:n (Extremely Large Telescope) pääpeilin huipputeknisistä osista ovat valmistuneet. Halkaisijaltaan 39 metrin peili (M1) on maailman suurin optiseen teleskooppiin tehty peili. Se on liian suuri, jotta se olisi voitu valmistaa yhdestä kappaleesta, joten se koostuu 798 yksittäisestä peilisegmentistä. Jokaisen kuusikulmaisen segmentin reunoihin kiinnitetään useita antureita, ja ne on asennettu kolmeen asentoaktuaattoriin. Reuna-antureita on noin 4500 paria, ja aktuaattooreita on noin 2400. Ne ovat avainasemassa, jotta kaikkien segmenttien asentoa voidaan säätää tarkasti ja ne saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena. Täydellisen ja tasaisen kaarevuuden omaavan peilimuodon saavuttamiseksi reuna-anturit mittaavat mahdollisia virheasentoja, joita huipputarkat aktuaattorit korjaavat. ELT:n anturit ovat maailman tarkimmat, joita teleskoopeissa on käytetty. Ne pystyvät mittaamaan peilisegmenttien suhteellisen asennon vain muutaman nanometrin tarkkuudella. Jos heinäsirkka laskeutuisi segmentin kulmaan ja siirtäisi sitä millimetrin miljoonasosan verran, anturit pystyisivät havaitsemaan tämän pienen häiriön. FAMES-konsortio on valmistanut anturit. Konsortio on saksalaisen Micro-Epsilon Messtechnikin (Saksa) ...

30. syyskuuta 2024: ESO:n ja saksalaisen TOPTICA-yhtiön henkilökunta juhli tänään Münchenin lähellä järjestetyssä seremoniassa ESO:n ELT:n (Extremely Large Telescope) viimeisen laserlähteen valmistumista. Myös päivitetyn ESO:n VLTI:n (Very Large Telescope Interferometer) GRAVITY+:n laserit ovat valmistuneet. ELT:hen tulee kuusi tehokasta laseria [1], jotka virittävät Maan yläilmakehässä olevia natriumatomeja, mikä muodostaa sinne keinotekoisia tähtiä. Näitä ”tähtiä” käytetään ilmakehän aiheuttaman epätarkkuuden mittaamiseen, jotta ELT:n adaptiiviset peilit pystyvät sitä korjaamaan. Käyttämällä kehittyneitä ”adaptiivisen optiikan” järjestelmiä teleskooppi ja sen instrumentit kykenevät saamaan tarkempia kuvia kuin mikään muu maanpäällinen teleskooppi. TOPTICA on juuri saanut valmiiksi yhteistyössä kanadalaisen MPB Communications Inc. -yrityksen (MPBC) kanssa yhdeksän laserlähteen kokonaisuuden, jotka tuottavat laservaloa. Kuusi näistä tulee ELT:hen ja kolme GRAVITY+:aan ESO:n VLTI:hen ja sen GRAVITY-instrumenttiin tehtävässä laajassa päivityksessä. Kaikki yhdeksän laserlähdettä ovat nyt valmistuneet ja toimitettu ESO:lle. Viimeisin laserien tuotantoprosessi jatkaa vuonna 2009 alkanutta menestyksekästä työohjelmaa, jonka tavoitteena on kehittää ja teollistaa laserteknologiaa, jota hyödynnetään tähtitieteen teleskoopeissa käytettäviin natriumlasereiden tuottamiin ohjaustähtiin. ESO:n vastuulla on ...

4. syyskuuta 2024: ESO:n ELT:n (Extremely Large Telescope) ainutlaatuinen viiden peilin järjestelmä on edistänyt optiikan ja tekniikan innovaatioita koko sen olemassaolon aikana, eikä tämä päivä ole poikkeus: ELT:n viidennen M5-peilin kenno on saatu valmiiksi. M5 on maailman suurin kallistuva peili, ja sen vaikuttava tukikenno pystyy ohjaamaan teleskoopin keräämää valoa jopa 10 kertaa sekunnissa ELT:n ottamien kuvien vakauttamiseksi. M5-kenno on ELT:hen kiinnitettävä tukimekanismi, joka yhdistää M5-peilin suurempaan ELT:n runko-osaan. Sen on suunnitellut, rakentanut ja testannut espanjalainen Sener-yritys Barcelonan lähellä Espanjassa sijaitsevissa tiloissaan. Sener vastaa myös laitteen ohjausjärjestelmästä ja lisälaitteista. ESO:n pääjohtaja Xavier Barcons ja ESO:n ELT-ohjelman johtaja Roberto Tamai kävivät tänään yrityksen tiloissa juhlistamassa M5-kennon alustavaa hyväksymistä. Senerin haasteena oli mekanismin kehittäminen, jolla M5-peiliä voidaan ohjata suurella nopeudella ja erittäin tarkasti. Tässä onnistuttiin asentamalla erityinen aktuaattorijärjestelmä, jonka on valmistanut ranskalainen Cedrat Technologies, erittäin jäykkään rakenteeseen. Tämän lisäksi erittäin nopeat ja tarkat asentoanturit liitettiin tehokkaaseen ja nopeaan digitaaliseen prosessoriin, jotta peilin asennon erittäin tarkka ohjaus ...

3. syyskuuta 2024: MICADO (Multi-AO Imaging Camera for Deep Observations) on ESO:n ELT-teleskooppiin (Extremely Large Telescope) tuleva tehokas korkean resoluution kamera. Se on läpäissyt lopullisen suunnitelmakatsauksen, mikä on merkittävä vaihe matkalla kohti tämän vuosikymmenen lopussa alkavia havaintoja. MICADOn aloittaessa toiminnan tähtitieteilijät pystyvät ottamaan kuvia maailmankaikkeudesta uskomattomalla tarkkuudella. Tämän monivaiheisen lopullisen suunnitelmakatselmuksen (final design review, FDR) viimeisen osan tarkoituksena oli päättää useita vuosia jatkunut suunnitteluprosessi. Vaikka valmistus alkaa yleensä vasta katselmuksen läpäisyn jälkeen, useiden eri komponenttien ja alijärjestelmien valmistukselle näytettiin vihreää valoa jo aikaisemmin, jotta MICADO-hanke voisi jatkaa matkaansa kohti ELT:n toimintojen alkamista. Suunnitelmakatsauksen loppuunsaattamiseksi konsortion jäsenet työskentelivät ESO:n henkilökunnan kanssa yhdessä selventääkseen instrumentin suunnitteluun liittyviä avoimia kysymyksiä. Tämän merkittävän vaiheen läpäisemisen ansiosta MICADO-konsortio (150 hengen tiimi, joka toimii kuudessa maassa) voi nyt keskittyä täysin instrumentin valmistukseen ja testaamiseen. MICADOn suunnittelun taustalla on ollut pyrkimys erittäin suureen tarkkuuteen ja vakauteen, jotta vaadittu suuri herkkyys, resoluutio, astrometrinen tarkkuus ja laaja aallonpituusalue voidaan saavuttaa. Jotta tämä ...

30. elokuuta 2024: Kolmas Big Science Business Forum -tapahtuma, joka järjestetään kahdesti vuodessa, ja jossa yli 1000 osallistujaa teollisuudesta ja korkeakouluista keskustelee Big Science -markkinoiden tulevaisuudennäkymistä, järjestetään Triestessä Italiassa 1.-4. lokakuuta 2024. Tapahtuman ohjelma on nyt julkaistu verkossa. Kongressi keskittyy huipputeknologiaan ja innovointiin, ja sen tavoitteena on olla tärkein kohtaamispaikka tutkimusinfrastruktuurien ja teollisuuden välillä Euroopassa. Se tarjoaa alueen yrityksille erinomaisen tilaisuuden saada kattavasti tietoa Big Science -hankkeista ja niihin liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista. ESO on johtava Big Science -organisaatio, ja se on yksi Big Science Business Forumin järjestäjistä. Tämänvuotisessa BSBF2024-foorumissa puhuu useita henkilöitä ESO:sta, muun muassa ESO:n pääjohtaja Xavier Barconsi pitää pääpuheenvuoron. ESO on mukana myös BSBF2024-näyttelyssä. Kutsumme kaikki kiinnostuneet rekisteröitymään tapahtumaan, ja vierailemaan ESO:n osastolla, jossa saat lisätietoa isoista maanpäällisen tähtitieteen hankkeistamme ja tulevista tarjouspyynnöistä. Alan edustajien lisäksi myös toimittajat ovat tervetulleita kongressiin.

14. elokuuta 2024: ESO:n vuosikertomus 2023 on nyt saatavilla verkossa. Vuoden 2023 raportti on suunniteltu ja jäsennelty perusteellisesti uudelleen, ja siinä esitellään ESO:n viime vuoden toimintaa uudella, houkuttelevalla ja visuaalisemmalla tavalla. Kohokohtia ovat mm: ESO:n Erittäin suuren teleskoopin (ELT) rakentamisen edistyminen, joka oli yli 50 prosenttisesti valmis kuluneen vuoden aikana. Otos vuoden 2023 aikana julkaistuista kiehtovista tieteellisistä tuloksista, joissa on käytetty ESO:n toimipisteiden havaintoja. Kohokohtia siitä, miten ESO on edistänyt yhteisöjämme ja yhteiskuntaamme ja osallistunut niiden toimintaan, mukaan lukien ESO:n 60-vuotisjuhlat isäntävaltiossamme Chilessä. La Silla Paranal -observatorion ja Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA) -observatorion uutisia, mukaan lukien tulevat instrumentit ja päivitykset. Tietoja teknologian kehittämisestä ja T&K-toiminnasta, jonka ansiosta ESO:n yksiköt ovat tähtitieteen eturintamassa. Alussa oleva johdanto ”Mikä ESO on?” ja ”ESO:n vuosi numeroina” esittelevät organisaation yhdellä silmäyksellä. Raportti on kuvitettu kauttaaltaan kauniilla tähtitieteen kuvilla ja valokuvilla toiminnasta, observatorioalueista ja ihmisistä. Raportti on ladattavissa ilmaiseksi, ja painettuja kopioita on saatavilla ESOshopista lähiviikkoina maksutta toimituskuluja ...

28. kesäkuuta 2024: ESO:n Erittäin suuri teleskooppi (Extremely Large Telescope, ELT) on tänään lähempänä sen valmistumista. ESO:n päämajassa Garchingissa, Saksassa, ja Yhdistyneen kuningaskunnan etäosallistujien läsnäollessa organisaatio allekirjoitti Walesissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevan Glyndwr Innovations Limitedin (Wrexhamin yliopiston kokonaan omistama tytäryhtiö) kanssa sopimuksen ELT:n M5-valmistelupeilin (M5 commissioning mirror) valmistamisesta. Jos M5-peilin valmistus viivästyy, peiliä käytetään ELT:n innovatiivisen viiden peilin järjestelmän viidentenä peilinä teleskoopin aloittaessa toimintansa. M5-peili on ELT:n adaptiivisen optiikan järjestelmän olennainen osa. Se säätää taipumatta asentoaan jopa 10 kertaa sekunnissa, jotta teleskooppilla saadaan mahdollisimman tarkkoja kuvia. ELT:n muiden osien tavoin M5-peili vie tekniikan sen äärirajoille. Peili on 2,7 x 2,2 metrin kokoinen, ja se on suurin koskaan valmistettu kallistuspeili. Se on valmistettu piikarbidista, joka on erittäin jäykkää mutta hyvin kevyttä materiaalia. M5:n aihio on valmiiksi muotoiltu materiakappale, joka myöhemmin kiillotetaan peiliksi. Aihio saatiin hiljattain valmiiksi liittämällä yhteen kuusi piikarbidisegmenttiä ja peittämällä ne hyvin ohuella saman materiaalin kerroksella atomi atomilta. Tämä kerros on peilissä välttämätön, ...

5. kesäkuuta 2024: ESO on tänään allekirjoittanut sopimuksen kansainvälisen laitoskonsortion kanssa ANDESin (ArmazoNes high dispersion Echelle Spectrograph) suunnittelusta ja rakentamisesta. ANDES-instrumentti asennetaan ESO:n Erittäin suureen teleskooppiin (ELT). Sen avulla etsitään merkkejä elämästä eksoplaneetoista ja etsitään ensimmäisiä tähtiä sekä testataan fysiikan perusvakioiden vaihtuvuutta, ja mitataan maailmankaikkeuden laajenemisen kiihtyvyyttä. Sopimuksen allekirjoittivat ESO:n pääjohtaja Xavier Barcons ja ANDES-konsortiota johtavan Italian kansallisen astrofysiikan instituutin (INAF) johtaja Roberto Ragazzoni. Allekirjoitustilaisuuteen osallistuivat myös Italian Münchenin pääkonsuli Sergio Maffettone ja INAF:n ANDESin päätutkija Alessandro Marconi sekä muita ESO:n, INAF:n, ANDES-konsortion ja Italian Münchenin konsulaatin edustajia. Allekirjoitustilaisuus pidettiin ESO:n päämajassa Garchingissa, Saksassa. ANDES, joka tunnettiin aiemmin nimellä HIRES, on tehokas spektrografi. Se on laite, joka hajottaa valon eri aallonpituuksiin, jotta tähtitieteilijät voivat määrittää tähtitieteen tutkimuskohteiden tärkeitä ominaisuuksia, kuten niiden kemiallisen koostumuksen. Laitteella on ennätyksellisen suuri aallonpituustarkkuus näkyvän valon alueella ja lähi-infrapuna-alueella. Sen toimiessa yhdessä ELT:n tehokkaan peilijärjestelmän kanssa laite tulee mahdollistamaan laajalti eri tähtitieteen alojen tutkimuksen. ”ANDES on instrumentti, jolla on ...

21. toukokuuta 2024: Useat ESO:n verkko- ja viestintäpalvelut suljettiin perjantaina 17. toukokuuta alkaen tärkeän ohjelmistopäivityksen käyttöönottoa varten. Päivityksellä vastataan kyberturvallisuusvälikohtaukseen. Toimintojen sammuttamisen lisäksi uhan lieventämiseen kuului vaaratilannetta koskevan viestinnän rajoittaminen, jotta ESO:n kyberturvallisuuden vastatoimia koskeva suunnitelma ei vaarantuisi. Sähköpostipalvelut on palautettu tiistaina 21. toukokuuta, ja ESO:n verkkosivusto on jälleen toiminnassa. Muiden palvelujen, kuten ESO:n ja ALMA:n tiedearkistojen toimintojen odotetaan palautuvan lähipäivinä. ESO:n tietotekniikkaryhmä työskentelee yhdessä kyberturvallisuuskonsultin kanssa haittaohjelmien havaitsemiseksi ja poistamiseksi kaikista ESO:n koneista sekä hyökkäyksen ja sen seurausten tutkimiseksi. Jos havaitaan, että jokin sidosryhmistämme on kärsinyt hyökkäyksestä, heille ilmoitetaan asiasta välittömästi. Tämä ei ole vaikuttanut ESO:n havaintoihin, koska observatoriot toimivat suurelta osin erillisissä verkoissa. Tämä ei ole myöskään vaikuttanut ELT:n rakentamiseen.

15. toukokuuta 2024: M5 on ESO:n ELT:n (Extremely Large Telescope) valon ohjaamisessa viides peili, ja sen valmistus on saavuttanut tärkeän vaiheen. Juuri valmistunut peiliaihio on valmiiksi oikeassa muodossa oleva muotoiltu materiaalikappale, joka myöhemmin kiillotetaan peiliksi. ELT:hen asennetaan yhteensä viisi peiliä, ja M5 on niistä pienin, mutta peiliaihion rakentaminen ei ollut mitenkään helppoa. Tämän tärkeän osan on vamistanut Ranskalainen yritys Mersen Boostec Tarbesin lähellä Lounais-Ranskassa sijaitsevissa tiloissaan. M5 on tasainen, ellipsinmuotoinen peili, jonka mitat ovat 2,7 x 2,2 metriä, ja joka on rakennettu kuudesta yhteen liitetystä segmentistä. Se ei ehkä vaikuta isolta ELT:n valtavaan 39-metriseen pääpeiliin verrattuna, mutta todellisuudessa se on maailman suurin kallistuspeili. M4:n kanssa yhdessä M5 on ELT:n adaptiivisen optiikkajärjestelmän keskeinen osa. Niiden ainutlaatuisen synergian ansiosta ELT voi ottaa erittäin tarkkoja kuvia kompensoimalla teleskooppirakenteen, tuulen aiheuttamien värähtelyjen ja ilmakehän turbulenssin aiheuttamia häiriöitä. Kuvien vakauttamiseksi M5 muuttaa taipumatta asentoaan 10 kertaa sekunnissa. Nämä vaatimukset asettivat kovan haasteen, ja Mersen Boostecia valmisti M5-aihion hyvin ...

14. toukokuuta 2024: Mid-infrared ELT Imager and Spectrograph, eli lyhyesti METIS, on läpäissyt lopullisen suunnittelukatsauksen, ja ESO on nyt näyttänyt vihreää valoa instrumentin kaikkien komponenttien valmistukselle. METIS on edistynyt monitoimi-instrumentti, joka tulee ESO:n tulevaan ELT-teleskooppiin (Extremely Large Telescope). Se on ensimmäinen ELT:n instrumenteista, joka on virallisesti läpäissyt lopullisen suunnittelukatsauksen, mikä on tärkeä askel METIS-konsortiolle, ELT-projektille ja instrumenttien rakennusyhteisölle. METIS on ensimmäisen sukupolven instrumentti, joka sijoitetaan maailman suurimpaan taivaalle katsovaan silmään ELT:hen. Tämä tarkoittaa sitä, että se aloittaa toimintansa kun itse teleskooppi aloittaa havainnot, tai pian sen jälkeen. Sillä on useita tieteellisiä tavoitteita aurinkokuntamme muodostumishistorian tutkimisesta galaksien keskustojen havaitsemiseen ja niissä sijaitsevien arvoituksellisten supermassiivisten mustien aukkojen tutkimiseen. METIS-instrumentin tieteellinen pääpaino on planeettoja muodostavien kiekkojen ja hiljattain muodostuneiden, ja lähellä sijaitsevien eksoplaneettojen tutkimuksessa. Suunnitteluprosessi on yksi vaihe konseptista valmiiseen instrumenttiin, ja näin suurten, monimutkaisten ja teknisesti kehittyneiden laitteiden vaiheet kestävät vuosia. METIS saavutti suunnittelussa ensimmäisen merkkipaalun, eli alustavan suunnittelukatsauksen vuonna 2020, ja vuoden 2022 lopulla ...

30. huhtikuuta 2024: Osana ESO:n ja Saksan ilmailu- ja avaruuskeskuksen (DLR) yhteistyötä OASIS-hanke (Observations of Airglow with Spectrometer and Imager Systems) on virallisesti liittynyt ESO:n Paranal-observatorion toimintoihin. Paranal tunnetaan parhaiten maailman parhaimpien tähtitieteen observatorioiden, kuten ESO:n Very Large Telescope -teleskoopin sijaintipaikkana, mutta se soveltuu erinomaisesti myös tiettyihin ilmakehähavaintoihin. DLR:n operoima ja ESO:n isännöimä OASIS pyrkii osoittamaan, että ilmakehän "ilmahehkun" (airglow)) monitorointi voi mahdollistaa varhaisten tsunamivaroitusten tekemisen. Tsunamit ovat useimmiten merenalaisten maanjäristysten aiheuttamia jättiläisaaltoja, ja ne ovat tuhoisa luonnonvoima, joka voi johtaa merkittäviin ihmishenkien menetyksiin ja infrastruktuurin vaurioitumiseen. OASIS-hanke pyrkii osoittamaan, että ilmakehää tarkkailemalla on mahdollista havaita näiden luonnonkatastrofien tiettyjä vaikutuksia. Maanjäristykset synnyttävät ääniaaltoja, jotka kulkevat ilmakehän läpi ylöspäin. Nämä häiriöt vaikuttavat niin sanottuun ilmahehkuun (airglow) tai yöhehkuun, joka aiheutuu korkealla ilmakehässä sijaitsevien molekyylien luonnollisesta emissiosta. OASIS tarkkailee tätä ilmahehkua, joka on tarkemmin sanottuna noin 86 kilometrin korkeudella sijaitsevien hydroksyylimolekyylien emissiosäteilyä. Näitä havaintoja voitaisiin käyttää varhaisten tsunamivaroitusten tekemisessä. Paranal soveltuu ainutlaatuisella tavalla ilmakehän tarkkailuun ...

14. maaliskuuta 2024: ESO:n Erittäin suuren teleskoopin (ELT) rakentaminen Chilen Atacaman autiomaassa on saavuttanut uuden merkkipaalun. ESO:n Paranal-observatorion tiimi on lisännyt teleskoopin pääpeilin ensimmäisiin peilisegmentteihin heijastavan, kiiltävän kerroksen sekä erikoisantureita. Tämä "pinnoite" tarkoittaa sitä, että segmentit ovat nyt periaatteessa valmiita aloittamaan toimintansa, kun ne asennetaan maailman suurimman optisen teleskoopin kaukoputkeen myöhemmin tällä vuosikymmenellä. ESO:n ELT:n 39-metrin M1-pääpeili tulee olemaan ylivoimaisesti suurin koskaan teleskooppiin valmistettu peili. Se on liian suuri, jotta se voitaisiin valmistaa yhdestä ainoasta lasipalasta, joten se koostuu 798:sta kuusikulmaisesta keraamisen lasin segmentistä, joista jokainen on noin viisi senttimetriä paksu ja 1,5 metriä leveä. Peilisegmentit valmistetaan Euroopassa monivaiheisessa ja monikansallisessa prosessissa. Ensimmäiset 18 segmenttiä kuljetettiin aikaisemmin tänä vuonna valtameren halki Paranalille, ja pinnoitus on niille seuraavaksi tehtävä vaihe. Kolme segmenttiä on nyt tässä merkittävässä vaiheessa. M1-peilisegmentin pinnoitus on monimutkainen prosessi, joka kestää noin kaksi tuntia. Heijastavan kerroksen lisäksi, jossa käytetään 1,7 grammaa hopeaa, pinnoituksessa käytetään myös nikkeliä, kromia ja piinitridiä, joka parantaa ...

28. helmikuuta 2024: ESO:n observatorioilla tehdyt havainnot ovat jo seitsemättä vuotta peräkkäin johtaneet yli 1000:een tieteelliseen julkaisuun vuodessa. ESO:n kirjasto-, dokumentaatio- ja tietopalveluosasto on hiljattain päivittänyt yksityiskohtaiset julkaisutilastot ESO:n tietojen perusteella, ja voimme tarkastella kunkin yksikön vuoden 2023 panosta [1]. Suurimmat julkaisumäärät ovat peräisin ESO:n VLT-teleskoopilta ja Paranalin observatorion VLT-interferometriltä (VLTI), jotka olivat mukana yli 600:ssa tutkimuksessa. Tieteellisiin kohokohtiin kuuluvat muun muassa kaukaisten kaasupilvien havaitseminen, joissa on mukana maailmankaikkeuden ensimmäisten tähtien jäänteitä, ja toistaiseksi kaukaisimman nopean radiopurkauksen havainto. Viimeisten neljän vuoden aikana Multi Unit Spectroscopic Explorer (MUSE) on ollut VLT:n tuottavin instrumentti, ja se on tuottanut tietoja yli 200:n artikkeliin pelkästään vuonna 2023. Myös Paranalin observatoriossa sijaitsevat VISTA (Visible and Infrared Telescope for Astronomy) ja VLT Survey Telescope (VST) [2] ovat vaikuttaneet yli 120:een julkaisuun. Esimerkki kohokohdista on tähtitieteilijöiden tekemä infrapuna-atlas viidestä läheisestä tähtien syntyalueesta. Etelämpänä sijaitsevan ESO:n La Sillan observatorion teleskoopit osallistuivat noin 185:een tutkimukseen. Näistä esimerkkejä ovat havaintokampanja, johon New Technology ...

15. helmikuuta 2024: Viime viikolla 102:n maan valtuuskunnat sopivat pohtivansa suurten satelliittikonstellaatioiden vaikutuksesta tähtitieteeseen YK:n ulkoavaruuden rauhanomaista käyttöä käsittelevän komitean (UN COPUOS) kokouksessa. Intensiivisten keskusteluiden jälkeen COPUOSin tieteellis-tekninen alakomitea päätti lisätä seuraavien viiden vuoden ajaksi esityslistalle kohdan, jonka otsikko on: "Pimeä ja hiljainen taivas, tähtitiede ja suuret konstellaatiot: uusien kysymysten ja haasteiden käsittely". YK:n avaruusasioita käsittelevänä ylimpänä elimenä komitea käsittelee kaikkia aiheita, jotka liittyvät kansainväliseen yhteistyöhön sekä avaruuden ja planeettojen tutkimiseen. Näihin sisältyvät satelliittien käyttäminen, avaruusromun vähentäminen, avaruuden pitkän aikavälin kestävyys ja kiertoratapaikkojen käyttö. ESO:n kumppanuus- ja isäntävaltio Chile ja ESO:n jäsenmaa Espanja, joissa molemmissa maissa on merkittävää kansainvälistä tähtitieteen infrastruktuuria, tekivät ehdotuksen, jota tähtitieteen yhteisö tuki, ja se sai laajaa tukea monilta valtuuskunnilta [1]. Myös komitean pysyvät tarkkailijat, kuten ESO, Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (IAU), Euroopan tähtitieteellinen yhdistys (EAS) ja Square Kilometre Array Observatory (SKAO) tukivat hanketta. "Tämä on merkittävä hetki tähtitieteelle ja useiden vuosien kovan työn ja sitoutumisen huipentuma", sanoi Andrew Williams, ...

29. tammikuuta 2024: Tähtitieteilijät ovat ensimmäistä kertaa mitanneet suoraan kaukaisen mustan aukon massan. Musta aukko on niin kaukana, että sen ympäriltä tulevalta valolta kestää melkein 11 miljardia vuotta saavuttaa meidät. Saksassa sijaitsevan Max Planck Institute for Extraterrestrial Physics -instituutin Taro Shimizun johtama ryhmä havaitsi, että mustan aukon nimeltään J0920, massa on noin 320 miljoonaa kertaa suurempi kuin Auringon massa. Tutkimus esitellään tänään Nature-lehdessä julkaistussa artikkelissa, ja se on ollut mahdollista ESO:n Very Large Telescope Interferometer (VLTI) -kaukoputken ja sen GRAVITY-instrumentille tehtyjen GRAVITY+-päivitysten ansiosta. Teleskooppien avulla tähtitietelijät havaitsivat suoraan mustan aukon ympärillä olevan kaasun ja tähtien liikettä, minkä avulla he mittasivat mustan aukon massan. Mitä nopeammin kaasu ja tähdet liikkuvat, sitä enemmän massaa on materian kiertoradan sisäpuolella. Tätä tekniikkaa on käytetty läheisten mustien aukkojen massojen määrittämisessä, kuten Linnunradan keskellä olevan mustan aukon massan mittaamiseen. Hyvin kaukaisilla etäisyyksillä tätä liikettä on kuitenkin erittäin vaikea havaita. Tämän takia vastaavia suoria mittauksia kaukana sijaitsevien mustien aukkojen massoista ...

16. tammikuuta 2024: ESO:n Erittäin suuren teleskoopin (ELT) ensimmäiset peilisegmentit ovat 10000 kilometrin matkan jälkeen saapuneet turvallisesti perille ELT:n tekniseen laitokseen ESO:n Paranalin observatoriolle, joka sijaitsee Chilen Atacaman autiomaassa. Teleskoopin pääpeilin (M1) 18 segmenttiä teki onnistuneen matkan Euroopasta Etelä-Amerikkaan, ja ne saapuivat viime viikolla ensimmäiseksi Chileen Antofagastan kansainväliseen satamaan. Kun ELT:n M1-peili on valmis, sen läpimitta on yli 39 metriä, mikä tekee siitä maailman suurimman taivaalle katsovan silmän. Peilin valtavan koon vuoksi sitä ei voida valaa yhdestä kappaleesta, joten M1 koostuu yhteensä 798:sta kuusikulmaisesta peilisegmentistä. Näiden lisäksi valmistetaan 133 segmenttiä, jotta segmentit voidaan pinnoittaa uudelleen. Segmenttien tärkeä matka alkoi Poitiersin läheltä Ranskasta, jossa ELT-segmentit valmistettiin, ja ne matkasivat seuraavaksi maanteitse Le Havren satamaan. Nämä ELT:n tärkeät osat lähtivät valtameren yli Joulukuun 17. päivänä 2023. Ne saapuivat Antofagastan satamaan ja jatkoivat pitkää matkaansa maata pitkin ESO:n Paranalin observatorioon 12. tammikuuta 2024. Siellä ESO:n insinöörit tarkastivat segemntit huolellisesti varmistaakseen, etteivät ne olleet kärsineet vaurioita kuljetuksen ...